Lue keskustelun säännöt.
Mies suuttui, hah.
09.10.2015 |
Mies sanoi mulle eilen, että hänen mielestään minun pitäisi laihduttaa, jotta vyötäröni olisi pienenpi. No, näpsäkkänä minä sitten tänään lähetin hänelle kuvan miehestä, jolla oli jäänyt jalkapäivät väliin, yläkeroppa roteva, ja sanoin että tuo on ihan niinkuin hän (mieheni siis). Ja mies suuttui! On nyt mököttänyt koko päivän :)
Oikeasti mulle on ihan sama miltä hän näyttää, laitoin tuon vain osoittaakseni, miten "kivalta" tuntuu, kun kommentoidaan ulkonäköä, varsinkin kun ei ole edes kysynyt mielipidettä.
Olenko nyt anteeksipyynnön velkaa vai häh :)
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Mulle on tässä nelikymppisenä tullut ihan uudenlainen ajatus siitä, että pitääkin itse välillä tarkistaa, minkälaisen "paketin" omalle puolisolleen tarjoaa. Ollaan oltu naimisissa nuorista asti liki kakskymmentä vuotta ja ollaan oltu välillä pyöreämpiäkin. Sitten hiipi kummallekin urheiluinnostus, ja nykyään nautin suunnattomasti, kun tiedän kroppani olevan aika hyvässä kuosissa. Miehenikin nauttii siitä, mutta itse nautin vielä enemmän, sekä oman hyvän oloni takia että ihailun, jota mieheltäni saan : ) En siis enää pidä ulkonäköasioita tai painoa yhtään niin sivuutettavina asioina kuin aiemmin, kun huomio meni esim. pikkulapsiarjen pyörittämiseen.
No meillä nimenomaan on pienet lapset, kaksi alle viisi vuotiasta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikäs pyllerö siellä ulisee? :D
Pyllerö, pullero, pallero tai vaikkapa läskikasa, miksipä nyt tykkäät pyöreämpiä ihmisiä nimitellä. Ulinasta en kyllä tiedä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tässä ap:lle se autoketju:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4593291/ketju/itken_talla_hetkella_autossa
Ai kauhee! Kylläpä tuli paha mieli tuon aloittajan puolesta. Kuulostaa kyllä aika samalta meiningiltä kuin meillä, mutta en sentään ole ajanut minnekään itkemään..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, hyvä veto miehellesi.
Itsekkin välillä naljailen vaimolleni kertyneistä liikakiloista. Tosin hänellä ei ole mahdollisuutta naljailla takaisin, vielä nelikymppisenä, salilla käyneenä (jalkoja unohtamatta) ja muutakin liikuntaa harrastaneena kroppa on kuosissa.
Vaimollani pitäisi pudottaa kiloja ainakin se kymmenkunta. Mutta kun nojatuolissa istuskelu vie liikunnalta ajan. Hyvä heittää pikku kommentteja, esim jos lumihangessa on isohko painauma, siihen nakkaan, että oletko jo tuohon ehtinyt istahtaa :)
Kannattas monella sinne sohvan pohjalle jämähtäneellä ottaa mallia vaikka Susanna Tannista. Reilu 40v ja noin hyvässä kuosissa
Ja tarpeeksi kun naljailee niin huomaa pian olevansa yksin.
Eihän sitä jatkuvasti tietenkään. Ja jos huomaa olevansa yksin, sitten vaan radalle kattelemaan tiukemmassa kunnossa olevia. Ja tällä iällä, ulkonäollä ja kunnolla on varaa valita. En erehtyisi pullukkaan.
Eroa en kuitenkaan halua, vaimo on muuten kaikin puolin ihana, lähtisi vaan liikkumaan. Enempiä ylimääräisiä kiloja ei kuitenkaan kärsi tulla, ei viitti mitään älytöntä laardia katella.
Saanen kysyä mitens tuo naljailu on onnistunut? Ei tainnut tuoda haluttua tulosta? Mitäs jos kokeilisit jotain toista lähestymistapaa, esim ehdottaisit jotain yhteistä liikuntaa josta molemmat nauttisitte?
Toivottavasti et puhu vaimollesi noin rumasti kuin täällä kirjoittelet, sillä ulkoista kuorta voi muuttaa, mutta sisäistä mätää ei niinkään.
Eipä se ole tuottanut tulosta. Olen kyllä ehdottanut yhteistä liikuntaa sekä erillistä liikuntaa (tukisin häntä siinä kaikin tavoin)
En tietenkään puhu hänelle samalla tavalla, kuitenkin jos tilanteeseen sopiva hetki (ilman muita henkilöitä) sattuu kohdalle, en malta olla naljailematta perseen koosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, hyvä veto miehellesi.
Itsekkin välillä naljailen vaimolleni kertyneistä liikakiloista. Tosin hänellä ei ole mahdollisuutta naljailla takaisin, vielä nelikymppisenä, salilla käyneenä (jalkoja unohtamatta) ja muutakin liikuntaa harrastaneena kroppa on kuosissa.
Vaimollani pitäisi pudottaa kiloja ainakin se kymmenkunta. Mutta kun nojatuolissa istuskelu vie liikunnalta ajan. Hyvä heittää pikku kommentteja, esim jos lumihangessa on isohko painauma, siihen nakkaan, että oletko jo tuohon ehtinyt istahtaa :)
Kannattas monella sinne sohvan pohjalle jämähtäneellä ottaa mallia vaikka Susanna Tannista. Reilu 40v ja noin hyvässä kuosissa
Ja tarpeeksi kun naljailee niin huomaa pian olevansa yksin.
Eihän sitä jatkuvasti tietenkään. Ja jos huomaa olevansa yksin, sitten vaan radalle kattelemaan tiukemmassa kunnossa olevia. Ja tällä iällä, ulkonäollä ja kunnolla on varaa valita. En erehtyisi pullukkaan.
Eroa en kuitenkaan halua, vaimo on muuten kaikin puolin ihana, lähtisi vaan liikkumaan. Enempiä ylimääräisiä kiloja ei kuitenkaan kärsi tulla, ei viitti mitään älytöntä laardia katella.
Olet kyllä varsinainen kultakimale mieheksi, dziisös! xD
Veikkaan, että olisin kultakimpale suurimmalle osalle teistä naisista. Hyväkroppainen, lapsista pidän huolta, siivoan kotia, tapetoin seiniä, remppaan autot ja kodin siinä sivussa, vaimolle tuon kukkakimppuja ex tempore jne.
Ainut mistä en pidä, on liika löysistyminen. Ei tartte olla mikään fitnesskunnossa oleva, liika läski on kuitenkin pahasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, hyvä veto miehellesi.
Itsekkin välillä naljailen vaimolleni kertyneistä liikakiloista. Tosin hänellä ei ole mahdollisuutta naljailla takaisin, vielä nelikymppisenä, salilla käyneenä (jalkoja unohtamatta) ja muutakin liikuntaa harrastaneena kroppa on kuosissa.
Vaimollani pitäisi pudottaa kiloja ainakin se kymmenkunta. Mutta kun nojatuolissa istuskelu vie liikunnalta ajan. Hyvä heittää pikku kommentteja, esim jos lumihangessa on isohko painauma, siihen nakkaan, että oletko jo tuohon ehtinyt istahtaa :)
Kannattas monella sinne sohvan pohjalle jämähtäneellä ottaa mallia vaikka Susanna Tannista. Reilu 40v ja noin hyvässä kuosissa
Ja tarpeeksi kun naljailee niin huomaa pian olevansa yksin.
Eihän sitä jatkuvasti tietenkään. Ja jos huomaa olevansa yksin, sitten vaan radalle kattelemaan tiukemmassa kunnossa olevia. Ja tällä iällä, ulkonäollä ja kunnolla on varaa valita. En erehtyisi pullukkaan.
Eroa en kuitenkaan halua, vaimo on muuten kaikin puolin ihana, lähtisi vaan liikkumaan. Enempiä ylimääräisiä kiloja ei kuitenkaan kärsi tulla, ei viitti mitään älytöntä laardia katella.
Ai radalle? Vitsi mikä lapsellinen ipana. Et rakasta vaimoasi, oikein ansaitsisit menettää hänet. Kukaan, joka arvostaa puolisoaan ei puhu noin kuin sinä. Vaihtaisit hänet tuosta surematta jos sinut oman typeryytesi tai rakastamiskyvyttömyytesi takia jätettäisiin. Et ansaitse mitään pirteää lenkkeilijää.
Vierailija kirjoitti:
Pallero huutaa!
No laita suus kiinni, niin se loppuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, hyvä veto miehellesi.
Itsekkin välillä naljailen vaimolleni kertyneistä liikakiloista. Tosin hänellä ei ole mahdollisuutta naljailla takaisin, vielä nelikymppisenä, salilla käyneenä (jalkoja unohtamatta) ja muutakin liikuntaa harrastaneena kroppa on kuosissa.
Vaimollani pitäisi pudottaa kiloja ainakin se kymmenkunta. Mutta kun nojatuolissa istuskelu vie liikunnalta ajan. Hyvä heittää pikku kommentteja, esim jos lumihangessa on isohko painauma, siihen nakkaan, että oletko jo tuohon ehtinyt istahtaa :)
Kannattas monella sinne sohvan pohjalle jämähtäneellä ottaa mallia vaikka Susanna Tannista. Reilu 40v ja noin hyvässä kuosissa
Ja tarpeeksi kun naljailee niin huomaa pian olevansa yksin.
Eihän sitä jatkuvasti tietenkään. Ja jos huomaa olevansa yksin, sitten vaan radalle kattelemaan tiukemmassa kunnossa olevia. Ja tällä iällä, ulkonäollä ja kunnolla on varaa valita. En erehtyisi pullukkaan.
Eroa en kuitenkaan halua, vaimo on muuten kaikin puolin ihana, lähtisi vaan liikkumaan. Enempiä ylimääräisiä kiloja ei kuitenkaan kärsi tulla, ei viitti mitään älytöntä laardia katella.
Olet kyllä varsinainen kultakimale mieheksi, dziisös! xD
Veikkaan, että olisin kultakimpale suurimmalle osalle teistä naisista. Hyväkroppainen, lapsista pidän huolta, siivoan kotia, tapetoin seiniä, remppaan autot ja kodin siinä sivussa, vaimolle tuon kukkakimppuja ex tempore jne.
Ainut mistä en pidä, on liika löysistyminen. Ei tartte olla mikään fitnesskunnossa oleva, liika läski on kuitenkin pahasta.
En arvosta tuollaista, vaan hyvää sydäntä. Normaali mies tekee osansa ja kunnioittaa ja hyväksyy minut sellaisena kuin olen.
Saanen kysyä mitens tuo naljailu on onnistunut? Ei tainnut tuoda haluttua tulosta? Mitäs jos kokeilisit jotain toista lähestymistapaa, esim ehdottaisit jotain yhteistä liikuntaa josta molemmat nauttisitte?
Toivottavasti et puhu vaimollesi noin rumasti kuin täällä kirjoittelet, sillä ulkoista kuorta voi muuttaa, mutta sisäistä mätää ei niinkään.