Oletko päässyt irti ajattelutavasta että jos jotain pahaa tulee tapahtumaan

Vierailija

jos elämässäsi tapahtuu hyviä asioita? Eli jos suunnittelet vaikka lomamatkaa jne. niin samaan aikaan ajattelet että ei se matka kuitenkaan tule tapahtumaan kun kuolet ennen sitä tms.

Kommentit (8)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Olen. 

Tietoisesti ajattelemalla. Kyse on valinnasta. 

Kerro lisää? Itseäni ahdistaa tämä tapa elää tätä elämää :-(

Vierailija

Kognitiivinen terapia olisi sulle hyvä opiskelukohde. :) Siitä on apua tuollaisessa. Käy kirjastossa ja tutustu. Muokkaat itse ajatusmallejasi.

Vierailija

En ole koskaan ajatellut niin. Elän hetki kerrallaan miettimättä tulevaa. 

Olen myös ensimmäisen vastaajan kanssa samaa mieltä siitä, että ajattelu on valinta. Itse jokainen päättää, mitä mielessään pyörittelee. Kokematon ajatusten hallitsija ei välttämättä pysty estämään esim. tulevaisuudenhuolen pulpahtamista mieleen, mutta hänkin voi valita, ettei jatka sen ajattelua vaan keskittyy muihin asioihin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ajatellut niin. Elän hetki kerrallaan miettimättä tulevaa. 

Olen myös ensimmäisen vastaajan kanssa samaa mieltä siitä, että ajattelu on valinta. Itse jokainen päättää, mitä mielessään pyörittelee. Kokematon ajatusten hallitsija ei välttämättä pysty estämään esim. tulevaisuudenhuolen pulpahtamista mieleen, mutta hänkin voi valita, ettei jatka sen ajattelua vaan keskittyy muihin asioihin.

Suunnitteletko sinä mitään lomia tms. kivoja juttuja joita teet tulevaisuudessa vai elätkö aina vain siinä hetkessä?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen. 

Tietoisesti ajattelemalla. Kyse on valinnasta. 

Kerro lisää? Itseäni ahdistaa tämä tapa elää tätä elämää :-(

Siis valitsen uskoa asioista hyvää.

Jos lähden lomalle ja päähäni tulee ajatus kuolemisesta, niin tietoisesti ajattelen, että "minä en kuole, vaan lähden lomalle. Kaikki tulee menemään hyvin"-

Ainahan elämässä sattuu ja tapahtuu, ja jokin voi mennä pieleen. Sitten tietoisesti ajattelen "se oli vain tämä yksi kerta. Tällaista tapahtuu, mutta se ei ole vakavaa."

Voin alkaa ajatella mörköjä, mutta en halua. Se, mihin valokeila kohdistuu, se kasvaa. Siksi fokusoidun siihen, mikä voi onnistua.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ajatellut niin. Elän hetki kerrallaan miettimättä tulevaa. 

Olen myös ensimmäisen vastaajan kanssa samaa mieltä siitä, että ajattelu on valinta. Itse jokainen päättää, mitä mielessään pyörittelee. Kokematon ajatusten hallitsija ei välttämättä pysty estämään esim. tulevaisuudenhuolen pulpahtamista mieleen, mutta hänkin voi valita, ettei jatka sen ajattelua vaan keskittyy muihin asioihin.

Suunnitteletko sinä mitään lomia tms. kivoja juttuja joita teet tulevaisuudessa vai elätkö aina vain siinä hetkessä?

Mulle tulee joskus sisäinen impulssi, että nyt haluan vaikka lomalle. Sitten varaan matkan. Mutta en minä sitäkään hirveästi suunnittele, en ole sen luonteinen. 

Sinänsä siinä ei kyllä ole mitään ongelmaa, jos on sellainen ihminen joka tykkää suunnitellakin enemmän. Ongelmallisia on vain ne ajatuskulut, jossa tulevaisuutta aletaan miettiä ahdistuneena tai toiveikkaana, odottaen sieltä joko jotain huonoa tai jotain valtavan hyvää, niin että nykyhetkestä tulee pelkästään tylsä kestettävä hetki kohti sitä parempaa tulevaa. Liian odotukset jotain, esim. uutta työtä tai lomaa kohtaan ovat omiaan herättämään huolta että ehkä kaikki meneekin pieleen. Parempi olisi olla odottamatta kauheasti, antaa sitten sen loman tai työn tulla sellaisena kuin se on, tietäen että tässä maailmassa harvoin mikään on täydellistä. Paratiisirannalla moskiitot syö ja joka työpaikalla on ärsyttävätkin piirteensä.

Vierailija

Itselläni ei moiset iske jotain mukavaa suunnitellessa, mutta välillä sitä ajattelee pahinta kun jättää talon tyhjilleen tai ei ole hetkeen saanut joltain läheiseltä esim. viestiin vastausta. Sitten joudun tietoisesti työntämään ne kamalat ajatukset (mitä jos uuni jäikin päälle (vaikken ole käyttänyt sitä tänään) ja talo palaa kun olen poissa? Mitä jos läheiseni on jäänyt työmatkalla auton alle kun ei vastaa?) pois mielestäni. Siis ihan tietoisesti ajattelen: "Älä maalaile piruja seinille. Joka ikinen kerta kun olet ajatellut noin, mitään ei ole tapahtunut. Älä stressaa asioista, joihin et voi tällä hetkellä vaikuttaa". Nykyään onnistuu jo aika nopeasti tuo "väärien" ajatusten selättäminen, kun olen tehnyt tuota tietoista itseni kanssa väittelyä niin pitkään.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat