Mitä tekisin? Leikki-ikäinen kiusaaja ja herkkänahkainen mutsi

Vierailija

Lapseni ja "kaverinsa" ovat 4- ja 5-vuotiaat. Oma lapseni ei ikinä pitänyt kyseisestä lapsesta ja heti ensi tapaamisella hän tarttuikin tyttöä tukasta kun tyttö leikki lapseni nuken sängyllä (eikä antanut lapseni leikki sillä).

Toruin häntä ja hävettikin, ei ollut hänen tapaistaan. Juteltiin asiasta ja tyttöni ei enää vetänyt tukasta.

Nyt onkin käynyt niin, että tämä tukasta vedetty on alkanut aikamoiseksi kiusaajaksi lastani kohtaan. Lapseni halasi heidän kolmatta ystäväänsä ja tämä X sitten tarttui lastani takaa hartioista ja veti maahan makaamaan, meni sitten mahan päälle istumaan ja repi kauluksesta. Pyysin lopettamaan ja sanoin, että onpa hölmöä käytöstä. Mitä hän teki? Otti suuren pallon ja heitti sillä lastani kasvoihin. Sitten juoksivat hihittäen pois kolmannen tytön kanssa (joka kyllä pyysi lastani mukaan koko ajan, ovat oikeasti hyviä ystäviä, ei ikinä riitaa).

Tilanne on ongelmallinen, koska tämä äiti on hyvä kaverini ja viihdyn hänen kanssaan. Lapseni ei halua tätä lasta synttäreilleen tai nähdä ikinä!

Järkevää olisi jutella äidin kanssa.. mutta hän on näitä, jotka puolustavat omiaan kynsin hampain. Kerran esim tytöille tuli kahinaa lapseni huoneessa ja lapseni tuli pois ja sanoi, että häntä pelottaa (X ei halunnut antaa lapseni leikkiä jollain tavarallaan) . Kaverini kysyi, että mitä tapahtui ja selitin ympäripyöreästi, että lasta pelottaa joku, taisi x haluta leikkiä yksin nukenvaatearkulla. Tähän kaveri kivahti, että muistathan sen kerran kun lapseni veti tyttöään tukasta ja sitten oli jokin toinenkin kerta kun lapseni oli tehnyt jotain.

Yllätyin reaktiosta ja ajattelen, että ei välttämättä ole mitään hyötyä jos juttelen hänelle asiallisesti. Yrittäisitkö silti vai välttelisitkö ja jättäisit kutsumatta synttäreille?

Lapset menevät vieläpä samaan kouluun 3-2 vuoden päästä, senkin takia olisi hyvä ettei olisi pahaa riitaa. Ja lapseni ei ole enkeli, mutta ei häntä  kukaan pelkääkään

Kommentit (15)

Vierailija

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän ajattelen, että kunhan itse pääsen helpommalla. Jättäisin kutsumatta ja kaveeraamisen äidin kanssa. 2-3 vuoden päästä voi olla jo toiset asiat lapsilla mielessä. :)

Vierailija

En nyt antaumuksella jaksanut lukea, mutta olisin varmaan kertonut sille toiselle äidille, että vuoroin vieraissa ovat tytöt, että on se "Minnakin" repinyt "Annaa" maahan makaamaan ja istunut päälle.  Silleen keveästi, ettei kuvittele että nyt tässä syytöstä luen, vaan kerron vaan että kyllä näitä sattuu tietynlaisille 4-5-vuotiaille. 

Vierailija

Se vain on niin, että et voi ajatella mitä sun kaveri ajattelee. Vaan ajattelet lastasi ja hänen parastaan. Jos et puutu asiaan annat luvan kiusata lastasi. Sitten sa jatkuu eskarissa ja lopulta koulussa.

On ihan sama mitä lapsen äiti ajattelee asiasta. Teet selväksi niin hälle kuin lapsellekkin että kiusaamisen on loputtava ja sillä selvä.

Kumpi sulle on tärkeää se että lastasi ei kiusata vai se että sulla on kavereita.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Se vain on niin, että et voi ajatella mitä sun kaveri ajattelee. Vaan ajattelet lastasi ja hänen parastaan. Jos et puutu asiaan annat luvan kiusata lastasi. Sitten sa jatkuu eskarissa ja lopulta koulussa.

On ihan sama mitä lapsen äiti ajattelee asiasta. Teet selväksi niin hälle kuin lapsellekkin että kiusaamisen on loputtava ja sillä selvä.

Kumpi sulle on tärkeää se että lastasi ei kiusata vai se että sulla on kavereita.

Eli sinusta pitäisi jutella hänen kanssaan?

Kun minulle vaihtoehdot olivat, että joko juttelen tai laitan välit kokonaan hiljalleen poikki. On kuitenkin niin hankala nähdä ilman lapsia ja kunnioitan lapseni toivetta olla näkemättä.

ap

Vierailija

Vähän hankala juttu. Toisaalta voisin olla hiljaa ja lopettaa yhteydenpidon. Se olisi helpompaa.. Koulun alkuun on 2-3 vuotta, siinä ajassa ehtii tapahtua.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kerran esim tytöille tuli kahinaa lapseni huoneessa ja lapseni tuli pois ja sanoi, että häntä pelottaa (X ei halunnut antaa lapseni leikkiä jollain tavarallaan) . Kaverini kysyi, että mitä tapahtui ja selitin ympäripyöreästi, että lasta pelottaa joku, taisi x haluta leikkiä yksin nukenvaatearkulla. Tähän kaveri kivahti, että muistathan sen kerran kun lapseni veti tyttöään tukasta ja sitten oli jokin toinenkin kerta kun lapseni oli tehnyt jotain.

Siis en nyt ymmärrä, olitteko kotona vai noilla kavereilla kylässä ja X on tää toinen lapsi? Jos teillä, menisin itse sanomaan huoneeseen, että täällä kyllä saa kaikki leikkiä kaikilla leluilla, kädestä ei oteta, mutta muuten leikitään yhdessä nätisti. Lapselta kyselisin tarkemmin, että mikä pelottaa. Kaverillesi sanoisin, että muistan kyllä (naurahtaisin), ja muistuttaisin että on se toinenkin väkivaltainen, kun sille päälle sattuu.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Se vain on niin, että et voi ajatella mitä sun kaveri ajattelee. Vaan ajattelet lastasi ja hänen parastaan. Jos et puutu asiaan annat luvan kiusata lastasi. Sitten sa jatkuu eskarissa ja lopulta koulussa.

On ihan sama mitä lapsen äiti ajattelee asiasta. Teet selväksi niin hälle kuin lapsellekkin että kiusaamisen on loputtava ja sillä selvä.

Kumpi sulle on tärkeää se että lastasi ei kiusata vai se että sulla on kavereita.

Eikö ap juuri puuttunut kiusaamiseen ihan paikan päällä vai luinko eri tekstin?

Anteeksi nyt, mutta välillä tuntuu että joidenkin kiusattujen omat kiusaamiskokemukset tulevat näissä tapauksissa sieltä esiin. Tässäkään tapauksessa ei kai nyt voi vielä kiusaamisesta puhua kun on kaksi, jotka vuorotellen kiusaavat toisiaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:Kerran esim tytöille tuli kahinaa lapseni huoneessa ja lapseni tuli pois ja sanoi, että häntä pelottaa (X ei halunnut antaa lapseni leikkiä jollain tavarallaan) . Kaverini kysyi, että mitä tapahtui ja selitin ympäripyöreästi, että lasta pelottaa joku, taisi x haluta leikkiä yksin nukenvaatearkulla. Tähän kaveri kivahti, että muistathan sen kerran kun lapseni veti tyttöään tukasta ja sitten oli jokin toinenkin kerta kun lapseni oli tehnyt jotain.

Siis en nyt ymmärrä, olitteko kotona vai noilla kavereilla kylässä ja X on tää toinen lapsi? Jos teillä, menisin itse sanomaan huoneeseen, että täällä kyllä saa kaikki leikkiä kaikilla leluilla, kädestä ei oteta, mutta muuten leikitään yhdessä nätisti. Lapselta kyselisin tarkemmin, että mikä pelottaa. Kaverillesi sanoisin, että muistan kyllä (naurahtaisin), ja muistuttaisin että on se toinenkin väkivaltainen, kun sille päälle sattuu.

Siis olimme meillä kotona ja lapseni ja X (toinen lapsi) leikkivät lapseni huoneessa, joka on valitettavasti yläkerrassa.

Myös tämän tapahtuman hetkellä, tämä toinen lapsi ei ollut vielä tehnyt mitään fyysistä kiusaa, vain määrännyt tavaroista ja pomottanut. Tästä sanoin kevyesti äidille (kun tapana ei ole siis olla tällainen meidän Minttu on hellantelttu -tyyppi..). Ja äidin reaktio oli tosi vihainen tästä.

Ei olla tarkoituksella näitä edes nähty, joten itseäni ei tuo "kaverin menetys" haittaisi yhtään, on muitakin, mutta vain siihen suhtautumistapaan kaipasin näkemyksiä - ja sainkin. kiitos, lisää. :)

Vierailija

No eihän tuo nyt ollut kuin yksi äkäinen kommentti, et kai sä ystävyyttä sen takia roskiin heitä. Ensi kerralla sitten varovaisemmin. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Ap:n lapsi aloitti kiusaamisen.Reilua on se että antaa takaisin.

Tästä lapseni tekemästä kiusaamisesta on vuosi aikaa. Koska on kohtuullista odottaa koston loppumista?

ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

No eihän tuo nyt ollut kuin yksi äkäinen kommentti, et kai sä ystävyyttä sen takia roskiin heitä. Ensi kerralla sitten varovaisemmin. 

Nimenomaan äkäinen kommentti kysymykseen: mitä siellä tapahtui? En olisi tuon varovaisemmin voinut vastata. Oli muutenkin kaunis kesäpäivä, niitä harvoja, enkä tahtonut pilata tunnelmaa joten kerroin tahallani version josta ei voi vetää hernettä nenuun, mutta veti. Muuten on mukava ihminen, mutta ei hyvin läheinen.

ap

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat