Miksi kaikilla ihmisillä on vahva hyväksynnän tarve?

Vierailija

Tuli mieleen tuosta kun Richard Gere leikki pummia kadulla. Miksei hän tehnyt sitä salassa? Miksi hän kertoi lahjoittaneensa rahaa kadulla asuville köyhille? Luulisi että tuommoinen stara saa sitä hyväksyntää ihan tarpeeksi, mutta näin ei nähtävästi ole. 

Moni varmaan sanoo, ettei kaipaa hyväksyntää keneltäkään, mutta kaikki ihmiset (jopa kaikkien ihailemat julkkikset) tuntuvat aina esittävän sankaria vain kun joku on todistamassa tapahtumaa. Emmehän me voi tietää mitä tekevät silloin, kun kukaan ei ole näkemässä, mutta joku oikeasti sankarillinen ihminen ei varmastikaan halua julkisuutta hyvistä teoistaan, sillä se herättää aina epäilyksiä sankirillisten tekojen motiiveista.

Kommentit (11)

Vierailija

Muistelisin lukeneeni joskus, että itkulla on ihmiselle arvoa vain, jos joku on todistamassa. Yksin ei jaksa kauheasti itkeskellä, mutta kun on yleisöä, niin itku yltyy.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Gere leikki pummi kadulla, koska hänelle maksettiin siitä palkkaa. Hän näyttelee siis pummia uudessa elokuvassa. Dorka.

Luulisi että valtava kuvausryhmä olisi saanut ohikulkijat epäilemään? Vai menikö hän kahvitauolla istuskelemaan kadulle ja otti varmuuden vuoksi jonkun räpsimään kuvia? Ja edelleenkin, hän sanoi lahjoittaneensa rahaa ja ruokaa köyhille, kuuluiko tuokin repliikki elokuvaan?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on laumaeläin, jonka yksi perustarpeista on se, että hyväksytään laumaan kuuluvaksi.

Näin. Ja tämmöinen tarvehan on kehittynyt evoluution saatossa sen seurauksena, että laumaan sopeutuneet ovat saaneet sopeutumisestaan lisääntymisetua. Lauma on luonut turvaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gere leikki pummi kadulla, koska hänelle maksettiin siitä palkkaa. Hän näyttelee siis pummia uudessa elokuvassa. Dorka.

Luulisi että valtava kuvausryhmä olisi saanut ohikulkijat epäilemään? Vai menikö hän kahvitauolla istuskelemaan kadulle ja otti varmuuden vuoksi jonkun räpsimään kuvia? Ja edelleenkin, hän sanoi lahjoittaneensa rahaa ja ruokaa köyhille, kuuluiko tuokin repliikki elokuvaan?

"Richard Gere seisoo kadulla kerjäämässä, kuppi kourassa, ja useimmat ohikulkijat ohittavat hänet kylmästi.

Kyseessä on kohtaus Oren Movermanin ohjaaman elokuvan Time Out of Mind loppupuolelta. Geren ohi tallusti varmaankin värvättyjä avustajia, voisi ajatella.

Mutta ei. Kohtaus oli tosielämästä.

"Se oli koekuvaus. Yleensä saan New Yorkin kaduilla aika paljon huomiota, joten halusimme kokeilla, voisimmeko kuvata normaalissa katuvilinässä. Kamera oli piilossa. Kukaan ei tunnistanut minua", Gere kertoi tšekkiläisellä Karlovy Varyn elokuvafestivaalilla viime viikolla."
 

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1437016676861

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on laumaeläin, jonka yksi perustarpeista on se, että hyväksytään laumaan kuuluvaksi.

Näin. Ja tämmöinen tarvehan on kehittynyt evoluution saatossa sen seurauksena, että laumaan sopeutuneet ovat saaneet sopeutumisestaan lisääntymisetua. Lauma on luonut turvaa.

Tämä on jo muuta pohdintaa, mutta pitäisikö tuosta tarpeesta yrittää päästä eroon, kun sitä ei näytä mikään täysin tyydyttävän?

Vierailija

Ap, mitä mielestäsi sinusta kertoo se, että tulkitset Geren puheet rahan lahjoittamisesta nimenomaan hyväksynnän hakemiseksi?

Syitähän  voi olla muitakin, vaikkapa esimerkin näyttäminen (toive, että muutkin aktivoituisivat auttamaan kodittomia kun elokuvatähti siihen kannustaa). Tai ihan silkka avomielisyys (miksi salata moinen seikka, kun se kuitenkin selkeästi liittyy tähän kodittomuusfilmiin). 

Onko hyväksynnän kaipuu itsellesi jotenkin erityisen polttava kysymys, ja siksi näet sitä kaikessa ympärilläsi? 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Ap, mitä mielestäsi sinusta kertoo se, että tulkitset Geren puheet rahan lahjoittamisesta nimenomaan hyväksynnän hakemiseksi?

Syitähän  voi olla muitakin, vaikkapa esimerkin näyttäminen (toive, että muutkin aktivoituisivat auttamaan kodittomia kun elokuvatähti siihen kannustaa). Tai ihan silkka avomielisyys (miksi salata moinen seikka, kun se kuitenkin selkeästi liittyy tähän kodittomuusfilmiin). 

Onko hyväksynnän kaipuu itsellesi jotenkin erityisen polttava kysymys, ja siksi näet sitä kaikessa ympärilläsi? 

Viimeiseen lauseeseeseen voin tunnustaa että olet oikeulla jäljillä. Kyllä minä silti uskon että ihmiset mainostavat hyväntekeväisyyttään itsekkäistä syistä. 

Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Muistelisin lukeneeni joskus, että itkulla on ihmiselle arvoa vain, jos joku on todistamassa. Yksin ei jaksa kauheasti itkeskellä, mutta kun on yleisöä, niin itku yltyy.

Kun ihminen itkee toisen kanssa niin olo voi helpottaa kun saa toiselta lohtua ja kokee ettei ole vaikeassa tilanteessa yksin. Minun näkökulmastani itku on myös eräänlainen haavoittuvuuden tila joten en näe loogisena että ihmiset noin vain itkisivät aidosti kaikkien edessä. Siksi jotkut  vetäytyvät mieluummin omiin oloihin suremaan. Joten minulla on päinvastainen mielipide.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat