Onko kannabiskäyttäjä narkomaani?

Vierailija kirjoitti:

Miettikää vähän meitä kannabikseen koukkuun jääneitäkin älkääkä itsekkäästi puhuko laillistamisen puolesta. Te olette vasta siinä vaiheessa kun homma on leikkiä. Pian olette pahassa koukussa ja ulospääsyä ei ole.

Sulle ei toiminut. Haluat silti että muut kärsii huonosta lainsäädännöstä? 

Tosi reilu olet. Sitten vastalahjaksi tarjoat jeesuksia. 

Tajuatko että suurimmalla osalla ei ole ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Suurimmalle osalle ihmisistä erilaisista riippuvuuksista eroon pääseminen on yllättävän vaikeaa eikä kannabis tee siihen poikkeusta. 

Itse kannabiksen lopetettuani aloin polttamaan tupakkaa, koska olin jäänyt koukkuun "polttamiseen" enkä niinkään kannabikseen. .

Kuitenkin asia on niin, että suurin osa kannabiksen käyttäjistä lopettaa käytön jossain vaiheessa elämäänsä (keski-ikä on aika yleinen rajapyykki monelle), eikä lopettaminen valtaosalle ole mitenkään vaikeaa. Jos se olisi kovinkin vaikeaa, niin lopettavien määrä olisi aika vähäinen. Jos pystyy olemaan päivän ilman kahvia, pystyy helposti olemaan ilman kannabistakin, ja moni käyttäjä odottaa muutenkin iltaa, ennen kuin käyttää kannabista. Kannabisriippuvuus ei siis kovin voimakas ole. Jos sinä olet ryhtynyt polttamaan tupakkaa kannabiksen kanssa, niin ei ole mikään ihme, että sinulle on tullut nikotiiniriippuvuus, joka taas on yleensä erittäin voimakas. Sanovat, että jopa heroiinin luokkaa. Harva pääsee nikotiiniriippuvuudesta eroon. Uskonnollisiin näkemyksiisi kannabiksesta en jaksa puuttua, koska sellaiset jutut ovat mielestäni päihdepolitiikassa perin naurettavia heittoja.

Vierailija kirjoitti:

  

Tälläisiä tarinoita pitäisi olla enemmän. Tämä on kylmä totuus huumemaailmasta ja huumeenkäyttäjän elämästä. Juuri tälläisiä tapauksia näen päivittäin töissäni.

Tosiaan. Tarina oli taas kerran erittäin hyvä osoitus siitä, että kieltolaki ei toimi, vaan aiheuttaa vain enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos kieltolaki toimisi, tarinoita ei olisi kerrottavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Nyt nämä laillistamispuheet ahdistavat minua kovasti. En halua että Suomi laillistaa kannabiksen sillä se tekee elämästäni helvettiä. Tulee olemaan vaikeampaa taistella himoja vastaan ja elämäni on nyt hallinnassa. Elämäni voi tuhoutua yhdessä silmän räpäyksessä, jos kannabis tulee kauppoihin ostettavaksi. 

Eipä nyt kuule näytä se Jeesuskaan olleen mikään kovin suuri apu sinulle. Itse en tarvitse Jeesusta siihen, että olisin välillä käyttämättä kannabista. Ulkomaanmatkakin riittää siihen.

Eikös yhteiskunnan kannattaisi kuitenkin yrittää toimia niin mikä on kaikkien etu? Eiköhän nämä kannabiksen laillistamista haluavat nimenomaan halua olla rikkomatta lakia. He ovat kotiläksynsä tehneet ja tietävät asiasta kaiken. Vastustajat taas eivät yleensä tiedä asiasta edes perusasioita, koska heidän mielestä ei tarvitse tietää, kun hehän ovat "hyvän" asian puolella pahuutta vastaan. Ihmisiä jotka vastustavat täysin sokeasti sen periaatteen vuoksi että muutos tuntuu epämiellyttävältä, eivät halua edes tietää mitä pahaa tämä heidän ristiretkensä on jo globaalisti saanut aikaan. Se on sotaa omia kansalaisia vastaan ja ne kansalaiset eivät edes sodi takaisin. Voitot keräävät isoimmat rikolliset ja korruptoituneet poliisit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt nämä laillistamispuheet ahdistavat minua kovasti. En halua että Suomi laillistaa kannabiksen sillä se tekee elämästäni helvettiä. Tulee olemaan vaikeampaa taistella himoja vastaan ja elämäni on nyt hallinnassa. Elämäni voi tuhoutua yhdessä silmän räpäyksessä, jos kannabis tulee kauppoihin ostettavaksi. 

Eipä nyt kuule näytä se Jeesuskaan olleen mikään kovin suuri apu sinulle. Itse en tarvitse Jeesusta siihen, että olisin välillä käyttämättä kannabista. Ulkomaanmatkakin riittää siihen.

Näin se on käytön alussa. Menee vuosikymmeniä tai kymmenen kun riippuvuus syntyy. Se kasvaa hämähäkinseitin tavoin ja pian olet kiinni etkä pääse eroon. Siitä on tullut osa sinua etkä pääse eroon. 

Ihan turva valittaa. Minä varoitin sinua. Koukku on olemassa ja se helvetin paha koukku.

Vierailija kirjoitti:

  

Näin se on käytön alussa. Menee vuosikymmeniä tai kymmenen kun riippuvuus syntyy. Se kasvaa hämähäkinseitin tavoin ja pian olet kiinni etkä pääse eroon. Siitä on tullut osa sinua etkä pääse eroon. 

Kummallista on nyt se, että jos riippuvuuden synty kestää sinun mielestäsi vuosikymmeniä, niin miten ihmeessä hyvin monet kannabiksen käyttäjät kuitenkin kykenevät lopettamaan käytön ilman mitään suuria tai merkittäviä ongelmia, vaikka ovat käyttäneet kannabista ehkä jopa vuosikymmeniä?  Vuosikymmeniä käyttäneeltähän ei voisi millään sellaista odottaa, jos siis juttusi pitäisi paikkansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velho on paha. Velho olisi voinut valita puolensa. Velho tulee kokemaan lopussa hyvin tuskaisan vankeusrangaistuksen vakavasta huumausainerikoksesta. 

Voisitkos smurffitonttu kertoa miksi vahva kannabis muuttuu hyvin haitattomaksi, jos lääkäri määrää sitä käytettäväksi jopa satoja grammoja kuukaudessa?

Olen käsittänyt asian nyt niin, että mitä enemmän kannabista käyttää, sen vähemmän se aiheuttaa ongelmia.

Siltähän tämä alkaa näyttää. Lääkäriltä kun saa reseptin, niin johan muuttuu kannabis erittäin vähähaittaiseksi, vaikka annostus voi vuorokaudessa olla todella suuri.

Vierailija kirjoitti:

 Tälläisiä tarinoita pitäisi olla enemmän. Tämä on kylmä totuus huumemaailmasta ja huumeenkäyttäjän elämästä. Juuri tälläisiä tapauksia näen päivittäin töissäni.

Mikään ei estä sinua jatkossakaan kirjoittamasta kaikenlaisia "kannabishaitta"-tarinoita, mutta odota vähän kauemmin ennen kuin vastaat itsellesi.

Täällä toinen lopettanut. 

Nykyisellään kannabiksen käytön lopettaminen on suhteellisen helppoa. Pitää vain luopua kaikista poltteluvälineistä, siemenistä kasvatusvälineistä ja koko siihen liittyvästä kultuurista. Eli koko omaisuus pitää dumpata levysoittimineen kaatopaikalle tai pistää myyntiin jos haluaa siirtää ongelmat seuraaville ihmispoloisille.

Sitten pitää muuttaa pois uudelle paikkakunnalle ja elää erilaista elämää. 

Aluksi tulee vieroitusoireita kuten kummallisia unia ja saatanallista hikoilua. Masennusta voi ilmetä ja itsetuhoisia ajatuksia. Keskittymiskyvyn puute ja elämänhalun katoaminen kaikkea kohtaan selvinpäin on kamalinta. Paukuissa kaikki tuntui ja maistui. Selvinpäin ei enää mikään tunnu enää miltään. Asiat kuitenkin tasaantuu kun jaksaa elää ja odotella.

Ne unet on pahimpia ja se herääminen siihen että tää juttu on jo loppu. Ei enää. Kamalaa kun entinen elämä yrittää tunkea takaisin. Se on kuin ruumis joka pyrkii pintaan kellumaan ja kertomaan kaikille rakkaudesta touhuun ja kamaan. Pahinta on kun kuulee radiosta jotain biisejä jotka olivat parhaimpia "polttobiisejä". Tulee todella kovia mielihaluja poltella ja samalla se yksi kappale muuttaa mielialoja tosi pahasti. 

Pitää sulkea koko maailma ulos korvista ja silmistä. Televisiota ei voi katsoa, radiota ei voi kuunnella eikä aihe vapaalle voi mennä, kun sielä hehkutetaan kannabiksen hienoudesta ja siitä etteikö se koukuta ja kuinka vaaratonta se on.

Yrittäkääpä elää ilman kamaa, sen ensirakkauden ja pitkän avioliiton jälkeen. Koko huone ja koti on sisustettu sen kaman ympärille ja lempi levyt on järjestetty lajikejärjestykseen.  

Se ei ole helppoa. Kieltolain aikana se vielä onnistuu. Odotan oikeasti kauhulla sitä päivää kun Suomi laillistaa "kaman" ja se hyökkää apteekissa, alkossa tai kaupan hyllyllä vastaan. Mitä mä teen? Retkahdanko?

Kaksi kertaa olen retkahtanut kymmenen vuoden aikana ja onneksi on ollut helppo lopettaa koska katkaisin suhteet näihin tyyppeihin heti. Eli melko yksinäistä elämää saa viettää jos haluaa olla ilman "kamaa". Haluan varottaa muitakin jotka jo näkee niitä unia "kamasta", lopettakaa ennenkuin on liian myöhäistä. Siitä tulee kipeä ero kun elämässä tulee vastaan tienhaara jossa vaihtoehtona jatkaa samaa rataa ikuisena teininä tai kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuuta lasten kasvatuksesta raittiina vanhempana. 

Pahinta on olla raitis mutta silti kaman orja ikuisesti.  Löntsaa lainaten: Se vie ajatuksilta tilaa ja valtaa mielen, ihan kuten pillu.

Vierailija kirjoitti:

Miettikää vähän meitä kannabikseen koukkuun jääneitäkin älkääkä itsekkäästi puhuko laillistamisen puolesta. Te olette vasta siinä vaiheessa kun homma on leikkiä. Pian olette pahassa koukussa ja ulospääsyä ei ole.

Moni kasvattaja kokee tuon mainitsemasi koukun joskus kun sato loppuu. Ei siinä jeeussta tarvita vaan pistetään uutta kasvamaan. Mitään muuta ongelmaa ei ole ellei sitten halua oikeasti lopettaa käyttöä, mutta aika harvinaista se on. En tunne ketään täysin lopettanutta. Kannabiksesta ei pääse eroon, kuten sanoit se tulee uniin ja on ajatuksissa jatkuvasti. Olet jopa jakamassa meille siitä surkeaa tarinaasi. 

Et ole ainoa joka kokee noin. Siinä mielessä olet erikoinen että lopetit käytön. Kannabis aiheuttaa psyykkisen koukun. Eli haluat sitä tasaisin väliajoin kuten seksiä tai jalkapalloa. Siitä tulee hetkessä osa sinua. 

Pahimmat kannabiksen vastustajat ovat juuri sinun kaltaisia pahasti koukkuun jääneitä jotka ei kykene hyväksymään sitä että kannabis on muuttunut osaksi heitä. Nytkin yrität täällä vängätä asiasta ja asia pyörii jatkuvasti mielessäsi. Minusta sun pitäisi luovuttaa ja aloittaa polttelu uudestaan niin rentoutuisit. Hyväksy se tosiasia ettei kannabiksesta pääse eroon koskaan. Kuten et ole päässytkään. Olethan täällä meidän kanssa asiasta keskustelemassa.

Pistin merkille että tässä keskustelussa moni kannabiksen laillistusta haluava tai käyttäjä ei halua kuulla entisten käyttäjien ongelmista kannabiksen suhteen ja siitä miten vaikea on päästä kokonaan irti kannabiksesta. 

Ettekö todella usko että kannabiksesta voi tulla monille ongelma? Tunnistatteko itsellänne samoja ongelmia? Vai mistä kumpuaa tuo keskustelun kieltäminen?

Mielenkiinnosta vaan ihmettelen että eikö vieläkään voida keskustella kannabiksesta monipuolisesti ilman hurskastelua puoleen jos toiseen?

Vierailija kirjoitti:

Pistin merkille että tässä keskustelussa moni kannabiksen laillistusta haluava tai käyttäjä ei halua kuulla entisten käyttäjien ongelmista kannabiksen suhteen ja siitä miten vaikea on päästä kokonaan irti kannabiksesta. 

Ettekö todella usko että kannabiksesta voi tulla monille ongelma? Tunnistatteko itsellänne samoja ongelmia? Vai mistä kumpuaa tuo keskustelun kieltäminen?

 

Mielenkiinnosta vaan ihmettelen että eikö vieläkään voida keskustella kannabiksesta monipuolisesti ilman hurskastelua puoleen jos toiseen?

Miksi viihdekäytöstä pitäisi päästä irti? Se että otan joka toinen vkl joko kannabista tai alkoholia ei ole mikään ongelma. Se on vain tapani pitää hauskaa ja rentoutua. Se on minusta hurskastelua että kaikki vähäinenkin kannabiksen käyttö väitetään helposti ongelmaksi.

Miksi pitäisi kuunnella vain entisiä ongelmakäyttäjiä? Eikö nykyisesti ilman ongelmia käyttävän mielipide ole samanarvoinen? Jos puhutaan kannabiksen tai alkoholin vaikutuksista vain ongelmaisten näkökulmasta niin näkemys on suppea, suorastaan vääristävä.

Mistä tahansa päihteestä tietenkin voi saada ongelman. Kannabiksen kohdalla vain niitä haittoja liioitellaan aivan törkeästi. Nyt kun laillistaneita paikkoja alkaa löytyä niin uskon että asiallinen keskustelu lisääntyy. Voidaan vertailla laillistamisen hyötyjä ja haittoja. Niiden todellisten vaikutusten mukaan lakia pitää arvioida. Haittojen vähentäminen on tärkeintä ja siinä punnitaan onko kielto, salliminen vai laillistaminen se oikea tapa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velho on paha. Velho olisi voinut valita puolensa. Velho tulee kokemaan lopussa hyvin tuskaisan vankeusrangaistuksen vakavasta huumausainerikoksesta. 

Voisitkos smurffitonttu kertoa miksi vahva kannabis muuttuu hyvin haitattomaksi, jos lääkäri määrää sitä käytettäväksi jopa satoja grammoja kuukaudessa?

Olen käsittänyt asian nyt niin, että mitä enemmän kannabista käyttää, sen vähemmän se aiheuttaa ongelmia.

Siltähän tämä alkaa näyttää. Lääkäriltä kun saa reseptin, niin johan muuttuu kannabis erittäin vähähaittaiseksi, vaikka annostus voi vuorokaudessa olla todella suuri.

Kolme grammaa kerran tai kahdesti kuukaudessa on "vaarallista". Varmaan ja 3,5 g vuorokaudessa reseptillä onkin lääke josta ei ole haittaa. Ensimmäinen suomalainen joka sai kipulääke reseptin kannabikselle oli turkulainen jolle vuorokausi annostus oli 3,5 g. Vahvaa bedrokania.

Ensin oli pitänyt kokeilla kaikki muut. Kuten vahvat opiaatit joten lääkityksen kohdalla portti meni päinvastaiseen suuntaan. Kovat vaihtui mietoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velho on paha. Velho olisi voinut valita puolensa. Velho tulee kokemaan lopussa hyvin tuskaisan vankeusrangaistuksen vakavasta huumausainerikoksesta. 

Voisitkos smurffitonttu kertoa miksi vahva kannabis muuttuu hyvin haitattomaksi, jos lääkäri määrää sitä käytettäväksi jopa satoja grammoja kuukaudessa?

Olen käsittänyt asian nyt niin, että mitä enemmän kannabista käyttää, sen vähemmän se aiheuttaa ongelmia.

Siltähän tämä alkaa näyttää. Lääkäriltä kun saa reseptin, niin johan muuttuu kannabis erittäin vähähaittaiseksi, vaikka annostus voi vuorokaudessa olla todella suuri.

Kannabikselle taitaa olla vaikein saada resepti suomessa? Saa korjata jos tietää varmuudella. Itse tiedän vain yhdestä ja siihen ei lopulta saanut lupaa vaikka oli useampi puoltava lausunto eri lääkäreiltä. Selityksenä oli muunmuassa tutkimustiedon vähyys, euforia ja mahdollisuus koukuttua.

Viimeisin oli hauskin. Kaveri nauroi sitä. Ensin syöttävät vuosia kovia kipulääkkeitä mistä on ihan pihalla. Sitten joku mahdollinen riippuvuus on este kannabikselle. Jokainen todellisesta kivusta kärsivä tekee vaikka mitä että kipu loppuisi. jopa sen lopullisen ratkaisun.

Itse poltin kolme vuotta lähes päivittäin. Jossain kohtaa tuli mitta täyteen, ei siitä tullut kuin paska olo. Se loppui kuin seinään enkä aio tulevaisuudessakaan enää koskaan polttaa. Itselläni tämä tapahtui siis helposti.

Olen itse polttanut ja olen sen polttamista vastaan. En laillisuusasioissa niinkään, vaan sen polttamista. Olen nähnyt kaveripiirissäni pahoja koukkuja kannabikseen, sen seurauksena myös muihin huumeisiin, sekä psyykkisiä ongelmia nimenomaan kannabiksen käytöstä.

Tökeröä väittää ettei sillä olisi haittavaikutuksia tai ei jäisi koukkuun. Satunnaispolttajat eivät tiedä mitään asiasta. Kannabiksesta tulee elämäntapa monille, ja he luultavasti polttavat koko loppuelämänsä. Hmmm, onko yhteensattumaa että kellään entisestä kaveriporukastani ei mene kovin hyvin elämässään? En toli väitä että yleisesti näin olisi, mutta entisen kaveripiirini kohdalla on, ja syynä pidän polttelua.

Vierailija kirjoitti:

Itse poltin kolme vuotta lähes päivittäin. Jossain kohtaa tuli mitta täyteen, ei siitä tullut kuin paska olo. Se loppui kuin seinään enkä aio tulevaisuudessakaan enää koskaan polttaa. Itselläni tämä tapahtui siis helposti.

Olen itse polttanut ja olen sen polttamista vastaan. En laillisuusasioissa niinkään, vaan sen polttamista. Olen nähnyt kaveripiirissäni pahoja koukkuja kannabikseen, sen seurauksena myös muihin huumeisiin, sekä psyykkisiä ongelmia nimenomaan kannabiksen käytöstä.

Tökeröä väittää ettei sillä olisi haittavaikutuksia tai ei jäisi koukkuun. Satunnaispolttajat eivät tiedä mitään asiasta. Kannabiksesta tulee elämäntapa monille, ja he luultavasti polttavat koko loppuelämänsä. Hmmm, onko yhteensattumaa että kellään entisestä kaveriporukastani ei mene kovin hyvin elämässään? En toli väitä että yleisesti näin olisi, mutta entisen kaveripiirini kohdalla on, ja syynä pidän polttelua.

samaa mieltä. Toisaalta laitonta ja rangaistavaa kyseinen touhu ei saa olla.

Vierailija kirjoitti:

Täällä toinen lopettanut. 

Nykyisellään kannabiksen käytön lopettaminen on suhteellisen helppoa. Pitää vain luopua kaikista poltteluvälineistä, siemenistä kasvatusvälineistä ja koko siihen liittyvästä kultuurista. Eli koko omaisuus pitää dumpata levysoittimineen kaatopaikalle tai pistää myyntiin jos haluaa siirtää ongelmat seuraaville ihmispoloisille.

Sitten pitää muuttaa pois uudelle paikkakunnalle ja elää erilaista elämää. 

Aluksi tulee vieroitusoireita kuten kummallisia unia ja saatanallista hikoilua. Masennusta voi ilmetä ja itsetuhoisia ajatuksia. Keskittymiskyvyn puute ja elämänhalun katoaminen kaikkea kohtaan selvinpäin on kamalinta. Paukuissa kaikki tuntui ja maistui. Selvinpäin ei enää mikään tunnu enää miltään. Asiat kuitenkin tasaantuu kun jaksaa elää ja odotella.

Ne unet on pahimpia ja se herääminen siihen että tää juttu on jo loppu. Ei enää. Kamalaa kun entinen elämä yrittää tunkea takaisin. Se on kuin ruumis joka pyrkii pintaan kellumaan ja kertomaan kaikille rakkaudesta touhuun ja kamaan. Pahinta on kun kuulee radiosta jotain biisejä jotka olivat parhaimpia "polttobiisejä". Tulee todella kovia mielihaluja poltella ja samalla se yksi kappale muuttaa mielialoja tosi pahasti. 

Pitää sulkea koko maailma ulos korvista ja silmistä. Televisiota ei voi katsoa, radiota ei voi kuunnella eikä aihe vapaalle voi mennä, kun sielä hehkutetaan kannabiksen hienoudesta ja siitä etteikö se koukuta ja kuinka vaaratonta se on.

 

Yrittäkääpä elää ilman kamaa, sen ensirakkauden ja pitkän avioliiton jälkeen. Koko huone ja koti on sisustettu sen kaman ympärille ja lempi levyt on järjestetty lajikejärjestykseen.  

Se ei ole helppoa. Kieltolain aikana se vielä onnistuu. Odotan oikeasti kauhulla sitä päivää kun Suomi laillistaa "kaman" ja se hyökkää apteekissa, alkossa tai kaupan hyllyllä vastaan. Mitä mä teen? Retkahdanko?

Kaksi kertaa olen retkahtanut kymmenen vuoden aikana ja onneksi on ollut helppo lopettaa koska katkaisin suhteet näihin tyyppeihin heti. Eli melko yksinäistä elämää saa viettää jos haluaa olla ilman "kamaa". Haluan varottaa muitakin jotka jo näkee niitä unia "kamasta", lopettakaa ennenkuin on liian myöhäistä. Siitä tulee kipeä ero kun elämässä tulee vastaan tienhaara jossa vaihtoehtona jatkaa samaa rataa ikuisena teininä tai kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuuta lasten kasvatuksesta raittiina vanhempana. 

Pahinta on olla raitis mutta silti kaman orja ikuisesti.  Löntsaa lainaten: Se vie ajatuksilta tilaa ja valtaa mielen, ihan kuten pillu.

Löntsa oli hieno vaikuttaja ja anarkisti. Jos vielä eläisi niin olisi saanut laillistettu Suomessa ennen 1994. Löntsa kuoli ja sen mukana meni iso pala suomenruotsalaisten Kannabis kulttuuria. Meillähän sai ennen sotia ja sotien jälkeenkin Kannabis öljyä ja haista apteekista. Ripottele Löntsa. Nuoret eivät edes tiedä Löntsaa. Ei silloin nettiä ollut.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse polttanut ja olen sen polttamista vastaan. En laillisuusasioissa niinkään, vaan sen polttamista. Olen nähnyt kaveripiirissäni pahoja koukkuja kannabikseen, sen seurauksena myös muihin huumeisiin, sekä psyykkisiä ongelmia nimenomaan kannabiksen käytöstä.

Kuitenkin varmaan siitä voidaan olla yhtä mieltä, että kannabis ei kovinkaan haitallista ole? Sillä jos se olisi, sitä ei lääkekäytössä voitaisi käyttää jopa useita satoja grammoja kuukaudessa. Sellaisia määriä sinäkään et taatusti käyttänyt.

Mitä enemmän kannabiksen "pahuutta" keskusteluissa korostetaan, sen suuremmalla todennäköisyydellä nuoret aloittavat huumeiden käytön heti muilla aineilla. Lähinnä siis kovilla huumeilla, joita kokeillaan tietysti aina ensin kännissä.