Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko väärin haluta tyttölasta?

Vierailija

Suunnittelemme lasten tekemistä ja tahtoisin hirveästi tytön. Tuntuu, etten vain osaisi olla pojan kanssa eikä se tuntuisi omalta. Kai siihen tietenkin tottuisi, mutta onko väärin haluta tyttöä?

Sivut

Kommentit (52)

Vierailija

Ei tietyn sukupuolen toivominen ole väärin, mutta pitää myös ymmärtää että toive ei aina toteudu.

Kannattaa myös pohtia miksi koetbä että pojan kanssa olisi vaikeampaa olla? Oletko vielä kypsä vanhemmaksi? Koska jos tosissaan lasta haluaa, niin on valmis vastaanottamaan kumman tahansa. :)

Vierailija

Se on yhtä väärin kuin vaikkapa toivoa fiksua lasta. Tai lasta, joka pitäisi kirjoista. Eli ei ollenkaan väärin. Vääriä toiveita olisivat sellaiset, jotka tuottaisivat vahinkoa ja kärsimystä elollisille olennoille.

Vierailija

Mulla on 2+2. Pojat olivat pieninä paljon raisumpia, mutta murrosiässä suoranaisia enkeleitä tyttöihin verrattuna. Ryyppäsivät kyllä ja polttivat tupakkaa opetuksista ja kielloista huolimatta, mutta välit eivät menneet kertaakaan poikki ja aina oli sellainen reilu meininki tyyliin jos mokaa niin kärsii.

Tytöt olivat murrosiässäkin paljon kiltimpiä kuin pojat, mutta niin niin niin vaikeita, kun ei koskaan tiennyt, onko ovi jäänyt liikaa raolleen tai hiusvärissä väärä sävy. Että puolensa kummassakin.

Jos pelkäät poikien rajuutta, niin voihan se olla ihan mahdollista, mutta mä luulen, että pojat on keskimäärin helpompia kasvatettavia.

Vierailija

Jos ajatus on kovin voimakas, kannattaa miettiä mistä se tulee, ja onko taustalla ehkä jotain käsittelemätöntä. Ylipäätään lapsiperhe-elämä on aika toisenlaista kuin lapsettoman päiväunissa, ja suhteessa omaan lapseen on miljoona muuta tärkeämpää asiaa kuin lapsen sukupuoli.

Vierailija

Meillä on kolme poikaa ja yksi tyttö. Tyttö on kaikista rasittavin. Todella ihana ja rakas toki, mutta niin ovat pojatkin.

Saat toivoa mitä haluat, mutta totuus on (tai ainakin pitäisi olla), että oma lapsi on rakas ja "täydellinen" oli se sitten poika tai tyttö.

Vierailija

Eniten mua hirvittää sanavalinta "suunnittelemme lasten tekemistä"! Tuntuu susta nyt ehkä kaukaiselta ja epätodelliselta, mutta lapsia saadaan ja se oma poika on aivan yhtä rakas, kuin tyttökin. Nyt voi tyttö tuntua ehkä tutummalta ja turvallisemmalta, mutta jos ja kun saat oman lapsen, sillä sukupuolella ei ole enää väliä.

Vierailija

Siinä ei ole mitään väärää, että toivoo tiettyä sukupuolta. Kannattaa kyllä miettiä, että miksi näin on.  Sinun täytyy myös varautua siihen, että vaikka saisitkin tytön, niin hän ei välttämättä persoonaltaan ym. vastaa sitä tyttökuvaa, josta haaveilet.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kyllä miettiä, että miksi näin on.

Kun musta tuntuu, etten mä osaisi leikkiä pojan kanssa enkä ymmärtäisi pojan maailmaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:Kannattaa kyllä miettiä, että miksi näin on.

Kun musta tuntuu, etten mä osaisi leikkiä pojan kanssa enkä ymmärtäisi pojan maailmaa.

Kummasti sitä uppoaa lapsensa maailmaan oli se sitten dinosauruksia tai keijuja. Älä siitä huolehdi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:Kannattaa kyllä miettiä, että miksi näin on.

Kun musta tuntuu, etten mä osaisi leikkiä pojan kanssa enkä ymmärtäisi pojan maailmaa.

Se vauva on aluksi varsin sukupuoleton olento. Ajan myötä hän kasvaa toteuttamaan sukupuoleensa liittyviä kulttuurisia odotuksia (varsinkin päiväkodilla on tässä aika suuri osuus). Ja sinä vaiheessa lapsesi on sinulle jo hyvin tuttu ja ymmärrettävä.

Eli jos et ymmärrä pojan maailmaa, et ymmärrä tyttövauvasikaan maailmaa,

Vierailija

Kannattaa miettiä, että mitä itse asiassa toivot kun sanot toivovasi tyttölasta. Miten ajattelet tyttölapsen eroavan poikalapsesta? Millaisia ominaisuuksia liität tyttölapseen ja kuinka suurella todennäköisyydellä juuri sinun saamallasi yksilöllä olisi ne ominaisuudet.

Lisäksi kannattaa myös miettiä miten paljon tulet vahvojen toiveittesi kautta vaikuttamaan lapsesi minän kehitykseen. Lasta voi aika paljon ohjailla omilla odotuksilla ja vaikutteilla, mutta menettääkö lapsi siinä mahdollisuuden löytää oikeasti omat juttunsa. Se lapsikin on joku päivä aikuinen ihminen ja jokainen aikuinen tietää kuinka tärkeää on ollut löytää ne omat jutut ja mielenkiinnon kohteet, sillä ilman niitä elämä on aika tyhjää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:Kannattaa kyllä miettiä, että miksi näin on.

Kun musta tuntuu, etten mä osaisi leikkiä pojan kanssa enkä ymmärtäisi pojan maailmaa.

Vauvasi leikkii sinun kanssasi juuri niitä juttuja joita sinä hänen kanssaan leikit. Sinä ostat hänen lelunsa ja leikit hänen kanssaan. Ei kai sillä ole sukupuolen kanssa tekemistä. Mutta ihan mielenkiinnosta. Miten sinulle on helpompaa leikkiä hippaa kuin piilosta? Pallolla kuin duploilla? Xylofonilla kuin kirjoilla? 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä, että mitä itse asiassa toivot kun sanot toivovasi tyttölasta.

Kai mä odotan sitä samaa, mitä oma lapsuus oli, sellasia perinteisiä tyttöjen juttuja. Kyllä mulle oli tarjolla kaikkia poikien juttujakin, mutta ei mua koskaan kiinnostanut, vaikka isä joskus oikein yritti leikkiä esimerkiksi rosvoa ja poliisia. Pelkäsin vain sitä nalliaseen ääntä. Jotenkin mun on vaikea kuvitella itseäni juoksemassa pojan perässä pihalla paukkuvan pyssyn kanssa.

Ja kun on kattonu sisarusten lapsia, niin aika lailla niilläkin jakautuu tytöt ja pojat. Mitä vanhempia, sitä selvemmin. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:Kannattaa miettiä, että mitä itse asiassa toivot kun sanot toivovasi tyttölasta.

Kai mä odotan sitä samaa, mitä oma lapsuus oli, sellasia perinteisiä tyttöjen juttuja. Kyllä mulle oli tarjolla kaikkia poikien juttujakin, mutta ei mua koskaan kiinnostanut, vaikka isä joskus oikein yritti leikkiä esimerkiksi rosvoa ja poliisia. Pelkäsin vain sitä nalliaseen ääntä. Jotenkin mun on vaikea kuvitella itseäni juoksemassa pojan perässä pihalla paukkuvan pyssyn kanssa.

Ja kun on kattonu sisarusten lapsia, niin aika lailla niilläkin jakautuu tytöt ja pojat. Mitä vanhempia, sitä selvemmin. 

Kannattaa ottaa huomioon että kaikki tytöt eivät ole mitään pieniä prinsessoja rauhallisine leikkeineen. Eikä vastaavasti kaikkia poikia kiinnosta rajut leikit. Ja sitten on niitäkin lapsia, joita kiinnostaa kaikenlaiset leikit (uskaltaisin väittää, että ovat enemmistöä). Niin rauhalliset nukkeleikit kuin vaikkapa sitten rosvo ja poliisi-leikki.

Lapseen pitää suhtautua ensisijaisesti lapsena, ei sukupuolena.

terv. tytön ja pojan äiti 

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat