Työkaverissa on jotain pahasti pielessä. Mitä tämä voi olla?
Työkaveri on suht uusi ja vielä oppimassa hommiaan. Hän on älykäs ja hyvä kommunikoimaan, mutta silti selkeät ohjeet eivät joskus mene ollenkaan perille. Ja nimenomaan vain joskus, useimmiten tekee ihan oikein.
Perjantaina pyysin tekemään yksinkertaisen asian, kirjoitin selkeät ohjeet. Työkaveri teki täysin päin vastoin, siis niinkuin olisin käskenyt laittamaan punaisen palikan laatikkoon ja hän olisi laittanut sinisen kupin hyllylle.
Opastin uudestaan, ja taas teki samalla tavalla väärin. Tarkistin, oliko ohjeissa jotain hämärää, puhuimme asian läpi, ja taas hän teki väärin. Opastin vielä neljännen kerran, ei taaskaan onnistunut.
Kummallisinta on, että hän ei ollenkaan hämmenny virheestään, sanoo vaan iloisesti että kaikki on selvää ja menee taas tekemään saman virheen. Ihan kuin ei tajuaisi että tekee ohjeen vastaisesti neljä kertaa peräkkäin, vaikka ohjeessa näkyy että on jo yritetty monta kertaa ja aina on mennyt pieleen.
Tuli mieleen että onkohan kyseessä jonkinlainen defenssimekanismi, tai joku henkinen homma joka estää häntä näkemästä virhettään. On siis muuten fiksu ja osaava ja selviää monimutkaisistakin asioista oikein hyvin.
Mikähän tässä oikein on takana?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä joku vanhempi ihminen ja kyseessä tietokoneella työskentely, niin en ihmettele. Ovat yleensä ihan hukassa koneiden kanssa, eikä opi ellet kädestä pitäen neuvo ja näytä.
Ai että "yleensä"? Kuule, kyllä me viisikymppiset esimerkiksi olemme eläneet ihan alusta alkaen mukana tietokoneiden aikakaudessa. Ok, kännyköitä ja tabletteja ei tietenkään ollut, ja webbiinkin pääsimme vasta aikuisena - mutta tietotekniikkaa oli kyllä jo 70-luvullakin. Aika ikärasistista olettaa, että "vanhemmat ihmiset ovat hukassa koneiden kanssa". Itse olen viisikymppinen, opettelen mielelläni ekana tästä parinkymmenen hengen porukasta uudet ohjelmat ja opetan nuoremmat niiden käyttöön... Eli se on ennemminkin asennekysymys, ja asiaa ei ainakaan EDISTÄ, jos nuoremmat kollegat asennoituu lähtökohtaisesti niin, että "ei noi vanhemmat mitään asiasta ymmärrä kumminkaan, ei niiltä kannata edellyttääkään mitään..."
Vierailija kirjoitti:
Tästä ei ole kyse, käyttää hyvin hankaliakin tietsikkaohjelmia ja on teknisesti pätevä. Stoppi tulee tosiaan yllättävässä paikassa, eli siinä kansioon tallentamisessa. Ikäänkuin ei kuulisi yhtä osaa lauseesta ollenkaan.
Ehkä kuulee oikein, mutta ei hetken päästä enää muista.
Minulla ainakin menee suulliset ohjeistukset korvasta sisään ja toisesta ulos. Sanoin tämän jo työhaastattelussa. Tiedän, ettei älyssäni ole mitään vikaa. Minä vain tarvitsen aikaa asioiden jäsentelyyn ja mieleen painamiseen, ja yleensä suullisten ohjeiden antaja, joka ymmärtää asian jo valmiiksi hyvin, ei tätä aikaa anna tarpeeksi.
Olen kanssa huomannut, että minulle jäävät pronominien viittaussuhteet usein hämäriksi. Jos saan ohjeen "pistä se tuohon", jään miettimään ja laskemaan, mikä on "se" ja mikä on "tuo", eli mihin aiemmassa puheessa esillä olleeseen asiaan puhuja viittaa. Sillä välin puhuja on ehtinyt jutussaan jo jonnekin ihan muualle.
Vierailija kirjoitti:
Käytte koko ketjun läpi niin että seuraat vieressä ja siinä kohtaa kun lähtee pieleen niin korjaat ja kysyt miten tämä kohta ohjeessa olisi selkeämmin sanottu.
Näin juuri. Vielä jos saa tälle uudelle työntekijälle vakuutettua, että hän ei ole tyhmä, jos ei osaa toimia ohjeen mukaan, vaan että silloin ohjeessa luultavasti on vikaa, se on epäselvä tms., ja että sitä pitää korjata. Ja että on todella arvokasta, että tulee tietämätön uusi työntekijä koekaniiniksi, jolla ohjeistusta voi testata ja kehittää.
No kysy häneltä: Miksi et tallenna tätä asiakirjaa kansioon X, kuten ohjeistin?
Minulla oli luokassani kerran oppilas, jota pidettiin kovasti käytöshäiriöisenä. Pikkihiljaa alkoi selviämään että raiviokohtaukset ja tottelemattomus johtui täysin ymmärtämättömyydestä. Nuori ei ollenkaan ymmärtänyt jos sanottiin esim. että laskee matinlaskut loppuun ja sitten saa pelata, vaan mieleen painui aina tuo viimeiseksi sanottu asia. Sitten toki ahdistui kun luuli tekevänsä oikein ja silti toruttiin.
.
Myös jotkut moniselitteiset sanat tuottivat ongelmia. Meillä oli kapunkikierros vuoden alussa ka oppilaat sanoivat paikkoja joissa haluavat käydä. Tämä oppilas halusi käydä kirpputorilla ja siellä toki käytiin. Kierroksen loputtua oppilas sai taas raivarin,kun hänen toiveitaan ei ikinä kuunnella ja hänet sivuutetaan. Kun juteltiin oppilaan kanssa, selvisi että hän oli kirpputorilla tarkoittanut eläinkauppaa...
.
Ja tämä alkoi siis selvitä vasta yläasteella. Jos opettaja ei olisi ollut kiinnostanut mistä oppilaan käytös johtuu, tiedä olisiko onghelmia saatu koskaan selville. Tiedä vaikka työkaverillasi olisi jotain samankaltaista.
Voi olla joku kapea-alainen oppimis- tai neuropsykologinen ongelma. Synnynnäinen tai ns. hankittu (aivovamma, aivoverenkierron häiriöstä johtuva...) Tai joku neuropsykiatrinen juttu (ad(h)d-tyyppinen tms.) Jos ei kauheasti vaikuta toimintakykyyn niin on voinut jäädä huomaamatta koulussakin.
Vierailija kirjoitti:
Myös jotkut moniselitteiset sanat tuottivat ongelmia.
Tällaisia moniselitteisiä sanoja on muuten työpaikkojenkin kielenkäytössä. Vanhat työntekijät yleensä tietävät, kummassa merkityksessä jotakin sanaa käytetään, mutta uusi työntekijä helposti ymmärtää väärin. Omalta uraltani muistan tapauksen, jossa "kortti" toisinaan tarkoitti ihan fyysistä pahviläpyskää, toisinaan taas ohjelman tietuetta, joka sisältää siihen fyysiselle läpyskälle tulostettavaksi tarkoitetut tiedot. En ollut tuosta jälkimmäisestä merkityksestä tietoinen, yritin "tulostaa kortit", ja ihmettelin missä vika, kun kirjoitin pysyi mykkänä.
Minä olen joskus tuollainen, enkä tee sitä tahallaan. Kyseessä on kommunikaatio-ongelma. Minulla on vaikea Aspergerin oireyhtymä. Voisiko tästä olla kysymys? Meitä on todella paljon diagnosoimatta.
Mun entisellä työpaikalla on työntekijä jolla on joku neurologinen ongelma. Puheen ymmärtäminen ja käsitteleminen on hankalaa ja joskus ihan mahdotonta. Aiheutti siis sitä, ettei kyseinen henkilö välillä vastannut kysymyksiin ollenkaan tai teki toisin kuin oli neuvottu. Asiat täytyi selittää hitaasti ja mahdollisimman selkeästi.
Asiat jäävät paremmin mieleen, kun myös perustelee, miksi jokin asia pitää tehdä, mitä seuraa jos sitä ei tee ja sitä rataa. Tulee vähemmän kapinameininkiäkin. ;)
jos teillä on käytössä joku office 365 tai google driven tapainen yhteistallennustila pilvessä, niin eh ihmettele tallennusongelmaa. Meinaan vaan niihin ei läheskään aika pääse ne ihmiset käsiksi, joille oikeuden on muka annettu. Tai sit pääsee katsomaan, mutta ei saa tallennettua. Tai näkee vain puolet materiaalista. Sinne laitettu materiaali katoaa mystisesti tai ei päivity kun päivitetään.
Molemmat systeemit on aivan p***kaa, en käsitä, miksi niitä ostetaan isoihin yrityksiin ja laitoksiin. Tarkistakaa myös todella annetut käyttöoikeudet.