APUA! Aivan järkyttäviä asuntoja ihmisillä!
Siis katsokaa noita tavallisten ihmisten lähettämiä kämppäkuvia. Aivan järkkyä! Itse olen aina pitänyt itseäni epäsiistinä / boheemina, mutta pientä on tämä meidän talouden epäjärjestys. Onko tämä ihan tavallinen näky?
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/07/mhl-cribs-lapsiperhelaavat-lahe…
Kommentit (395)
Keittiön kalusteista ja irtouuneista huomaa, että moni asunto on vuokrakämppä tai sinakin vanha tai halpa kerrostalo. Näissä asunnoissa elää enemmän niitä, jolla elämänhallinta on pielessä. Ei näkynyt uusia omakotitaloja.
Mulla ei ole syynä laiskuus tai mikään muukaan, vaan se, että ihan sama. Likaista minulla ei ole, mutta minulle on se ja sama, onko vaatteet kaapissa vai tuolin päällä. Siivoan perusteellisesti säännöllisesti. Olen vain luonteeltani sellainen, että tavara jää siihen mihin sen laitan. Pyykit kuivaa telineellä siihen asti kun tarvitaan tilaa seuraavalle satsille. Ihan sama onko ne siinä vai kaapissa, kun vain itse löydän ne. Olohuoneen pöydän päällä on kasa vaatteita ja tiedän täsmälleen itse mitä siinä on mihinkin tarkoitukseen. Astiat menee koneeseen sitten kun on pesun aika, tai tiskaan käsin, mutta leipäveitsi ja juustohöylä saa olla tiskipöydällä niin kauan kuin niitä tarvitaan. Pesuun sitten kun on tiskaamisen aika. Kirjaston kirjoille on hyvä paikka lattialla, koska sänkyni viereen ei mahdu minkäänlaista yöpöytää typerän seinäratkaisun vuoksi, eli 120 cm leveä alkovi täsmälleen ja vielä komero vieressä. Kun siitä sängystä on päästävä poiskin. Pyöräkypärän paikka on eteisen lattialla, koska siitä se on helpoin ottaa mukaan. Kenkiä on eteisen lattialla, koska kaikki eivät mahdu kaappiin, vaikka on kenkäkaappikin. Pyyhe saa kuivua tuolin selkänojalla. Vien sen kylppäriin sitten kun se on kuiva ja pesuun kun on liinavaatepyykin aika, se vaihtuu kyllä usein. Kosmetiikalle kätevä paikka on pesukoneen päällä, koska peilikaappi on pieni.
Kyllä, tämä asunto on vuokra-asunto. Muuttaisin sen järkevämmäksi, jos olisi oma. Astiakaapitkin on hankalat, ahtaat ja 60 cm matka nurkassa pitää kurotella käsin pienestä ovesta. Kattiloita on helpompi säilyttää pöydällä.
Pakko kyllä myöntää, että raskausajan pahoinvoinnin ja tolkuttoman väsymyksen aikaan, meillä oli juurikin tuon näköistä.
Vierailija kirjoitti:
Apk näkyy kuvissa, mutta pöydät on täynnä likaisia astioita. Koneen tyhjennys vie ehkä korkeintaan 5 minsaa, niin sinne mahtuis uutta tiskiä. Mut ei pysty?
Ehkä pystyis, mutta joskus ei vaan huvita.
Tajusin juuri ettei se kahvikuppi ja sanomalehti pöydällä olekaan kaaos.
meillä on juuri se kuuluisa "hallittu kaaos":) meilläkin muuten imuri "aina helposti käden ulottuvilla" , kuten monessa noissa kuvien asunnoissa...:)
Osa oli mielestäni ihan tavallisia: sohvatyynyt lattialla tai paljon pyykkiä, mutta pahimmat... Kärpäsiä keittiössä - siitä vain viettämään perheen kesken mukavaa ruokailuhetkeä? Entä miten leikitään kun tilaa leikeille ei ole eikä leluja löydy? Olen luonteeltani varsin boheemi ja minulla on lapsesta asti ollut vaikeuksia laittaa tavarat paikoilleen. Lasten myötä olen opetellut toimimaan toisin, koska lapset ansaitsevat mielestäni kodin, jossa on hyvä olla. Ainakin meillä siivoaminen on osa yhteistä tekemistä. Lapseni (2- ja 4v) osallistuvat usein mielellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ah, luojan kiitos, en olekaan ainoa sottapytty. Jos on vapaata 1,5 h / päivä, niin käytätkö sen mieluiten just siihen, mihin haluat vai siivoamiseen?
Kun tietyt hommat tekee päivittäin, ei siihen mene kuin puolesta tunnista tuntiin. Jos olet kello 16.30 kotona, laitat lapsille ruuan ja siivoat pakolliset, niin siinä jää kyllä illasta ruhtinaallisesti rötväillä sohvallakin.
Elämä on valintoja ja minä valitsen siistin kodin, jota ei tarvitse hävetä tai selitellä ihmisille.
No, mä olen kotona aikaisintaan klo 18, joten siinä olen jo puolitoista tuntia sinua jäljessä. Kun on syöty ja tarkistettu läksyt, lasten nukkumaanmenoon on korkeintaan pari tuntia ja itse olen totaalisen poikki. Jos pitää valita, otanko hetken omaa aikaa sohvalla telkkarin edessä vai siivoanko, valinta ei ole kovin hankala.
Meidän perheessä on kaksi sellaista henkilöä jotka nauttivat järjestyksestä sekä kaksi jotka ei välitä vaikka kengät olisi hujanhajan keittiössä tai purnukoita pöydillä saatikka leluja lattialla. Joskus kaatuu yhden aikuisen niskaan suuri osa siivoamisesta koska järjestyksen ihmisenä siivoaa myös muiden sotkuja, niiden joilla ei niin ole tavaroiden järjestyksellä väliä. Tässä maastossa täytyy sotkupekkojen kuunnella nalkutusta tavaroista jotka on vääril paikoil tai järjestää niitä (joka ei järjestelmällisen ihmisen mielestä ole siltikään kaikki siistitty paikoilleen) sekä järjestystä rakastavan sietää tietyissä määrin epäjärjestystä. Muuten pakahtuu ainaiseen toisten tavaroiden järjestämiseen. Loputon suo.
Muistan lapsuudesta erään kaverini kodin, joka oli kamalan sotkuinen. Saattoi olla, että joku huone oli kasattu täyteen tavaraa, vaatteita oli olohuoneen pöydillä, leluja ympäriinsä. Jostain syystä keittiö oli siisti eikä pöydällä yhtään astiaa koskaan.
Jotenkin musta tuntuu, että tuo sotku on köyhien kotien yleinen ongelma. Boheemeilla rikkailla saattaa myös olla vähän epäjärjestystä ja villapaitaa lojumassa siellä täällä. Alati nuo kaatopaikat ovat kuitenkin usein tietynlaisilla perheillä.
jotkut noista kuvista saivat voimaan pahoin. Pidän siisteydestä ja puhtaudesta, meillä ei ikipäivänä voisi tuollasta olla. Myös mieheni on siisti ihminen. Ei tuollaisissa kaaoksissa voi kukaan voida hyvin, kyllä ihmisen perusluonteeseen kuuluu tietty puhtaus ja siisteys vaikka olisi vähän boheeminpikin.
Mä sanon tähän kysymykseen, että kohtuus kaikessa. Sekä liiallinen epäjärjestys että liiallinen tarkkuus siivouksen suhteen ovat jollain tavalla sairaalloisia ilmiöitä.
Olen todistanut läheltä molempi. Tuollaisessa kaatopaikassa asui eroperhe, jossa äidillä oli vähän mt-ongelmaa. Vastaavasti olen nähnyt senkin, kun omaa kehnoa omaatuntoa hoidettiin siivoamalla. Tuloksena jokaisella lapsella (yhtä lukuunottamatta) jokin autoimmuunitauti.
Jostain syystä hyvin monessa noista pahvilaatikot hallitsevat. Kuka säilyttää retkipatjaa olohuoneessa? Tuota mukien keräilyä en myöskään ymmärrä. Miksi aina pitää ottaa uusi kuppi. Vai onko ihmisillä oikeasti noin paljon lapsia?
Tilan puutehan noissa näkyy. Ei ole tilaa perheen tarvitsemille toiminnoille, eikä edes tavaroille.
Sittän täällä jotku vinkuu että mihin muka tarvii yli 80 neliötä ja pienempi on helpompi siivota. Ei muuten ole. Meillä on 200 neliön omakotitalo, eikä ole kyllä koskaan tuon näköistä. Astiat ei edes riitä siihen että saisi pinottua kaikki keittiön tasot täyteen.
Vierailija kirjoitti:
Muistan lapsuudesta erään kaverini kodin, joka oli kamalan sotkuinen. Saattoi olla, että joku huone oli kasattu täyteen tavaraa, vaatteita oli olohuoneen pöydillä, leluja ympäriinsä. Jostain syystä keittiö oli siisti eikä pöydällä yhtään astiaa koskaan.
Jotenkin musta tuntuu, että tuo sotku on köyhien kotien yleinen ongelma. Boheemeilla rikkailla saattaa myös olla vähän epäjärjestystä ja villapaitaa lojumassa siellä täällä. Alati nuo kaatopaikat ovat kuitenkin usein tietynlaisilla perheillä.
Taitaa aika uein olla masennusta tai muita mielen onglemia taustalla jos kämppä alkaa näyttää tuolta. Usein se kuitenkin just keittiö, mistä sen näkee helpoiten. Ensin ei jakseta siivta ja sitten ei voida myöskään tehdä ruokaa, kaikki rahat menee noutoruokaan jne.
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheessä on kaksi sellaista henkilöä jotka nauttivat järjestyksestä sekä kaksi jotka ei välitä vaikka kengät olisi hujanhajan keittiössä tai purnukoita pöydillä saatikka leluja lattialla. Joskus kaatuu yhden aikuisen niskaan suuri osa siivoamisesta koska järjestyksen ihmisenä siivoaa myös muiden sotkuja, niiden joilla ei niin ole tavaroiden järjestyksellä väliä. Tässä maastossa täytyy sotkupekkojen kuunnella nalkutusta tavaroista jotka on vääril paikoil tai järjestää niitä (joka ei järjestelmällisen ihmisen mielestä ole siltikään kaikki siistitty paikoilleen) sekä järjestystä rakastavan sietää tietyissä määrin epäjärjestystä. Muuten pakahtuu ainaiseen toisten tavaroiden järjestämiseen. Loputon suo.
Vakka kantensa valitsee. Aika monesti uhriutuja on itse ryhtynyt passaamaan muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikaa tavaroita asunnon kokoon/säilytystiloihin nähden.
Nimenomaan tuota ei noista kuvista voi päätellä. Sinähän näet vain yhden kohdan yhdestä huoneesta. Kuvaajan selän takana voi olla vaikka millaiset kaapit.
totta, mutta ihmisellä on kyllä liikaa vaatteita, jos niitä on lattiat täynnä. Tämä on ihme buumi useilla lapsiperheillä nykyään.
Omasta ystäväpiiristä ei löydy yhtään tuollaista kotia (suuret ikäluokat), mutta lähes poikkeuksetta, kun käyn nuorten kodeissa, niisä on hirveä sotku.
Tavaramäärästä päätellen Suomen lapsiperheet eivät kärsi ainakaan rahapulasta. Taivas varjele tuota roinan määrää! Keittiöissä on kippoa ja kuppia kaikki tasot vääränä, eikä noissa kämpissä kuitenkaan asu mitään suurperheitä.
Osassa kuvissa näkyi mielestäni vain tilapäinen kaaos, josta sitten on otettu kuva tuota kilpailua varten. Ja osa sitten taas näytti siltä, että siisteyden ylläpito on laiminlyöty pidemmäksi aikaa. Melkein kaikissa myös liiallinen tavaramäärä vaikutti asiaan.
Minä olen siisteyskäsityksiltäni aika keskiverto, tai ehkä vähän sinne sotkuisempaan suuntaan, koska siivous ei ole prioriteettilistalla kovin korkealla. Nykyään meillä on kuitenkin aika perussiistiä, siivotaan kerran viikossa vähän perusteellisemmin ja päivittäin selkeämmät sotkut, tiskikoneen täyttö ja tyhjennys jne. Lapsen olen velvoittanut siivoamaan huoneensa ainakin toistaiseksi vain kerran viikossa, joten hänen huoneensa voi välipäivinä olla aika sekainen. Muuallakin talossa saattaa jotain leluja pyöriä eikä niitä joka ilta keräillä, suuremmat lelukasat tai esim. majat pitää kuitenkin lapsen muualta talosta siivota leikin päätteeksi.
Edellisessä asunnossa meillä oli selvästi sotkuisempaa, eikä asunto ollut täysin siisti juuri koskaan. Oli vaan kertynyt niin paljon tavaraa, ettei kaikelle ollut mitään järkevää paikkaa. Kaappien perusteellisella raivauksella ja kaiken turhan karsimisella tämä olisi toki korjaantunut, mutta niin suureen projektiin ei tuntunut olevan koskaan aikaa. Siihenhän ei mikään tunti tai päivä olisi riittänyt, vaan kaikkien kaappien läpikäynti olisi vienyt useita päiviä. Edellisessä asunnossa meillä ei myöskään ollut kuivausrumpua, joten kuivausteline vaatteineen oli melkein aina näkymää rumentamassa.
Muutimme sitten tuplaten suurempaan taloon ja täällä siivoaminen on paljon helpompaa ja palkitsevampaa. Vielä on joitain ongelmakohtia, esim. pöydille kertyvät postit ja muutama purkamatta oleva laatikko, kun ihan kaikkia kaapistoja ei olla vielä saatu käyttöön, Mutta täällä kuitenkin talon saa siistiksi ja sitten kun kaikki säilytysratkaisut on käytössä, ei pitäisi olla enää ollenkaan entisessä asunnossa tuttua ongelmia eli jatkuvaa pohdintaa "mihin minä nyt tämänkin tavaran tunkisin". No tilanteen ylläpito kyllä edellyttää sitä, että kaapeista säännöllisesti heitetään turhat tavarat roskiin/kierrätykseen, etenkin lapsen huoneessa. Täytyy siis tällä kertaa koittaa huolehtia siitä, että näin tekee säännöllisesti, eikä asiasta kerry valtavaa urakkaa.
Meillä ei ole sotkua siksi että olisin laiska. Aikani ei vaan riitä kaikkeen. Priorisointia toki, pidän lapsiani, ystäviäni, ulkoilua, itsestäni paljon tärkeämpänä kuin siivoamista. Vaikean elämäntilanteen ja sitä seuranneen sairastumisen jälkeen on ollut ihan selvää että pitkä yöuni ja alhainen stressitaso on kaiken perusta. Lapsetkin taitavat pitää enemmän leppoisasta tunnelmasta kun neuroottisesta siivoamisesta. Mä aina kyllä hämmästyn näitä ihmisiä jotka luulee että se miten heillä menee, on joku todellisuuden perustila. Ihmisillä on niin monenlaisia elämäntilanteita, etten ikinä osaa kuvitellakaan. Etkä tuolla asenteella myöskään opi kuvittelemaan.