Voisitko mennä naimisiin jo kerran (tai useammin) eronneen miehen kanssa?

Vierailija

Jos siis itse et olisi ollut naimisissa kertaakaan?

Kehtaisitko pitää hääjuhlat myös?

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija

Kauhean vaikea sanoa kun olen itse ollut jo niin kaunan naimisissa että on hiukan vaikea kuvitella tilannetta, mutta luulen että voisin. Eikä hääjuhlan pitäminenkään jäisi kiinni kehtaamisesta (häpeästä).

Vierailija

Miehenä vastaisin, että sellainen nainen ainakin laskee kiinnostusta. Sarja-avioitujat eivät oikein herätä luottamusta, koska pitäisi olla loppuelämän kestävästä liitosta kyse. Ensimmäisenä tulisi mieleen, että kyseessä on pinnallinen ihminen. Sitten kun paska osuu tuulettimeen, niin kadotaan takavasemmalle.

Mies

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Miehenä vastaisin, että sellainen nainen ainakin laskee kiinnostusta. Sarja-avioitujat eivät oikein herätä luottamusta, koska pitäisi olla loppuelämän kestävästä liitosta kyse. Ensimmäisenä tulisi mieleen, että kyseessä on pinnallinen ihminen. Sitten kun paska osuu tuulettimeen, niin kadotaan takavasemmalle.

Mies

Minusta tuntuu aivan samalle. Punnitsen nyt siis oman suhteeni tulevaisuutta. Mies meni nuorena naimisiin ja nopeasti erosi pettävästä puolisosta. Tuntuisi pahalle ja julmalle hylätä toinen asian takia, mutta en tiedä pystynkö minä avioitumaan eronneen kanssa. Ja kuitenkin naimisiin joskus haluan. Asiaa olen itsekseni puinut jo pitkään, mutta mielipide ei vain muutu..

AP

HUOH
Seuraa 
Liittynyt8.10.2015

Riippuu ihan miehestä ja siitä onko lapsia ( minkä ikäisiä, kuinka monta). Äitipuoleus ei innosta. Isot häät ei ole kiinnostaneet koskaan. Erojen syyt ois syytä antaa selville ja osoittaa että mennyt on mennyt ja että siitä on opittu ja kehitytty. 

Tässä oli yks tarjokki taannoin, kovin halusi parisuhteeseen jne.. kanssani mutta puheet entisestä vaimostaan olivat karmeat ja erokin luonnollisesti vain vaimon syy. Jäi kyydistä.

WraithTodd
Seuraa 
Liittynyt7.9.2015

No jos on vain kerran ollut naimisissa niin ei ongelmaa. Jos on ollut useammin naimisissa niin laittaisi kyllä miettimään miksi. 

Itselleni avioliitolla ei sinällään ole mitään merkitystä mutta kyllä silti kummeksuttaa ihminen, joka on ollut useasti naimisissa.

"You are more like Wraith than you know."
"I'm not sure I like the sound of that."
"There is much about Wraith that you do not know, Sheppard."

Vierailija

En nyt katsoisi naimisissa oloa kovin vakavaksi rikkeeksi. Samahan se on jos on vaikka seurustellut muutaman kerran pitkään tai ylipäätään seurustellut. Mitä sitten? Meillä jokaisella on historiamme ja varsinkin ikäisilläni

+40 vuotiailla, on jo pitkähkö aikuishistoria. Huono itsetunto pitää olla jos toisen historia mietityttää näiltä osin... Ja joidenkin häiden pitämisen nolostelu jos toinen on ollut aikaisemmin naimisissa - mitä väliä taas kerran on muiden mielipiteillä?!? Olette naurettavia jos näin ajattelette! :D N41

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

En nyt katsoisi naimisissa oloa kovin vakavaksi rikkeeksi. Samahan se on jos on vaikka seurustellut muutaman kerran pitkään tai ylipäätään seurustellut. Mitä sitten? Meillä jokaisella on historiamme ja varsinkin ikäisilläni

+40 vuotiailla, on jo pitkähkö aikuishistoria. Huono itsetunto pitää olla jos toisen historia mietityttää näiltä osin... Ja joidenkin häiden pitämisen nolostelu jos toinen on ollut aikaisemmin naimisissa - mitä väliä taas kerran on muiden mielipiteillä?!? Olette naurettavia jos näin ajattelette! :D N41

Mutta eikä naimisissa ole tarkoitus olla kuolemaan saakka? Sellainen ajatus minulla ainakin on, jos naimisiin menisin. Pelkään, että mies eroaa minustakin saman tien, kun joku ongelma tulee, kävihän se ekallakin kerralla helposti.

Häiden pito tuntuu vieraalta ajatukselta, koska puolet vieraista on ollut todistamassa hänen sitoutumista jonkun toisen kanssa. Ei tunnu kivalta ajatus, että miettivät sitten että mahtaako tämäkään kestää.

Harmittaa olla sivuroolissa omassa elämässäni, jos me naimisiin joskus päädytään, niin olen vaan se toka vaimo..

Ap

Vierailija

En, ainakaan mitään kirkkohäitä en pitäisi. Tuntuisi omituiselta että samalaisilla kirkonpenkeillä on miehen suku jo aiemmin istuneet seuraten seremoniaa toisen ihmisen kanssa. 

Vierailija

Menneisyyttään ei voi muuttaa. Jos ei pysty hyväksymään toisen menneisyyttä, koko pakettia, niin ehkä on paras vaan jo nyt erota ja antaa toisen löytää itselleen kypsempi kumppani.

Vierailija

Ei mielestäni kerran avioliitossa  ollut ihminen ole mikään ongelmapesäke. Moni nuorena solmitu liitto hajoaa keski-iässä syystä tai toisesta. Kuvottavana pidän pettäjiä ja irtosuhteita ja lyhyitä suhteita pitäviä sitoutumiskammoisia ihmisiä. Myös lennosta uuteen vaihtavia ei voi arvostaa. Kuuntelen myös tarkkaan, millaisella tyylillä puhuu entisestä kumppanistaan eli ellei mitään hyvää näe kuin moitteita, on turn off koko tyyppi. Kertoo itsestään paljon.

Virheitä tehdään parinvalinnassa ja ihmiset muutuvat, lapsiperhearki on haateellista ja tervysongelmaa voi tulla. Jokaisella on omat syynsä eroihin, mutta pidän tärkeimpänä sitä, että kasvaa itse henkisesti ja ei rynni uusiin suhteisiin.

Kolmatta kertaa avioituva kyllä mietityttäisi, jos isot juhlat vietetään.

Voisin itse avioitua uudestaan, olen eronnut 7v sitten. Lapset muuttaneet pois kotoa, aikaa on enemmän kuin koskaan. Viihdyn kyllä itseksenikin, mutta olisihan se mukavaa, jos  olisin jonkun ihmisen ajatuksissa ensimmäisenä.

Vierailija

Eletäänkö tällä palstalla edelleen 1950-lukua? :D

Jos miehen entinen vaimo on pettänyt, niin totta kai se liitto on päättynyt. Hyvä, että mies tajusi lähteä eikä jäänyt pilaamaan elämäänsä kumppanin kanssa, joka ei arvosta ja kunnioita puolisoaan. Se vaimohan on mitätöinyt liittonsa pettäessään.

Ap, olet löytänyt helmen, miehen, joka tuskin ikinä pettäisi sinua. Jos todella jäät kiinni siihen, mitä muut ajattelevat, et ansaitse tätä miestä. Sinuna menisin naimisiin ja järjestäisin ihanat, isot häät ja juhlisin löytynyttä rakkautta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Miehenä vastaisin, että sellainen nainen ainakin laskee kiinnostusta. Sarja-avioitujat eivät oikein herätä luottamusta, koska pitäisi olla loppuelämän kestävästä liitosta kyse. Ensimmäisenä tulisi mieleen, että kyseessä on pinnallinen ihminen. Sitten kun paska osuu tuulettimeen, niin kadotaan takavasemmalle.

Mies

Just. Tyypillistä. Oletetaan, että se ero on aina jotenkin naisen pinnallisuudesta kiinni. Mitä jos mies on lähtenyt toisen matkaan? Tai hakannut? Tai alkoholisti? Muuten vaan narsisti?

Sori, mutta otan henkilökohtaisesti, koska olen itse eronnut tosi vaikeasta suhteesta ja olisi surullista, jos minusta ajateltaisiin noin. Loukkaisi ja syvältä. Ero oli itsellenikin elämäni suurimpia pettymyksiä, enkä haluaisi itseäni ajateltavan sarja-avioitujana, vaikka uudelleen olenkin naimisissa.

Vastauksena aloitajalle; Näiden taustojeni valossa, olisi kaksinaamaista tuomita eronnut mies, mutta kyllä minä taustoja yrittäisin selvitellä. Jos avioeroja olisi useampia, niin sitten saattaisin miettiä pari kertaa. Paljon kertoo myös miehestä se, miten suhtautuu exäänsä ja mahdollisiin lapsiinsa. Kokonaisuus vaikuttaa. Suorilta käsin kerran eronnutta en tuomitsisi.

Vierailija

Tietysti voisin mennä. Ei avioliitto ole minulle muuta kuin kirjallinen sopimus parisuhteen taloudellisesta puolesta ja muista lakiasioista eron tai kuoleman sattuessa. Sen sopimuksen saa irtisanoa kumpi tahansa osapuoli koska haluaa, se on ihan laillista. Ja uuden sopimuksen saa solmia niin monta kertaa kuin haluaa. Miksi ihmeessä jonkun kanssa olisi pakko olla kuolemaan saakka, jos homma kerran ei toimi?

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat