Tutun hemmoteltu 12v sai koiran, nyt ei enää hoida

Suoraa puhetta lapselle, jos sulla on osaamista, niin opeta koirankoulutusta? 

Jäi näköjään tekstiä viestistä pois, eli oli toivonut isältään sitten "kivaa koiraa" ja olivat käyneet katsomassa jo pentujakin. Se ns. kiva koira olisi irlanninsusikoira ja karmii ajatellakin miten tuossa tulee käymään kun tyttö ei pärjää shetlanninlammaskoiran kanssa.

Minulla ei ole koulutuksesta juuri kokemusta, lapsena perheessä oli labbis mutta luonnollisesti vanhempani kouluttivat.

Ap

Jotenkin nätisti pitäisi sanoa, että vika ei ole koirassa vaan koulutuksessa...

Sanot isälle, että vie tytön jonnekin koirakoulun harrastuspiiriin niin oppii käsittelemäänkin pentua.

Ota selvää lähistön koirakouluttajista/kasvattajista, joka opettaisi ääliöille miten koiraa koulutetaan. Tylysti lätkäiset yhteystiedot tämän isukin kouraan ja sano suoraan että menee tyttönsä ja koiran kanssa opettelemaan miten kivasta koirasta ei tehdä huonoa koiraa vaan vielä kivempi koira.

Meillä kanssa tilanne, että veljen lapselle on luvattu koira kun täyttää 12. On nyt 10 ja heillä käy mummon ja ukin koirat hoidossa joita LAPSET EI JAKSA ULKOILUTTAA. Voin vain kuvitella miten käy sille omalle koiralle jos lainattujakaan ei kiinnosta hoitaa ja ne sentään lähtevät kotiin välillä. Se oma koira on siinä aina ja sitä pitäisi hoitaa. Oma lapsi on kasvanut siihen että koirat käytetään, satoi tai paistoi. Eihän se aina ollut mukavaa retuuttaa mitään 3-vuotiasta kilometritolkulla koirien kanssa, mutta onpahan lapsi saanut liikuntaa ja oppinut ettei koirien pitäminen ole pelkkää leikkimistä ja paijaamista.

Aikuisen harteilla pitäisi olla koiran tulevaisuuden turvaaminen eikä lapsen! Ei voi olettaa että 12vee oikeasti jaksaisi kouluttaa koiran (saati oikeasti osaisi). Kyllä on vanhemmilla ollu taas järki kädessä kun lapselle koiran ostanut ja olettaneet ettei heidän pitäisi koiran hoitoon ja koulutukseen puuttua.

Ei koiraa tarvitse nostaa millekään alustalle palvottavaksi. Kyllä koira pitää huolen omasta liikunnan tarpeestaan. Toinen koira voi olla hyväkin ratkaisu, niistä on sitten seuraa toisilleen. Kaupunkilaiset on niin vieraantuneet luonnosta ja koiria puetaan vaatteisiin kuin nukkeja, pikkujuttuja hysterisöidään nje.

Minkä ikäinen koira ja missä päin? Jos siitä halutaan luopua ni mulla vois olla sille hyvä koti tiedossa.

Eihän sillä ole väliä, onko lapsi hemmoteltu vai ei, koska koiraa ei koskaan voi jättää lapsen vastuulle. 

Mut mulla pisti silmään tuo lause, että isä on pitkään työmatkoilla ja koira on silloin tolkuttoman paljon yksin. Missä lapsi on kun isä on työmatkoilla? Eikö perheessä ole äitiä? Onko lapsikin yksin? 12-vuotias on vielä liian pieni huolehtimaan itse itsestään. Joten ennen kuin olet siitä koirasta huolissasi niin tee hyvä ihminen lastensuojeluilmoitus. Tuo lapsireppanahan ei saa ollenkaan sellaista tukea ja hoivaa itse omaan elämäänsä, jos käytännössä joutuu itse olemaan yksin kotona ilman aikuisen huolenpitoa.

10, äiti on kyllä kotona mutta inhoaa koiria eikä koske koiraan kun se kuulemma haisee. Eli koira on silloin tytön vastuulla.

Vierailija kirjoitti:

Sanot isälle, että vie tytön jonnekin koirakoulun harrastuspiiriin niin oppii käsittelemäänkin pentua.

isänki vois pistää johonki lastenkasvatus-kurssille, tytöstä tuskin kasvaa kovin vastuullinen tai realistisesti ajatteleva aikuinen kun odottaa kaiken tulevan nyt ja heti ilman vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

10, äiti on kyllä kotona mutta inhoaa koiria eikä koske koiraan kun se kuulemma haisee. Eli koira on silloin tytön vastuulla.

Koira ei voi olla tytön vastuulla, koska hän on liian pieni ottamaan vastuuta. Tästä yhtälöstä voi nyt poistaa tuon tytön syyllistämisen. Hän on lapsi vasta. Jos perheessä on kaksi aikuista, ei koiran hoitamisen ja kouluttamisen pitäisi olla mikään ongelma.

Tiedän nelikymppisen pariskunnan joka hommasi koiran ja nyt tyrkyttää vanhemmilleen hoitoon kun aamulla joutuu heräämään niin aikaisin. Heillä ei edes ole lapsia! Että tällaisia vastuunkantajia. Vanhat vanhemmat palvelijoina. En tiedä enkä tajua mitä ihmisten päässä liikkuu. Veikkaan että kyseisten laiskureiden koira saa myös ihan liian vähän liikuntaa.

Miksi koiraa ei voisi edelleen ohjata ja kouluttaa. Koiraystävällisesti. Missä on äiti? Vai hankkiiko isä koirakirjoja tai koirakuiskaajan. On makupaloja ja naksuttimia. 

Ei todellakaan koiraa lapselle! Minulle hankittiin 8-vuotiaana koira kun sitä niin halusin. En tiedä mitä hittoa vanhempieni päässä liikkui. Ja sitten minua syyllistettiin siitä kun kyseinen koira oli ihan käytöshäiriöinen eikä ikinä oppinut kunnolla sisäsiistiksikään. :(

0/5. Eilen ne oli kolme marsua mistä lapsi ei huolehtinut.

Toivottavasti joku vastuullisempi ihminen huolii koiraa ja antaa sille hyvän elämän. Tuollaiselle "tutulle" sanoisin aika suorat sanat typerästä toiminnastaan.

Ihme ohjeita täällä. Sinä et voi koiraa ottaa, kannusta palauttamaan kasvattajalle tai etsimään muu koti. Eiköhän puoliaikuinen sheltti löydä uuden kodin näppärästi. Ihan turhaa molemmille osapuolille jäädä roikkumaan virheratkaisuun - kärsii koira ja ihmiset. Koiralle löytyy kyllä rakastava koti.

Itse olen ottanut tällaisen koiran, jota lapsi ei enää halunnut. 

Vierailija kirjoitti:

Ei koiraa tarvitse nostaa millekään alustalle palvottavaksi. Kyllä koira pitää huolen omasta liikunnan tarpeestaan. Toinen koira voi olla hyväkin ratkaisu, niistä on sitten seuraa toisilleen. Kaupunkilaiset on niin vieraantuneet luonnosta ja koiria puetaan vaatteisiin kuin nukkeja, pikkujuttuja hysterisöidään nje.

Kerrotko vielä, miten koira pitää huolen omasta liikunnan tarpeestaan sisällä asunnossa?