Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu että toisilla ei riitä työpäivän jälkeen energiaa
09.10.2015 |
tehdä enää kotona mitään, hädintuskin pakolliset ruuanlaitot jne. Itselläni taas virtaa riittää hyvinkin kaikkeen puuhaan. Meillä töissä mm. moni kertoo että kaikki illat menee telkkarin ääressä vaikka pitäis käydä lenkillä, viedä lapsia uimaan tai tehdä pihahommia. Samaa toinintotyötä tekevät kuin minäkin.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on sellainen, ettei jaksaisi mitään työpäivän jälkeen. Mutta vaikka minä jaksan, ei se tarkoita että mun kuuluu tehfä kaikki kotityöt. Ja olis kiva tehdä jotain yhdesdä, käydä jossain, mut ei se jaksa =(
Meillä auttoi miehelle kannabislääkitys.
Lajikkeena silver haze. Antaa kivan energiapiikin aamulla ennen töihin lähtöä ja töiden jälkeen jaksaa nikkaroida, käydä lenkillä, leikkiä lasten kanssa. Ihaninta on kun auttaa kotitöissä ja siivoaa.
Eron huomaa kyllä heti ja jos lääkkeet loppuu niin mies on täysin toimintakyvytön. Tietenkin jos tulee yliannostus niin mies menee ihan jumiin eikä osaa muuta kuin istua paikoillaan.
Oikea annostus on tärkeä. En edes huomaa että hän on nauttinut kannabista. Se piristää sopivasti. Voi juoda vaikka kahvit päälle niin jaksaa.
Itse olen ollut aina kamalan pirteä enkä osaa olla paikoillaan.
Miten tuota lääkettä saa?
Oma mies on juuri tuollainen vetelys. Ei riitä paukut töiden jälkeiseen elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei energian määrä ole vakio.
Tiedän että kirjoittaja tarkoitti vähän eri asiaa, mutta silti huvitti tämä tokaisu, koska fysiikan lakien mukaan energian määrä nimenomaan on vakio. :D
Vierailija kirjoitti:
Miten tuota lääkettä saa?
Oma mies on juuri tuollainen vetelys. Ei riitä paukut töiden jälkeiseen elämään.
USAssa monissa osavaltioissa alkaa olemaan laillista. Erityisesti tuo super silver haze tuntuisi sopivan miehelleni todella hyvin ihan pienellä annoksella ettei nouse liikaa nuppiin vaan antaa pienen energia piikin hermostolle.
Mies on kehunut että otettuaan vaponisaattorista "hatsit" hän ikään kuin herää uuteen aamuun ja jaksaa taas aloittaa asioita. Esimerkiksi lenkkeilyn hän aloitti ja nikkaroi kaikkea kivaa pihalla. Kannabis on tosi hyvä lääke. Naapurin rouva käyttää unettomuuteen jotain lajiketta. Toivottavasti teillä Suomessa herätään myös laillistamisen puolelle.
Mäki haluun ottaa hatsit ja herätä uuteen aamuun ja lähteä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä auttoi miehelle kannabislääkitys.
Lajikkeena silver haze. Antaa kivan energiapiikin aamulla ennen töihin lähtöä ja töiden jälkeen jaksaa nikkaroida, käydä lenkillä, leikkiä lasten kanssa. Ihaninta on kun auttaa kotitöissä ja siivoaa.
Eron huomaa kyllä heti ja jos lääkkeet loppuu niin mies on täysin toimintakyvytön. Tietenkin jos tulee yliannostus niin mies menee ihan jumiin eikä osaa muuta kuin istua paikoillaan.
Oikea annostus on tärkeä. En edes huomaa että hän on nauttinut kannabista. Se piristää sopivasti. Voi juoda vaikka kahvit päälle niin jaksaa.
Itse olen ollut aina kamalan pirteä enkä osaa olla paikoillaan.
Siis miksi et voi hyväksyä miestäsi passiivisena ja väsyneenä vaan hänen pitää ottaa huumeita selvitäkseen sun kriteereistä?
Miehesi pitää töiden jälkeen jaksaa leikkkiä lasten kanssa ja nikkaroida ja ehkä urheilla... Just
Sen pitää vetää huumeita ja tehdä kaikkea tota.
Miksi et hyväksy miestäs sellaisena laiskiaisena kuin hän on???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuiselta ihmiseltä odottaisi vähän jaksamista. Jos ihminen ei oikeasti jaksa niin kuolee pystyyn tai luhistuu maahan.
Kaupassa käynti ruuanlaitto ja siivous. Siihen päälle lasten kanssa leikkiminen ja vieminen harrastuksiin ja iltalenkki ja iltapala lapsille satuineen ja jos tarvitsee niin iltapesu myös.
Sen verran aikuisen pitäisi jaksaa jos on terve eikä mikään läski elintasosairas.
Miksi jotkut luulee että energiset ihmiset suorittaa elämää jonkun ihanteen takia? Mitä jos ne vaan tykkää monesta asiasta ja itseä kiinnostavia asioita kyllä jaksaa ilman mitään burn outteja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kilpirauhasen vajaatoiminta. Olin myös ylipainoinen. Siinä riitti varmaan ap:n kaltaisilla kauhistelemista kuinka saamaton ja laiska ihminen olen. En jaksanut mitään. Enkä pystynyt mihinkään. Luulin itsekin olevani vain huono ihminen. SEn kokemuksen jälkeen ei tulis mieleenkään arvostella toisia. Koskaan ei voi tietää mitä kaikkea toisen elämässä on. Eikä loputon jaksaminen ole yhtään minkään mitta. Paitsi tietysti neuroottisten suorittajien pätemiskeino.
Olen nuori ja urheilullinen. Silti olen monesti työpäivän jälkeen täysin väsähtänyt. Minulla on vaikea krooninen tulehdussairaus elimistössäni eikä yhtä ainuttakaan päivää mene ilman väsymystä. Työpäivänä saatan kiskoa kolme kupillista kahvia pysyäkseni hereillä ja skarppina, vaikka vapaapäivänä en juo välttämättä ainuttakaan. Esimerkiksi työkaverini eivät tiedä tätä sairautta ollenkaan, vaikka se välillä näkyykin sairauspoissaoloissa, flunssat kun helposti pitkittyvät ja aiheuttavat jälkitauteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut luulee että energiset ihmiset suorittaa elämää jonkun ihanteen takia? Mitä jos ne vaan tykkää monesta asiasta ja itseä kiinnostavia asioita kyllä jaksaa ilman mitään burn outteja
Joo ja sehän onkin ok. Mutta sitten kun se muuttuu idiotismiksi ja toisten alentamiseksi oman erinomaisuuden edessä herää kyllä kysymys siitä että mahtaakos siellä ihan kaikki olla kotona. Harvemmin on jos pitää päteä.
Herään klo 5.00 ja olen töissä klo 6.00. Välillä herätys aiemmin ja töissä on oltava klo 5.00. Työpäivät menevät kuunnellessa yksinkertaisia ihmisiä, paikkaillen toisten mokia, tehden koneella kaikkea kiireellistä/tänään pakko olla valmis-kaavakkeita joita johtoporras kehittelee alvariinsa. Töistä kotiin tullessa teen pakolliset kotityöt, kaupassa käyn 2-3 X/vk ja talon siivoan kunnolla tiistaisin ja perjantaisin. Keskiviikko on harrastuksille, muuta en jaksa. Nukkumaan on pakko mennä ajoissa ja tarviin 2 h rauhaisaa aikaa ennen nukkumista tai muuten valvon puolet yöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon ollut väsynyt viimeiset 10 vuotta. Lääkärissä oon käynyt ja kaikki mahdolliset asiat tutkittu, syytä ei vaan löydy. Syön terveellisesti, liikun (työmatkat pyöräillen/kävellen), veriarvot on hyvät... Töissä jaksan käydä mutta paljon muuta en. Siivoan sitten viikonloppusin ja teen muita pakollisia kotitöitä. Harmittaa vaan lapsen puolesta kun haluaisi touhuta yhdessä kaikenlaista ja aina äitiä väsyttää...
Vierailija kirjoitti:
tehdä enää kotona mitään, hädintuskin pakolliset ruuanlaitot jne. Itselläni taas virtaa riittää hyvinkin kaikkeen puuhaan. Meillä töissä mm. moni kertoo että kaikki illat menee telkkarin ääressä vaikka pitäis käydä lenkillä, viedä lapsia uimaan tai tehdä pihahommia. Samaa toinintotyötä tekevät kuin minäkin.
Introvertti. Työ ja ihmiset imevät kaikki mehut. Pitää antaa aivoille lepoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut luulee että energiset ihmiset suorittaa elämää jonkun ihanteen takia? Mitä jos ne vaan tykkää monesta asiasta ja itseä kiinnostavia asioita kyllä jaksaa ilman mitään burn outteja
Joo ja sehän onkin ok. Mutta sitten kun se muuttuu idiotismiksi ja toisten alentamiseksi oman erinomaisuuden edessä herää kyllä kysymys siitä että mahtaakos siellä ihan kaikki olla kotona. Harvemmin on jos pitää päteä.
Onko se pätemistä jos ihmettelee asiaa anonyymisti netissä?
Vierailija kirjoitti:
Aikuiselta ihmiseltä odottaisi vähän jaksamista. Jos ihminen ei oikeasti jaksa niin kuolee pystyyn tai luhistuu maahan.
Kaupassa käynti ruuanlaitto ja siivous. Siihen päälle lasten kanssa leikkiminen ja vieminen harrastuksiin ja iltalenkki ja iltapala lapsille satuineen ja jos tarvitsee niin iltapesu myös.
Sen verran aikuisen pitäisi jaksaa jos on terve eikä mikään läski elintasosairas.
aika kätevää että voit noin hyvin kertoo miten meidän kaikkien tulisi olla. Poliitikon tai maallikkosaarnaajan uraa ajatellut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut luulee että energiset ihmiset suorittaa elämää jonkun ihanteen takia? Mitä jos ne vaan tykkää monesta asiasta ja itseä kiinnostavia asioita kyllä jaksaa ilman mitään burn outteja
Joo ja sehän onkin ok. Mutta sitten kun se muuttuu idiotismiksi ja toisten alentamiseksi oman erinomaisuuden edessä herää kyllä kysymys siitä että mahtaakos siellä ihan kaikki olla kotona. Harvemmin on jos pitää päteä.
Onko se pätemistä jos ihmettelee asiaa anonyymisti netissä?
On tietysti, jos nostaa oman elämän joksikin paremmuudeksi ja sit ihmettelee miks muut ei oo yhtä erinomaisia. Tyhmäkö oot vai vaan lapsellinen?
Vierailija kirjoitti:
Olen nuori ja urheilullinen. Silti olen monesti työpäivän jälkeen täysin väsähtänyt. Minulla on vaikea krooninen tulehdussairaus elimistössäni eikä yhtä ainuttakaan päivää mene ilman väsymystä. Työpäivänä saatan kiskoa kolme kupillista kahvia pysyäkseni hereillä ja skarppina, vaikka vapaapäivänä en juo välttämättä ainuttakaan. Esimerkiksi työkaverini eivät tiedä tätä sairautta ollenkaan, vaikka se välillä näkyykin sairauspoissaoloissa, flunssat kun helposti pitkittyvät ja aiheuttavat jälkitauteja.
Sinulle kuten tuolle kilpirauhaslaiskurille auttaisi super silver haze lääkekannabis. Siinä unohtuu tulehdukset ja muut. Jaksaa painaa kovempaa vaikka kroppa olisi maitohapoilla. Kukaan ei kaipaa kahvia sen jälkeen.
Itselläni on fyysinen työ (porrassiivousta) ja työmatkaa kertyy päivän aikana yhteensä 16 kilometriä, jonka pyöräilen koska ei ole varaa autoon. Työ on silkkaa juoksemista. Siivousaikaa on noin seitsemän ja puoli minuuttia per rappukäytävä ja joudun painamaan koko työpäiväni otsa hiessä, jos haluan saada kierroksen valmiiksi tekemättä ylitöitä. Olen hyvässä kunnossa, mutta silti useimmiten aivan naatti työpäivän jälkeen. Hyvä kun jaksan siirtyä illalla sohvalta sänkyyn.
Aikaisemmin olin töissä toimistossa ja silloin jaksoin oikein hyvin käydä työpäivän jälkeen kaupassa ja tanssitunneilla, kun työ ei imenyt minusta kaikkia mehuja.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen miten joillekin on niin vaikea tajuta, että ihmiset ovat erilaisia. Ihmisillä on erilainen jaksaminen, energiataso, voi olla sairauksia jne jne... Itselläni kilpirauhasen vajaatoiminnan myötä muuttui jaksaminen oleellisesti, vaikka lääkkeetkin ovat.
Tuon takia moni ihminen on alkanut kannattamaan tasapalkkaa. Eli jokainen kansalainen saa saman palkan riippumatta työstä.
on olemassa ihmisiä joiden ei koskaan tarvinnut opiskella päästäkseen sinne minne halusivat. He vain kävivät kursseilla ja saivat täydet pisteet. Sitten oli niitä jotka hölmönä tekivät kovasti töitä ja tuhlasivat illastaan neljäkin tuntia saavuttaakseen keskitason pisteet kurssista.
on myös niitä jotka eivät viitsineet nähdä vaivaa, koska huomasivat että systeemi on epäreilu heitä kohtaan. He seurasivat sivusta näitä kahta.
Ihmisiä on erilaisia ja heitä ei pitäis palkita.
Mulla työ vaatii niin fyysistä kuin henkistäkin ponnistelua. Töihin pitää mennä kaksi kertaa päivässä ja sekin ottaa omansa, kun työpäivä alkaa klo 5-6, tulen kotiin päiväksi tekemään pakolliset kotihommat (ruoka ja pyykki), menen takaisin töihin ja kotiin tulen joskus illalla. Se päivä on kellon kyttäämistä, ei siinä oikein mitään voi aloittaa tai mihinkään ehdi menemään. Illalla olen oikeasti ihan naatti. Kaikki elämä on pakko siirtää vapaapäiviin, koska arkena ei vaan ehdi kuin ihan pakolliset ja osa pakollisistakin tulee sitten tehtyä vapailla, jos ne vaan voi sinne siirtää.
Ruokailukin on haasteellista, kun ei ole normaaleihin ruoka-aikoihin kotona ja töissäkin on vaikea ruokailua järjestää. Syödä voi tyyliin: ennen klo 5:ttä aamulla, 10-14.30 päivällä ja sitten illalla kun töistä pääsee kotiin eli aikaisintaan 18.30, pahimmassa tapauksessa 21 tai jopa 22.30. Karppaus on onneksi auttanut tässä ruokailuasiassa, ei ole pakko syödä parin tunnin välein vaan ruokailua voi venyttää 6-8 tuntia helposti.