Lue keskustelun säännöt.
Anoppi änkeämässä synnärille, puheli siihen tyyliin..
25.10.2015 |
Laskettu aika lopputalvelle.
Anoppi hieman vihjaillut, että tulisi synnärille katsomaan perhetapahtumaa. Voinko kieltää häntä tulemasta tai ilmoittaa infoon, etteivät kerro sijaintiani?
Kommentit (563)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin olisi jotenkin tabu miniöillä, että miniäkin voi olla v-mäinen. Mieheni veljen vaimo on pitänyt anopin tosi etäällä vauvastaan, ja oman äitinsä lähellä. Viimeksi anoppia nähdessäni tämä itki, kun on nähnyt vauvan vain muutaman kerran. Synnytyksen jälkeen oli kipua, väsymystä, ei jaksaneet lähteä mininkään, ja kylään ei saanut tulla, koska oli sotkuista. Rouvan äiti kävi kuitenkin päivittäin apuna, ja vauva oli rauhallinen, ei mikään koliikkiyksilö. Myös rouvan sisko ja ystävät kävivät. Mieheni (lapsen setä) ja minä olemme nähneet vauvan myös 3 kertaa (ristiäiset mukaanlukien), ei koskaan tunnu tapaaminen sopivan heille jos me ehdotetaan. Miehen veljelle kyllä sopii, ja onkin välillä käynyt meillä sitten ilman perhettä.
Vauva nyt 5 kk. Mun mielestä todella kurjasti tehty anopille, joka sydämestään rakastaa lapsenlapsiaan ja haluaisi nähdä paljon useammin. Tuntuu että jotenkin kiusallaan ei päästä anoppia sinne, en kyllä ymmärrä miksi. Anoppi on todella hyväsydäminen ja kiltti nainen, on aina huolellinen siitä että on kaikille ystävällinen. Oma äitini loukkasi mua ajattelemattomilla puheillaan monesti kun lapseni oli vauva, anoppi ei koskaan.
Me ollaan kyllä tosi erilaisia sen suhteen miten paljon sosiaalista meininkiä tarvitaan jaksetaan. Minulle olisi tuntunut tosi paljolta jos useampi sukulainen olisi käynyt vaikkapa juuri tuon 3 kertaa viiden kuukauden aikana kukin. Sukulaisia ja tuttavia on ihan kiva nähdä mutta parhaiten rentoudun ihan oman perheen kesken.
:D Niin, oman perheen kesken se mieheni veljen vaimokin rentoutuu: oman lapsensa ja äitinsä, joka siis käy lähes päivittäin. Sisko ja kaveritkin ramppaavat. Miehen äiti saanut kunnian tavata vauvan sen kolme kertaa.
Tulee mieleen että mummo käy auttamassa (siivous, ruuanlaitto jne) eikä pelkästään kahvilla istumassa ja vauvaa sylittelemässä jos noin usein käy.
Käy se auttamassa, mutta kyllä anoppikin mielellään auttaisi.
Autettava voi ihan itse auttajansa valita ilman että täytyy jakaa vuorot tasan kaikkien halukkaiden kesken.
Uskomatonta miniän puolustelua tilanteessa, jossa selkeästi toimii väärin ja epäreilusti. Hei se isäkin asuu siellä, isääkin voisi oma äiti auttaa!!!!
Toimii väärin? :D Miten niin? Tuore äiti on halunnut jonkun läheisensä auttamaan arjessa ja äidin äiti on hommia tullut hoitamaan. Ei todellakaan ole pikkuvauvan äidin velvollisuus ryhtyä pohtimaan mitään auttamisvuoroja ettei kenellekään tule paha mieli.
Niin, eli se miniän valta määrätä yksin vieraista ei päätykään sinne synnärille jälkivuodon keskelle, vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Isän mielipiteillä ei ole väliä, hänhän on vain siittäjä, eli ei juuri mitään vauvalle.
Mistä sinä nyt tuollaista luit? Tässä puhuttiin äidin auttajasta, ei kyläilijöistä. Pojan äiti varmasti voi auttaa poikaansa jos poika kokee apua tarvitsevansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös isät ole yleensä isyyslomalla alkuun? Ei kai sinne kotiin tartte muita auttajia? Eikö kaksi aikuista ihmistä pärjänne yhden pienen vauvan kanssa, jos molemmat on kotona, isyys- ja äitiysvapailla. Ja varmaan yksi nainen pärjää vauvan kanssa. Eri asia tietysti, jos lapsia on useampia, mutta tässä keskustelussa näytetään keskittyvän esikoisen vanhempiin. Sillä jos niitä lapsia on useampia,niin eiköhän ne äidit ja anopit ole hälytety jo hoitamaan niitä vanhempia lapsia...
Vierailija kirjoitti:
Eikös isät ole yleensä isyyslomalla alkuun? Ei kai sinne kotiin tartte muita auttajia? Eikö kaksi aikuista ihmistä pärjänne yhden pienen vauvan kanssa, jos molemmat on kotona, isyys- ja äitiysvapailla. Ja varmaan yksi nainen pärjää vauvan kanssa. Eri asia tietysti, jos lapsia on useampia, mutta tässä keskustelussa näytetään keskittyvän esikoisen vanhempiin. Sillä jos niitä lapsia on useampia,niin eiköhän ne äidit ja anopit ole hälytety jo hoitamaan niitä vanhempia lapsia...
Ihan miten kukin perhe asian kokee ja arkensa järjestää. Tuossa yhdessä sivuketjussa paheksuttiin kun nuoren äidin apuna hääri äidin äiti. Heillä ilmeisesti on on ollut syystä tai toisesta tarvetta saada äidille tukea alkuvaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös isät ole yleensä isyyslomalla alkuun? Ei kai sinne kotiin tartte muita auttajia? Eikö kaksi aikuista ihmistä pärjänne yhden pienen vauvan kanssa, jos molemmat on kotona, isyys- ja äitiysvapailla. Ja varmaan yksi nainen pärjää vauvan kanssa. Eri asia tietysti, jos lapsia on useampia, mutta tässä keskustelussa näytetään keskittyvän esikoisen vanhempiin. Sillä jos niitä lapsia on useampia,niin eiköhän ne äidit ja anopit ole hälytety jo hoitamaan niitä vanhempia lapsia...
Ihan miten kukin perhe asian kokee ja arkensa järjestää. Tuossa yhdessä sivuketjussa paheksuttiin kun nuoren äidin apuna hääri äidin äiti. Heillä ilmeisesti on on ollut syystä tai toisesta tarvetta saada äidille tukea alkuvaiheessa.
niin onhan se hyvä jos teinivanhempi saa apua, onhan se ymmärrettävää.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sinä nyt tuollaista luit? Tässä puhuttiin äidin auttajasta, ei kyläilijöistä. Pojan äiti varmasti voi auttaa poikaansa jos poika kokee apua tarvitsevansa.
Tässä puhuttiin kylläkin kyläilijöistä, vai luitko vain yhden viestin? Älä lainaa koko viestiketjua, jos puhut vain yhdestä, epäoleellisesta asiasta. Vauva 5 kk, anoppi nähnyt vauvan muutaman kerran koska miniä ei anna, vaikka miehensä haluaisi että äiti käy. Tästä oli kyse, ja alettiin puolustaa miniää jahkaamalla jostain siivouksesta, joka ei ole oleellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös isät ole yleensä isyyslomalla alkuun? Ei kai sinne kotiin tartte muita auttajia? Eikö kaksi aikuista ihmistä pärjänne yhden pienen vauvan kanssa, jos molemmat on kotona, isyys- ja äitiysvapailla. Ja varmaan yksi nainen pärjää vauvan kanssa. Eri asia tietysti, jos lapsia on useampia, mutta tässä keskustelussa näytetään keskittyvän esikoisen vanhempiin. Sillä jos niitä lapsia on useampia,niin eiköhän ne äidit ja anopit ole hälytety jo hoitamaan niitä vanhempia lapsia...
Ihan miten kukin perhe asian kokee ja arkensa järjestää. Tuossa yhdessä sivuketjussa paheksuttiin kun nuoren äidin apuna hääri äidin äiti. Heillä ilmeisesti on on ollut syystä tai toisesta tarvetta saada äidille tukea alkuvaiheessa.
No eihän paheksuttu! Silmä käteen ja uudestaan lukemaan. Kyse oli siitä, että isän äitiä ei päästetä kylään, äidin äiti taas päivittäin. Joku epäili että äidin äiti sitten auttelee siellä samalla, niin vastattiin että kyllä, mutta myös isän äiti voisi autella (eikä vain istuisi ja vaatisi palvelua). Niin tästä sitten vedät johtopäätöksen, että on paheksuttu kun äidin äiti käy? 1/5.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä isällä oikeastaan ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun vauva on pieni. Vasta, kun lapsi kasvaa, alkaa isän rooli. Joten kyllä se on äiti, joka päättää, kuka hänen lastaan käy katsomassa.
???
Mites kun nykyään monet (ainakin minun tuntemani) isät hoitavat ihan alusta asti about puolet vauva-arjesta. Vaihtavat vaippoja, syöttävät pullosta äidin pumppaamaa maitoa, ovat kotona puolet vanhempainvapaista, hoitavat yhteydenpitoa neuvolaan jne. Siis eivät ole sivustakatsojia ja äidin hellyttäviä pikkuapureita, vaan tasavertaisia vanhempia.
Täytyy sanoa että jos jopa monet tuntemistasi iseistä hoitaa about puolet hommista, oot aika onnekas. Tähän mennessä kaikki minun tuntemista iseistä ei nimittäin. Kakkavaippa päätyy useimmiten aina vaimolle, päivällisen syöttäminen vaikka molemmat jo kotona, hoitovapaat hoiti äiti koska työpaikalla olis katsottu karsaasti, tai muuten vaan ei halunnut, kun voi äitikin ne hoitaa... Iltapuurot ja nukuttamiset... Äiti hoitaa, isä ehkä avustaa jos hyvin käy. Neuvolassa käynyt? Meidän isäntä käynyt tasan kaksi kertaa, muiden tietääkseni tuo luku ei ole ylittynyt, tai ollut tasan nolla. Maitopulloa on kyllä ahkerasti alussa kallistanut, mutta sekin vähentynyt ajan kanssa. Jos arjessa on apua tarvinnut niin asiasta keskustellessa olisin kyllä yllätyksestä lentänyt takapuolelleni jos mies olis ehdottanut että hän kysäisee äidiltää voisiko auttaa....
Tietysti voisin itse kysyä, mutta jos puntaroi uskallanko pyytää apua ihmiseltä, jonka tuntenut koko elämäni vai ihmiseltä jonta tuntenut ehkäpä jo vuosia, muttei välttämättä ole niistä vuosista ollut kasvotusten kuin murto osan... Ehkäpä helpompaa on kysyä siltä lähemmältä ihmiseltä. Ja todellakin anoppini on ihana ihminen joten ei huonoa kokemusta täällä.
Tämä keskustelu voisi jo loppua, täytyy sanoa... En ole kokenut millään tavalla edes huvittavaksi enää kun kaikki anopit ovat ilmeisesti ilkeitä kontrolloivia jotka kieltää kaiken avun jos ei saa aina tahtoansa lävitse ja miniät ilmeisesti hirveitä ihmisiä jotka orjuuttavat anoppi parkojaan pakottamalla siivoomaan ja antamaan viimeisetkin roposensa jotta mummi parka saa viettää edes muutaman hetken lasten kanssa. Ja tietysti vielä kieltävät anopin kullanmurua, joka ei pysty edes vastaansanoa tälle hirviö vaimolleen vaan alistuu hänen jokaiseen oikkuunsa.
En mene kieltämään ettei sellaisia ihmisiä maailmasta löytyisi, kummastakin esimerkistä, mutta menisimpä silti veikkaamaan että enimmistö meistä on toisia huomioon ottavia ihmisiä, joiden anopit saavat nähdä lapsenlapsiaan niin paljon kuin on mahdollista (siitä en mene vannomaan onko se määrä kaikkia osapuolia tyydyttävä) ja sen verran kuin anoppi jaksaa/pystyy/haluaa auttamaan ja miniät haluavat hyvän ja terveen isovanhempi-lapsenlapsi suhteen ilman kummankaan suvun suosimista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverini haukkui anoppiaan hirviöksi seurusteluaikana ja oli todellakin tätä. Arvatkaa vaan kutsuivatko tätä aynnärille tai heti kotiuduttua vauvaa katsomaan? :)
Ja miksi, miksi kaikkien on ihan pakko päästä katsomaan sitä vastasyntynyttä heti ensimmäisten viikkojen aikana? kun vauvan vanhemmat monesti hyvin väsyneitä ja äidillä voi olla paljonkin fyysistä epämukavuutta ja vauvakin itkuinen. Sitten kun tilanne on tasaantunut muutaman kuukauden päästä, niin ei vierailijoita todellakaan ole tunguksi asti. Meillä ainakin näin. Ja itse olisin toivonut alkuun rauhaa ja vierailijoita sitten vähän myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrättekö te jankkaajat ollenkaan, että jos tuore äiti on huonossa kunnossa niin ei jaksa välttämättä vieraita, varsinkaan miehen puolen sukua? Jos ei millään mene ymmärrykseen, niin auttaako se mielikuva että entä jos mies olisikin todella huonossa kunnossa eikä halua anoppiansa yms sukua pyörimään paikalle, onko tämä yhtään ymmärrettävämpää niin?
Ymmärrän tämän oikein hyvin. Ja se tuore äiti ymmärtää, että ne miehen sukulaiset ei ole myöhemminkään kovin toivottuja olemaan vauvan/taaperon lähellä, joten äiti ei oleta, että miehen suku toimii ilmaisina lapsenhoitajina. Me olemme jokainen ajoittain vähän heikommassa kunnossa, ja jos miehen äiti ei jaksa ottaa vauvaa yökylään, niin miniähän varmaan ymmärtää.
Niin? Kyllä meilläpäin käytetään ihan mietitään ensisijaisesti maksullisia lastenhoitajia esim. MLL:ltä, mutta jos esim. anoppi haluaa sen ajan viettää lapsenlapsensa kanssa aikaa niin sekin sopii.
Vai oletko nyt niitä, jotka ajattelevat että jos ei heti synnärille pääse katsomaan, niin ei haluta nähdä lapsenlasta sitten koskaan? Itsehän siinä pelissä vaan häviät, samoin lapsesta voi tuntua kurjalle kun mummo ei halua nähdä. Mutta sillehän ei vanhemmat mitään voi, jos mummo päättää tuolla tavalla tehdä.
Eiköhän se miniän asenne jatku myöhemminkin: isän vanhemmat eivät kelpaa sairaalaan vauvaa katsomaan, isän vanhemmat eivät ole mitään. Paitsi sitten, kun halutaan omaa aikaa ja ryhdytään tavallasi itkemään, että on se kurjaa, kun mummo ei halua nähdä. Käykö mielessä, että myös mummolle on kurjaa, jos ei saa nähdä poikansa lasta siellä synnärillä vain siksi, että miniä päättää, että vauvaa ei isän suvulle näytetä?
Sinulla on kyllä niin marttyyriasenne, etten ihmettele jos sinua ei kummemin haluta poikasi perheeseen kylään. Asiat on nyt selitetty täällä niin moneen kertaan, mutta jos haluat kaivautua tuohon itsesäälisi niin voit tietty niinkin tehdä jos se kivalta tuntuu.
onneksi on myös tytär jolla lapsi myös tulossa , saa miniä rauhassa tutustua vauvaansa ja lepää
Vierailija kirjoitti:
On myöskin jännä, kun anoppia puolusteltaessa puhutaan miehen ja anopin oikeuksista.
Oikeammin se on miehen ja hänen naisensa oikeudet. Ei mies ole enää liittynyt äitiinsä.
Usein mies ja nainen ovat tasavertaisia ja pohtineet asiaa ja tulleet yhdessä samaan johtopäätökseen.
Ei se niin vain mene, että kaikki itselleen anopille negatiiviset asiat on vain miniä päättänyt.
Ja sitten kaiken muun poika.
Opetelkaa itsekritiikkiä anopit.
Uskokaahan, myös oma lapsi voi olla eri mieltä kanssasi, vaikka sinulle tulisikin paha mieli ja olet kasvattanut hänet vain miellyttämään sinua.
En todellakaan ymmärrä, että nähdään asiat omana ja toisen "puolina".
Kyllä se perhe (isä, äiti ja lapsi) on samalla puolella vetämässä yhtä köyttä.
Kun kerran näin on niin eikö ole asia ihan selvä, että se mies keskustelee asiasta äitinsä kanssa ja vetää ne reunaehdot. Ja tällainen synnyttävä äiti joka ei siedä anoppiaan voi olla ihan rauhassa.
Mutta kuka suojaa tuoretta isää tämän anopilta eli naisen äidiltä... siitähän tässä ei nyt mainita mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On myöskin jännä, kun anoppia puolusteltaessa puhutaan miehen ja anopin oikeuksista.
Oikeammin se on miehen ja hänen naisensa oikeudet. Ei mies ole enää liittynyt äitiinsä.
Usein mies ja nainen ovat tasavertaisia ja pohtineet asiaa ja tulleet yhdessä samaan johtopäätökseen.
Ei se niin vain mene, että kaikki itselleen anopille negatiiviset asiat on vain miniä päättänyt.
Ja sitten kaiken muun poika.
Opetelkaa itsekritiikkiä anopit.
Uskokaahan, myös oma lapsi voi olla eri mieltä kanssasi, vaikka sinulle tulisikin paha mieli ja olet kasvattanut hänet vain miellyttämään sinua.
En todellakaan ymmärrä, että nähdään asiat omana ja toisen "puolina".
Kyllä se perhe (isä, äiti ja lapsi) on samalla puolella vetämässä yhtä köyttä.
Kun kerran näin on niin eikö ole asia ihan selvä, että se mies keskustelee asiasta äitinsä kanssa ja vetää ne reunaehdot. Ja tällainen synnyttävä äiti joka ei siedä anoppiaan voi olla ihan rauhassa.
Mutta kuka suojaa tuoretta isää tämän anopilta eli naisen äidiltä... siitähän tässä ei nyt mainita mitään.
Onko se isä siellä fyysisesti huonossa kunnossa?
Oma kantani asiaan on, että jos sairaalaan tullaan katsomaan vain vauvaa eikä kiinnosta vaikka äiti olisi kuollut synnytykseen, niin voinee odottaa sinne kotivierailulle asti. Naisen perhehän tulee katsomaan ensisijaisesti naista ja näkee lapsen siinä sivussa.
Sisarelleni kävi niin, että pitkän ja todella vaikean synnytyksen jälkeen ilmoitti minulle, että vauva olisi nyt maailmassa. Kysyin, että haluaako että tulen sairaalaan moikkaamaan vai lepuuttaako mieluummin rauhassa, sanoi että haluaa levätä. Näin sitten tein, eli en mennyt sairaalalle. Ja nyt muuten harmittaa, etten mennyt...
Sisareni appiperhehän oli nimittäin sitten pamahtanut paikalle, oli appiukot, anopit, kälyt jne. kaikki päättäneet heti rynnistää paikalle sen kummemin kyselemättä, onko tämä ok. Ja vauvaahan he nimenomaan menivät katsomaan, sisareni vointi ei kiinnostanut pätkääkään. Ei edes kysytty, että miten voit jne. vaan innoissaan vaan kaapattiin heti vauvaa syliin.
Ei muuten vaikuttanut mitenkään hyvin siihen toipumisprosessiin muutenkin vaikeasta synnytyksestä. Ison urakan jälkeen hän olisi halunnut vain levätä, mutta appiperhe paukahti omin luvin paikalle ja vielä kohdeltiin todella törkeästi naista, joka oli heille synnyttänyt uuden sukulaisen.
Ydinperheeseen kuuluu äiti, lapsi ja äidinäiti. Ketään muuta ei tarvita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ydinperheeseen kuuluu äiti, lapsi ja äidinäiti. Ketään muuta ei tarvita
Jos näin katsot niin ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On myöskin jännä, kun anoppia puolusteltaessa puhutaan miehen ja anopin oikeuksista.
Oikeammin se on miehen ja hänen naisensa oikeudet. Ei mies ole enää liittynyt äitiinsä.
Usein mies ja nainen ovat tasavertaisia ja pohtineet asiaa ja tulleet yhdessä samaan johtopäätökseen.
Ei se niin vain mene, että kaikki itselleen anopille negatiiviset asiat on vain miniä päättänyt.
Ja sitten kaiken muun poika.
Opetelkaa itsekritiikkiä anopit.
Uskokaahan, myös oma lapsi voi olla eri mieltä kanssasi, vaikka sinulle tulisikin paha mieli ja olet kasvattanut hänet vain miellyttämään sinua.
En todellakaan ymmärrä, että nähdään asiat omana ja toisen "puolina".
Kyllä se perhe (isä, äiti ja lapsi) on samalla puolella vetämässä yhtä köyttä.
Kun kerran näin on niin eikö ole asia ihan selvä, että se mies keskustelee asiasta äitinsä kanssa ja vetää ne reunaehdot. Ja tällainen synnyttävä äiti joka ei siedä anoppiaan voi olla ihan rauhassa.
Mutta kuka suojaa tuoretta isää tämän anopilta eli naisen äidiltä... siitähän tässä ei nyt mainita mitään.
Onko se isä siellä fyysisesti huonossa kunnossa?
Oma kantani asiaan on, että jos sairaalaan tullaan katsomaan vain vauvaa eikä kiinnosta vaikka äiti olisi kuollut synnytykseen, niin voinee odottaa sinne kotivierailulle asti. Naisen perhehän tulee katsomaan ensisijaisesti naista ja näkee lapsen siinä sivussa.
Sisarelleni kävi niin, että pitkän ja todella vaikean synnytyksen jälkeen ilmoitti minulle, että vauva olisi nyt maailmassa. Kysyin, että haluaako että tulen sairaalaan moikkaamaan vai lepuuttaako mieluummin rauhassa, sanoi että haluaa levätä. Näin sitten tein, eli en mennyt sairaalalle. Ja nyt muuten harmittaa, etten mennyt...
Sisareni appiperhehän oli nimittäin sitten pamahtanut paikalle, oli appiukot, anopit, kälyt jne. kaikki päättäneet heti rynnistää paikalle sen kummemin kyselemättä, onko tämä ok. Ja vauvaahan he nimenomaan menivät katsomaan, sisareni vointi ei kiinnostanut pätkääkään. Ei edes kysytty, että miten voit jne. vaan innoissaan vaan kaapattiin heti vauvaa syliin.
Ei muuten vaikuttanut mitenkään hyvin siihen toipumisprosessiin muutenkin vaikeasta synnytyksestä. Ison urakan jälkeen hän olisi halunnut vain levätä, mutta appiperhe paukahti omin luvin paikalle ja vielä kohdeltiin todella törkeästi naista, joka oli heille synnyttänyt uuden sukulaisen.
Mä kyllä väitän, että sen naisenkin perhe kyllä ensisijaisesti tulee katsomaan sitä vauvaa ja siinä sivussa sitten tytärtä. Joka muuta väittää on melkoisen tekopyhä. Yhtähyvin voi väittää, että ne miehen vanhemmatkin tulee ensisijaisesti katsomaan sitä poikaansa, ei suinkaan vauvaa.
Ja jotenkin tuntuu, että sinä ja siskosi olette melkoisen herkkiä. Kauhea poru siitä, että vauva oli isän suvun keskipiste eikä synnyttänyt äiti. Oliko siskosi todella kade omalle lapselleen huomiosta. Jotenkin tuollainen ei tullut mun mieleenikään, tottakai se lapsi on kaikille se ykkönen. Uusi ihminen, jota on odotettu. Ehkä isovanhempiensa eka lapsenlapsi. Kyllä siinä äiti jää kakkoseksi ja se on vaan kestettävä kuin nainen.
Minusta synnärillä voisi kieltää kaikki muut kuin isän/tukihenkilön vierailut. äidillä pitää lapsivuodeaikana olla valta päättää kuka häntä käy katsomassa, synnärillä äiti ja isä eivät ole samassa asemassa vaan äiti toipuu synnytyksestä ja on se potilas. Ja kiva se on mahdolliselle huonekaverillekin yrittää ohuen verhon takana imettää ym kun toisella puolella on lauma vieraita ihmisiä. Parempi kun ei ketään ulkopuoliset pääsisi sinne. Ehtii sen vauvan nähdä sitten kun kotiutuvat.
Meillä miniä melkein synnytti meillä, hieroin selkää ja rauhoittelin. Tuli synnäriltä välillä pois , kun ei kuulemma kätilön mielestä mitään tapahdu. Menivät takaisin oli kohdun suu auki yli 8 senttiä.Seuraava päivänä näimme suloisen tyttövauvan. ei meitä miniä kieltänyt ,kutsui vain. Kertoi pienelle täällä sinä melkein synnyit mummon avustamana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Ei sillä isällä oikeastaan ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun vauva on pieni. Vasta, kun lapsi kasvaa, alkaa isän rooli. Joten kyllä se on äiti, joka päättää, kuka hänen lastaan käy katsomassa.
???
Mites kun nykyään monet (ainakin minun tuntemani) isät hoitavat ihan alusta asti about puolet vauva-arjesta. Vaihtavat vaippoja, syöttävät pullosta äidin pumppaamaa maitoa, ovat kotona puolet vanhempainvapaista, hoitavat yhteydenpitoa neuvolaan jne. Siis eivät ole sivustakatsojia ja äidin hellyttäviä pikkuapureita, vaan tasavertaisia vanhempia.
Täytyy sanoa että jos jopa monet tuntemistasi iseistä hoitaa about puolet hommista, oot aika onnekas. Tähän mennessä kaikki minun tuntemista iseistä ei nimittäin. Kakkavaippa päätyy useimmiten aina vaimolle, päivällisen syöttäminen vaikka molemmat jo kotona, hoitovapaat hoiti äiti koska työpaikalla olis katsottu karsaasti, tai muuten vaan ei halunnut, kun voi äitikin ne hoitaa... Iltapuurot ja nukuttamiset... Äiti hoitaa, isä ehkä avustaa jos hyvin käy. Neuvolassa käynyt? Meidän isäntä käynyt tasan kaksi kertaa, muiden tietääkseni tuo luku ei ole ylittynyt, tai ollut tasan nolla. Maitopulloa on kyllä ahkerasti alussa kallistanut, mutta sekin vähentynyt ajan kanssa.
Pikaisesti sain tuttavapiiristä laskettua kaksikymmentä isää, jotka ovat äskettäin olleet kotona useamman kuukauden vanhempain- tai hoitovapaalla tai ovat lähiaikoina jäämässä. Ja mitä olen arkeaan nähnyt, niin vastuu syömisistä, ruuanlaitoista, vaipanvaihdoista jne. näyttäisi jakautuvan melko tasan myös lasten mentyä hoitoon ja molempien vanhempien töihin.
Ja sori, nyt tämä kaamea keskustelu taas jatkuu :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sinä nyt tuollaista luit? Tässä puhuttiin äidin auttajasta, ei kyläilijöistä. Pojan äiti varmasti voi auttaa poikaansa jos poika kokee apua tarvitsevansa.
Tässä puhuttiin kylläkin kyläilijöistä, vai luitko vain yhden viestin? Älä lainaa koko viestiketjua, jos puhut vain yhdestä, epäoleellisesta asiasta. Vauva 5 kk, anoppi nähnyt vauvan muutaman kerran koska miniä ei anna, vaikka miehensä haluaisi että äiti käy. Tästä oli kyse, ja alettiin puolustaa miniää jahkaamalla jostain siivouksesta, joka ei ole oleellista.
No onhan se aika oleellista missä roolissa se äidin äiti nuoren perheen luona on. Jos äidin äiti on auttamassa nuorta äitiä arjessa kun tämä apua tarvitsee, tottakai hän käy usein. Miten usein tämän toisen mummon pitäisi kylään päästä jotta hän olisi tyytyväinen?
Niin, eli se miniän valta määrätä yksin vieraista ei päätykään sinne synnärille jälkivuodon keskelle, vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Isän mielipiteillä ei ole väliä, hänhän on vain siittäjä, eli ei juuri mitään vauvalle.