Parikkalan sanomat: hätämajoitusta vain hetken oramyllylle

Vierailija

Hätämajoitusta vain hetken

Oronmyllylle perustetun hätämajoitusyksikön toiminta päättyy joulukuussa. Keskustelutilaisuus sai vähän väkeä liikkeelle.

Raine Hämäläinen

Keskustelua hätämajoitusyksiköstä seurasi Parikkalan Harjulinnan valtuustosalissa runsaat parikymmentä kiinnostunutta, joista heistäkin moni oli paikalla viran tai työnsä puolesta. Syyksi laimeaan mielenkiintoon arveltiin ainakin sitä, että turvapaikanhakijat viivähtävät Parikkalassa vain parisen kuukautta aiheuttamatta kunnalle ylimääräistä työtä tai rahanmenoa.

- Kunnalle ei koidu taloudellisia vastuita tai menetyksiä, tilaisuutta leppoisaan tyyliin luotsannut hätämajoitusyksikön johtaja Janne Sairanen totesi heti alkusanoissaan.

Plussana yksikkö tarjoaa kuudelle tilapäistyötä ja myös Oron henkilöstö on työllistynyt. Sairanen hälvensi myös epäilyjä kertomalla, että Oronmyllyllä olevat kristilliset symbolit on säilytetty paikoillaan.

Näin Parikkalaan

Yksikön perustaminen nimenomaan Parikkalaan ei Sairasen mukaan ollut alkuperäisenä ajatuksena, vaan keskusteluja käytiin muistakin paikkakunnista. Oronmyllyn toimintakeskus palveluineen veti pisimmän korren.

- Ostettiin kaikki mahdolliset palvelut, joita Oro pystyy tuottamaan. Näin minimoitiin myös väliaikaisesti työllistettävien määrä.

Ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat Orolle puolitoista viikkoa sitten. Nyt turvapaikanhakijoita on 140, kaikki miehiä. Kotimaat ovat Marokosta Afganistaniin ja siltä väliltä, pääosa tulijoista on Irakista.

Setlementtiliiton omistaman Viittakivi Oy:n avaama hätämajoitusyksikkö on suunniteltu alasajettavaksi 10.12. Paikka ei sovellu ympärivuotiseen käyttöön.

Yksikkö jatkoi kautta

Oronmyllyn toimintakeskuksen entisen johtajan Arto Valkeapään mukaan Orolla olisi tullut viikonlopun miestenpäivien jälkeen toiminnallinen tauko ilman hätämajoitusyksikköä.

- Ei tämä pelkkää hyväntekeväisyyttä ole.

Orolla panostetaan saapuneiden viihtymiseksi. Yksikössä opetetaan myös suomen kielen alkeita, muutamia yleisimpiä käyttösanoja.

Terveystalo vastaa tulijoiden sairaanhoidosta, mutta paikallistakin apua on ollut tarjolla. Tilaisuudessa kysyttiinkin turvapaikanhakijoiden mahdollisista tartuntataudeista. Niitä ei ole Sairasen mukaan havaittu Suomeen tulleiden joukossa, mutta henkilökunta ottaa kaiken varalta poliorokotuksen.

Parikkalalainen yrittäjä Aydin Sen kysyi, miksei turvapaikanhakijoita ole ohjeistettu Suomen alkoholi- ja tupakkamääräyksistä.

- Pitää kertoa perusasiat.

Sairanen vastasi, että myös alkoholin ja tupakan ostamiseen liittyvät asiat selvitetään matkan varrella. Ongelmat vähenevät, kunhan turvapaikanhakijat saavat kuvalliset henkilökortit, joilla pystyvät todistamaan henkilöllisyytensä.

Kulttuurierot saattavat muutenkin aiheuttaa ristivetoa. Esimerkkinä hän kertoo vieraiden tavasta liikkua isompina ryhminä tien oikeaa laitaa. Suomalaisiin liikennesääntöihinkin on kuitenkin jo opastettu ja heijastimiakin jaetaan.

Ei häiriöitä

Eräs kuulijoista oli huolissaan lähellä Oronmyllyä asuvasta äidistään, kun poliisia ei ole ympärivuorokautisesti paikkakunnalla.

Kaakkois-Suomen poliisista paikalla olleen Jarmo Junnan mukaan poliisipartiot ajavat koko maakunnan alueella ja apua saadaan tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Hän kuitenkin rauhoittelee, ettei ainakaan toistaiseksi ole ollut minkäänlaisia järjestyshäiriöitä. Poliisi on vieraillut Orolla lähinnä tutustumismielessä.

Hätämajoitusyksikön asukkaille on tähdennetty, ettei Suomessa mennä pihoihin. Samoin on kerrottu suomalaisesta naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.

Jos jotain valittamisen aihetta tulee, Sairanen toivoo yhteydenottoa luvaten puuttua epäkohtiin.

- Parempi ottaa yhteyttä minuun kuin käydä riitelemään turvapaikanhakijan kanssa.

Oron läheisyydessä asuva nainen kertoi kohtaamistaan kahdesta turvapaikanhakijasta, joita oli suomalaiseen tapaan tervehtinyt ja saanut vastauksenkin.

- Teinkö oikein?

Sairanen neuvoo, etteivät naiset välttämättä ottaisi turvapaikanhakijoihin katsekontaktia.

- Heistä voi tuntua epämukavalta, jos nainen tervehtii.

Kuka maksaa viulut?

Antti Soikkeli ihmetteli, että kaikki ovat syli auki ottamassa turvapaikanhakijoita, mutta kukaan ei puhu kustannuksista.

- Valtio ottaa miljoona euroa tunnissa velkaa, eikä maalla olisi varaa ottaa yhtään pakolaista. Kerätäänkö suomalaisilta ylimääräinen vero, että selvitään?

Hän totesi jokaisen suomalaisen maksavan jo nytkin maahanmuuttoviraston kautta turvapaikanhakijoiden kustannuksia. Soikkeli ei myöskään ymmärrä, miksi nuoret miehet jättävät kotimaansa ja lähtevät pakoon.

- Mikseivät pane omassa maassaan asioita kuntoon? Mitä vellihousuja nämä miehet ovat?

Hän varoittaa suomalaisten joutuvan maksamaan vielä lisää, jos perheitä joskus ryhdytään yhdistämään.

- Miten myö ne elätetään?

Soikkeli karsastaa myös tiedotusvälineiden ruokkimaa ajatustapaa, että suomalaisten pitäisi hyväksyä kaikki maahanmuuttajien tavat, mutta ei toisinpäin.

- Toivoton taisto taivahan valtoja vastaan, hän kiteytti Eino Leinoa lainaten näkemyksensä koko turvapaikkakysymykseen.

Vain osa saa jäädä

Sairanen kertoi, että noin 40 prosenttia turvapaikanhakijoista täyttää turvapaikkavaatimukset. Hän muistutti, että viranomaiset tekevät päätöksen siitä, onko hakija oikeutettu turvapaikkaan vai ei.

Hänen mielestään on parempi, että turvapaikanhakijat otetaan maahan rekisteröimällä ja virallista kautta kuin että nämä liikkuisivat maassa irtolaisina.

- Takaamme omalta osaltamme vähemmän töitä poliisille.

Vaikka yleisöä oli vähän, kysyttävää ja mielipiteitä riitti. Sairaselta löytyi ymmärrystä jokaiselle ketään moittimatta.

Kun keskustelu välillä ryöpsähti laajemminkin pakolaispolitiikkaan ja maahanmuuton syihin, Sairanen muistutti illan puheenaiheena olevan vain hätämajoitusyksikön toiminnan. Ainakin yksi yleisön joukosta ilmoittautui mukaan vapaaehtoistyöntekijäksi.

Kommentit (1)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat