Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mies torjui taas, voiko nöyryyttävämpää olla?!!

Vierailija
21.10.2015 |

Pakko avautua jonnekin, tuntuu taas niin pahalta. Miestä ei ole kiinnostanut sänkypuuhat vuosikausiin tai hyvin vaihtelevasti. Naimisissa ollaan oltu kahdeksan vuotta.
 
Seksiä on noin 1-3 kk välein. Mä en enää kestä tätä. Mies torjuu jokaisen ehdotukseni, tai useimmiten ei edes ehdi ehdotukseksi saakka kun tulee kommenttia että mene pois, olet tiellä, lopeta, on peli kesken, katson telkkaria, väsyttää, ole paikallasi, haluan nukkua, ei nyt, onko pakko tai tympeä hymähdys ja tietenkin sängyssä käännetään selkä.

Viime viikolla sanoin ihan suoraan sänkyyn mennessä, että haluan seksiä, siltä varalta jos mies ei ihan oikeasti ole tajunnut, mitä haluan. Mies kommentoi, että ei nyt, täytyy herätä töihin ja ajoi minut sohvalle nukkumaan, kun kehtasin loukkaantua.
 
Mies ei itse ole tehnyt elettäkään seksin eteen viimeisen 2 kk aikana, humalassa tietenkin valittaa kun "ei saa" seksiä. Seksin pyytäminen ääneen oli itseltäni saavutus, jouduin keräämään rohkeuteni siihen, sillä todella pelkäsin torjutuksi tulemista. En silti osannut olettaa, että häädettäisiin SOHVALLE. Sen verran epämiellyttävä aloitteeni oli...

Tapahtumasta ei ole puhuttu muuta, kuin että kerroin miltä minusta tuntui. Mies ei juuri kommentoinut mitään.
 
Tuntuu niin nöyryyttävältä. Olen tosissani alkanut miettimään sitä, mitä ihmettä teen tässä suhteessa. Itsetuntoni on saatu jo ihan nollaan, olen alkanut hävetä vartaloani ja tuntuu ettei minusta ole mihinkään. En kuitenkaan haluaisi heittää kaikkea hukkaan.

Pitäisikö vielä yrittää vai erota?

Kommentit (86)

Vierailija
81/86 |
21.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ottaisin muuten eron siltä seisoamalta jos mieheni ikinä koskaan milloinkaan laittaisi yöunensa minun mielipahani ja hyvinvointini edelle ja tekisi noin törkeästi. Varmaan sama kävisi kyllä toisin päinkin. Emme kumpikaan hyväksy tuollaista käytöstä ollenkaan. Meillä ei mennä koskaan nukkumaan pahalla mielellä tai jos asiat ovat selvittämättä. Eikä muutenkaan laiteta yhdentekeviä pikkuasioita tai mitään isompaakaan koskaan puolison edelle tärkeysjärjestyksessä, joustaminen on sitten ihan eri asia taasen. En kyllä hyväksy ollenkaan sitäkään, että asioita ei voi selvittää heti puhumalla. Haluton saa olla, mutta asiasta ei saa vaieta tai jättää ongelmia korjaamatta, vaan kaikki pitäisi selvittää heti ja rehellisesti. Ja jos on haluton, niin kyllä se kumppani silti tyydytetään (ja hoidetaan haluttomuus kuntoon) ja menenpä niin pitkälle, että siitä toisen hoitelemisesta pitäisi vielä nauttiakin. Toimii.

Vierailija
82/86 |
21.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

81 ihmiset ovat kovin erilaisia. Jotkut eivät kykene käsittelemään asioita niin riuskasti sitten toinen kokee sen mököttämisenä. Olen itse ehdottomasti asia hoidetaan nyt -tyyppiä. Mutta mutta, ihan oikean kriisisen parisuhteen (entinen) kanssa joutui aika useinkin vetämään rajan loputtomaan junnaamiseen joka alkoi klo 23:00 jos aamulla oli isot vastuut odottamassa. 

Itse tuossa aiemmin asetuin hiukan miehen puolelle tossa sohvalle ajoasiassa, mutta jos kyse on tosiaan ollut jostain pienestä loukkaantumisesta ei toista tosiaankaan ajeta pois. 

AP nosta se kissa pöydälle. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/86 |
21.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla samanlaisia kokemuksia kun ap:llä. Miehen kanssa ei ollut puoleen vuoteen parhaimmillaan seksiä. Minä tulin aina torjutuksi ja itsetunto laski ropisten. Aina keksi syitä miksi ei kannattaisi erota. Tätä jatkui 3-vuotta. Eräänä päivänä mies sitten jätti minut. Olin hajalla. Meni 2 kk erosta kun tapasin elämäni miehen. Olen ikuisesti kiitollinen exälle että päätti suhteemme. Suosittelen lämpimästi sinuakin lopettamaan tuon piinan ja itsesi alentamisen.

Vierailija
84/86 |
21.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et ole norsun kokoluokkaa, etkä ihan pimeä päästäsi, löytyy sulle ihan varmasti oikea ja rakastava mieskin. Miksi ihmeessä annat kohdella itseäsi noin? (Ellei ole nyt taustalla jotain muuta, mikä selittäisi käytöksen?)

Jos ei ukko älyä tehdä mitään, niin minkäs sinä sille voit? Jos kovin rakastat, niin ole epäitsekäs ja laita kiertoon jollekin, joka tulee tuollaisen kanssa toimeen. Muistathan, että kello tikittää ja aikasi maan päällä  hupenee koko ajan...

Olen hyvässä kunnossa, pidän itsestäni huolta ja mielenterveyskin kunnossa. Mutta pelottaa alkaa etsimään uutta miestä. Ehkä pidän tämän hetkistä miestä jotenkin "liian hyvänä"( kun ei huomioida tätä seksiongelmaa) siksi on myös vaikea päästää irti.

Nonni, miehelläs ei pitäisi kertomasi mukaan olla syytä kohdella seksuaalisesti sinua noin. Unohda ajatus uuden miehen "etsimisestä", vaan etsi nyt ensin oma itsesi sieltä sohvalta. Miksi edes kirjoitat tänne, jos mies on jo "liian hyvä"?

Tuhlaat aikaasi, koska mies ei halua elvyttää suhdettanne tai yleensäkään tehdä mitään. Jos se sinua rakastaisi, ei pitäisi itsestään selvyytenä, eikä hylkisi, vaan pitäisi kiinni. Olisi edes itsekseen neutraali, mutta voi miten halveksien kohtelee. Tottakai irtipäästäminen on vaikeaakin vaikeampaa, kun tulevaisuudesta ei ole mitään tietoa,  mutta kyllä tuo suhde on nyt jo läpytelty :/ Ei hyvä.

Mitä halveksintaa mies on harrastanut? Naiset helposti odottaa jotain ylitsepursuavaa empatiaa silloin, kun joutuvat torjutuksi, mutta ei se nyt niin mene elämässä. Jokainen voi joutua ja joutuukin joskus torjutuksi ja se on vain opittava kestämään. Ei sen toisen tarvitse pyydellä anteeksi halujensa puutetta. Jos mies valittaisi tuolla tavalla torjutuksi tulemisesta, niin pitäisitte sitä ihan turhana runkkarina.

No just. Jokainen joutuu joskus torjutuksi parisuhteessa, mutta ap taisi kertoa, että torjunta on jatkuvaa, ja että seksi on täysin loppu heidän väliltään? Tuskin ap tänne edes valittaisi murheitaan jos olisi ihmeissään, kun kolmen kuukauden yhtäjaksoisen rytkytyksen jälkeen mies ensi kerran kieltäytyisi?

Ja mun mielestä jatkuva torjuminen ja jopa sohvalle ajaminen on eräänlaista halveksuntaa, koska ei edes vaivauduta kertomaan syytä siihen. Ajattele sinä asiasta eri tavoin. :)

 

 

Jos jatkuva torjuminen on halveksuntaa, niin ilmeisesti olet sitä mieltä, että miehen pitäisi nussia vastentahtoisesti? Seksi ei ole mikään ihmisoikeus ja toki jos ap:n mies ei suostu asiasta keskustelemaan, on se ongelma. Sohvalle ajaminen ihan asiaankuuluvaa jos toisen nukkuminen on estetty. Niin itsekin tekisin. Pitää puhua asioista ennen nukkumaanmenoaikaa.

Näinkö sanoin? Jatkuva torjuminen on halveksuntaa, jos ei kerro syytä siihen, eikä keskustele, vaan pitää vaimoa kuin koiraa. Rakasta ihmistä ei torjuta noin, vaan annetaan toisen mennä, eikä pidetä "varalla" tai muuten anneta ymmärtää jotain muuta. Hiljaisuus ja luota työntäminen on halveksuntaa ilman mitään kunnioitusta.

Seksi ei ole ihmisoikeus, mutta parisuhteen molemmilla osapuolilla on oikeus tietää, jos toinen sen osuuden suhteesta kokonaan yllättäen ja selittämättä lopettaa.

Vastentahtoisesta nussimisesta en ole mitään maininnut, se on oma tulkintasi. Ja vastentahtoiset seksit olisi mun mielestä jo erityisen suurta halveksuntaa. Todellinen valhe ja loukkaus. Miten tuntuukin siltä, että haluat nyt vaan ymmärtää väärin?

Vierailija
85/86 |
21.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Veikkaan kyllä, että miehellä on toinen. Sanokaa mun sanoneeni. On uskomatonta, miten miehet pystyvät vedättämään naisia ihan kuusnolla. Häpeän myöntää mutta mulla ollut salasuhde erään miehen kanssa. Hänellä oli/on avovaimo, ei yhteisiä lapsia. Avovaimo vielä miltei kymmenen vuotta miestään nuorempi. Mies ihastui muhun ja mä siihen. Harrastettiin monta vuotta kiihkeää seksiä eikä heillä paljon peitto heilunut kotona. Tiedän sen siitä, kun jos meillä oli esim. viikon tauko näkemisessä (yleensä tavattiin 2-3 krt viikossa), niin mies oli todella kuumissaan ja myös laukeamisesta näki, ettei vähään aikaan ollut harrastanut seksiä.

Sanoi, että avovaimo ei kiihota enää. Oli kuitenkin kaikki illat ja viikonloput kotona. Hänen ruokatauollaan nähtiin eikä avovaimo koskaan epäillyt mitään. Ei tiedä meistä tänäkään päivänä.

 

Vierailija
86/86 |
22.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Minä en kyllä ikinä suostuisi häädettäväksi sohvalle omassa talossani. Sanoisin moista ehdottavallekinn että ei kuule käy, minä nukun tässä omassa sängyssäni kuten aina.

Miten teillä muuten menee, onko tämä seksiasia ainoa mikä hiertää, vai onko muutenkin suhde ankea eikä teillä ole mitään yhteistä? 

 

 

Ei ole muuten ensimmäinen kerta kun on häädetty sohvalle. Suhde on ollut ankea jo vuosia, mies tekee omia asioita ja minä omia. Kieltäytyy lähes kaikista ehdotuksista tehdä jotain yhdessä. Ero olisi niin vaikea, enkä tiedä löydänkö parempaa.

 

Miksi pitäisi välttämättä löytää jotain parempaa? Eihän se ole mikään syy sietää tollaista paskaa, että ihan välttämättä ei vastaan tulekaan enää mitään unelmien prinssiä.  Sitten ei tule, mutta eipähän tarvitse tuollaista paskaa sietää.

 

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yksi kahdeksan