Lue keskustelun säännöt.
Tässä ovat ehtoni, jotka olen asettamassa lapsen hankkimiselle
23.10.2015 |
Ajattelin ehdottaa pahasti vauvakuumeiselle vaimolleni seuraavia ehtoja, joilla voin suostua lasten hankintaan:
- vai kantaa pääosan lastenhoidosta: yöheräämiset, ruokinnat jne.
- vaimo hoitaa käytännön asiat kuten hammaslääkärit, vanhempainillat, harrastuksiin ilmoittautumiset jne.
- minä osallistun suurin piirtein sen verran kuin Don Draper
- jos perhe-elämä osoittautuu minulle sietämättömäksi, nostan kytkintä
- maksan yhteisistä kuluista tulojen suhteessa: kun vaimo jää vapaalle, minä hoidan leijonanosan
- tsemppaan ja autan palautumisessa entisiin mittoihin mutta en painosta
- maksan lastenhoijan palveluista niin, että vaimoni pääsee välillä hotelliin nukkumaan univelkaa ja myöhemmin treffeille kanssani
Miltä kuulostaa? Unohdanko jotakin, vai riittäisikö tämä kääntämään vaimoni pään?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suostuisit lapsentekoon, kun et lasta halua? Typerää touhua. Ei lapsia hankita toiselle mieliksi.
En ole täysin lasten hankkimista vastaan, mutta olen hyvin rehellinen itselleni siitä, miten huonosti nykyisin muodikkaan hoivaavan isukkihahmon rooli minulle sopii.
En ymmärrä viimeistä virkettäsi. Lapsia hankitaan maailmassa jatkuvasti jonkun toisen mieliksi. Se on tosiasia. -ap
No siinä olet kyllä oikeassa, että se on tosiasia, mutta helvetin tyhmää se on. Et mitenkään voi etukäteen määritellä, että mun vastuualue on sitten vain tämä x. Jos vaimosi joutuukin pitkälle sairauslomalle, kuolee yllättäen tms? Nostat kytkintä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkahan paljon miinusta tulisi, jos kertoisin omat ehtoni lapsen hankkimiselle...
-nainen
Olen nainen ja aion tehdä samanlaisen listan. En aio hankkia lasta, ellei se ole 50:50 juttu. Lapsi on ensisijaisesti kuitenkin mieheni tahtoma. Haluan mm. lomailla yksin aika pian, heti kun pystyy. Siksi on myös hyvä, että lapsi leimautuu isään vahvasti, eipä tule minua ikävä. Bonuksena miehelleni, en aio KOSKAAN neuvoa häntä tekemään jotain asiaa lapsen kanssa "paremmin", tehkööt kaiken miten parhaaksi näkee., sillä luotan häneen. On tullut nähtyä aika monta perhettä, missä vaimo valittaa ja kaakattaa ja neuvoo ja hyörii, lopulta mies istuu nojatuolissa hiljaa kaljaa juoden mököttäen 10 vuotta ja tuntee itsensä paskaksi. Eikä osallistu lapsien tekemisiin kun "super(marttyyri)äiti" hoitaa kaiken.Ei meillä kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni olet rehellinen. Toisaalta vaikka tekisitte näistä sopimusehdoista kirjalliset sopimukset niin jos vauva teille tulisi niin ei se homma menisi kuin paperilla, koska
a) sinä pehmoilisit kun näkisit sen pikkuisen nyytin tai siinä vaiheessa kun vauva kasvaa taaperosta leikki-ikäiseksi ja hänen kanssaan pystyy tekemäänkin yhtä ja toista
b) vaimosi katkeroituisi jossain vaiheessa kun et ole osallistuva isä tai sinä patistaisit ottamaan lastenhoitajan jotta saisitte yhteistä aikaa
c) seksielämänne kuihtuisi ainakin aluksi
Olen itse äiti ja tunneihminen. Lapsien hankkiminen on ollut yhteinen päätös mieheni kanssa (lapsia on 4, mies vauvakuumeili enempi kahta nuorempaa kuin minä). Suosittelen että oikeasti kieltäydyt lapsista. Käyt pistämässä piuhat poikki. Jos et ole täysillä mukana vaimosi vauvakuumeilussa niin parempi olla niitä hankkimatta. Nips naps piuhat poikki ja ilmoitat asiasta vaimollesi. Hän voi punnitä vaihtoehtoja ja pädytte ehkä eroon. Se voi olla parempi molemmille jos toinen haluaa lapsen ja toinen ei.
Tuo a-kohta ei olisi mikään katastrofi, vai mitä? B-kohdassa pallo on vaimoni kenttäpuolella: hänen on todella ymmärrettävä, mihin suostuu. C-kohta on täysin mahdollinen ja vaikeasti vältettävissä. Voisin tietysti lisätä listaani mahdollisuuden maksulliseen seksiin, mutta toisaalta en tarvitse seksiä kovin usein ollakseni tyytyväinen.
Vasektomiaa helposti ehdotellaan, mutta kuinka moni mahtaa tietää Suomen lainsäädännön? -ap
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan paljon miinusta tulisi, jos kertoisin omat ehtoni lapsen hankkimiselle...
-nainen
Minulta ei ainakaan yhtään -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja aion tehdä samanlaisen listan. En aio hankkia lasta, ellei se ole 50:50 juttu. Lapsi on ensisijaisesti kuitenkin mieheni tahtoma. Haluan mm. lomailla yksin aika pian, heti kun pystyy. Siksi on myös hyvä, että lapsi leimautuu isään vahvasti, eipä tule minua ikävä. Bonuksena miehelleni, en aio KOSKAAN neuvoa häntä tekemään jotain asiaa lapsen kanssa "paremmin", tehkööt kaiken miten parhaaksi näkee., sillä luotan häneen. On tullut nähtyä aika monta perhettä, missä vaimo valittaa ja kaakattaa ja neuvoo ja hyörii, lopulta mies istuu nojatuolissa hiljaa kaljaa juoden mököttäen 10 vuotta ja tuntee itsensä paskaksi. Eikä osallistu lapsien tekemisiin kun "super(marttyyri)äiti" hoitaa kaiken.Ei meillä kiitos!
Ap:n lista ei kyllä ollut mikään 50:50.
Kylläpä te lapsettomat ihmiset olette niiiiin tietävinänne minkälaistä se elämä lapsen tultua on.... :D Sinäkin ap menetät luultavasti sydämesi lapsellesi heti kuultuasi sen ensi parkaisun. Sen jälkeen se lapsi kietoo sinut pikkurillisi ympärille ja teet ihan mitä tahansa turvataksesi hänen hyvinvointinsa. Ei siinä listoista enää katsella, että mites ne mun omat tarpeet tällä viikolla... :D Juu, et usko, mutta niin se vaan menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja aion tehdä samanlaisen listan. En aio hankkia lasta, ellei se ole 50:50 juttu. Lapsi on ensisijaisesti kuitenkin mieheni tahtoma. Haluan mm. lomailla yksin aika pian, heti kun pystyy. Siksi on myös hyvä, että lapsi leimautuu isään vahvasti, eipä tule minua ikävä. Bonuksena miehelleni, en aio KOSKAAN neuvoa häntä tekemään jotain asiaa lapsen kanssa "paremmin", tehkööt kaiken miten parhaaksi näkee., sillä luotan häneen. On tullut nähtyä aika monta perhettä, missä vaimo valittaa ja kaakattaa ja neuvoo ja hyörii, lopulta mies istuu nojatuolissa hiljaa kaljaa juoden mököttäen 10 vuotta ja tuntee itsensä paskaksi. Eikä osallistu lapsien tekemisiin kun "super(marttyyri)äiti" hoitaa kaiken.Ei meillä kiitos!
Ap:n lista ei kyllä ollut mikään 50:50.
Samanlaisella tarkoitin ehkä listaa joka menee samalla lailla kaikkien "ammattina kotiäiti" -naisten tunteisiin.
Minun mielestä oikein hyvä, vaimosi haluaa lapsen, hän sen hoitakoon, sun on vaan pakko olla hänen unelmaansa mukana toteuttamassa.
Meillä samalla lailla sovittu alussa, ja toimii hyvin kun kumpikin on tiennyt mihin on ruvennut.
Neljättä lasta mies ei olisi tarvinnut, mutta minä halusin, joten sain sen koska minähän sen suurimman vastuun kannan, ja se sopii mulle. Korostan että MINÄ HALUSIN LAPSIA, ei munkaan tartte osallistua johonkin miehen projektiin koska minä en ole sitä työtä halunnut, mutta silti voin haluta nautti siitä... esim. moottoripyörä. Ja miehellä ne lapset, nauttii siis tietysti niistä :)
Hei ap, nää nykyajan akat on niin ihmeellisiä, että pitäs olla tasavertasta naisen ja miehen joka asiassa, ei pidä. Onneksi on meitä perinteisiäkin naisia vielä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä te lapsettomat ihmiset olette niiiiin tietävinänne minkälaistä se elämä lapsen tultua on.... :D Sinäkin ap menetät luultavasti sydämesi lapsellesi heti kuultuasi sen ensi parkaisun. Sen jälkeen se lapsi kietoo sinut pikkurillisi ympärille ja teet ihan mitä tahansa turvataksesi hänen hyvinvointinsa. Ei siinä listoista enää katsella, että mites ne mun omat tarpeet tällä viikolla... :D Juu, et usko, mutta niin se vaan menee.
Mites, kun ihan näin sivusta seuraamallakin näkee, kuinka väsyneitä jotkut ovat haluttujenkin lasten kanssa? Omat tarpeet jäävät ja sitten vituttaa ja riidellään ja häivytään kotoa ovet paukkuen.
Minultakin aloittaja saa pisteet rehellisyydestä. Mutta niinkuin muutama muukin, suosittelen miettimään vielä kannattaako ylipäätään suostua jos et lasta itse halua. Mitä jos vaimosi ei pystykään huolehtimaan lapsesta? Synnyttäjiä kuitenkin kuolee Suomessa joka vuosi muutama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Listasi mukaan olisit parempi isä kuin mieheni, vaikka hän meillä nimenomaan hinkui lapsia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa vaiheessa olisi helpompaa vain erota, niin vaimosikin ehtisi löytää jonkun hyvän miehen.
Minä olen erittäin hyvä kumppani, ja ajattelen suhteen parasta. Lapsi huonontaisi suhdetta todella paljon, enkä halua sitä. Tietenkin palstan repalerevaiset lisääntyjänaudat voivat arvottaa miestä vain lisääntymishalukkuuden perusteella. Tällaisille ali-ihmisille olen varmasti pettymys. -ap
Ajatella että äitiskin oli sitten ali-ihminen ku sinut mäni synnyttämmää. Piru vie, paremman ihmisen pääs piarauttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata hankkia lapsia, jos vaimosi on mielestäsi sitten revarepaleinen lisääntyjänauta. :)
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata hankkia lapsia, jos vaimosi on mielestäsi sitten revarepaleinen lisääntyjänauta. :)
Ja kannattaa tuo muuten sanoa sitten sille vaimolle että tietää sun ajatuksesi.
Vierailija kirjoitti:
Listasi mukaan olisit parempi isä kuin mieheni, vaikka hän meillä nimenomaan hinkui lapsia...
No se tuskin on kovin paljon.
Tuon listan loppuun voisi kirjata vielä muhkean elatusmaksun ilman turhia tapaamisoikeuksia. Koska siihenhän kuvio joka tapauksessa johtaa.
Meidän oli tarkoitus hoitaa 50/50 mutta se ei ensimmäiseen kolmeen vuoteen toteutunut. Kuvittelin että isä voi hoitaa vauvaa ihan yhtä hyvin kuin äiti, mutta vauva sitten ottikin multa luulot pois tän suhteen mm. kieltäytymällä tuttipullosta...Myös yöheräämiset jäi mun kontolle kun heräsin siihen vauvan itkuun hormonien takia(?) herkemmin eli ei ollut mitään järkeä herättää miestä hoitamaan kun heräsin joka tapauksessa itse ja sitten oltiin vaan kumpikin väsyneitä. Napero nukkui ensimmäistä kertaa neljä tuntia putkeen 1,5-vuotiaana.
Tarkoitus on sanoa että nää asiat ei välttämättä mene ihan niin kuin etukäteen yhdessä päätetään vaan se luisuminen voi tapahtua myös hyvin perinteisen roolijaon suuntaan. Ja vauvalla voi olla ihan omia käsityksiä miten niiden hoito pitäisi järjestää. Mitä jos te saatte oikeasti vaikean vauvan? Katotko sä kun sun vaimo herää kuukausikaupalla tunnin välein ja joutuu jopa sairaalaan kun kroppa ei kestä sitä valvomista? Lisääntyminen on sellainen asia missä on niin tolkuttoman monta muuttujaa, että mitään on tosi vaikea ennakoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa vaiheessa olisi helpompaa vain erota, niin vaimosikin ehtisi löytää jonkun hyvän miehen.
Minä olen erittäin hyvä kumppani, ja ajattelen suhteen parasta. Lapsi huonontaisi suhdetta todella paljon, enkä halua sitä. Tietenkin palstan repalerevaiset lisääntyjänaudat voivat arvottaa miestä vain lisääntymishalukkuuden perusteella. Tällaisille ali-ihmisille olen varmasti pettymys. -ap
Olen vela. -4
Mielestäni olet rehellinen. Toisaalta vaikka tekisitte näistä sopimusehdoista kirjalliset sopimukset niin jos vauva teille tulisi niin ei se homma menisi kuin paperilla, koska
a) sinä pehmoilisit kun näkisit sen pikkuisen nyytin tai siinä vaiheessa kun vauva kasvaa taaperosta leikki-ikäiseksi ja hänen kanssaan pystyy tekemäänkin yhtä ja toista
b) vaimosi katkeroituisi jossain vaiheessa kun et ole osallistuva isä tai sinä patistaisit ottamaan lastenhoitajan jotta saisitte yhteistä aikaa
c) seksielämänne kuihtuisi ainakin aluksi
Olen itse äiti ja tunneihminen. Lapsien hankkiminen on ollut yhteinen päätös mieheni kanssa (lapsia on 4, mies vauvakuumeili enempi kahta nuorempaa kuin minä). Suosittelen että oikeasti kieltäydyt lapsista. Käyt pistämässä piuhat poikki. Jos et ole täysillä mukana vaimosi vauvakuumeilussa niin parempi olla niitä hankkimatta. Nips naps piuhat poikki ja ilmoitat asiasta vaimollesi. Hän voi punnitä vaihtoehtoja ja pädytte ehkä eroon. Se voi olla parempi molemmille jos toinen haluaa lapsen ja toinen ei.