APUA! Aivan järkyttäviä asuntoja ihmisillä!

En edes katso aloituksen linkkiä. Tulee vaan mieleen, että onko ihan terveen ihmisen laittama? Varmaan joku kauhea sotkukämppä ja aloittaja kehuu itseään, että meillä ei ole tuollaista.

Meillä on ihan järkyttävän sekaista. Ei kuitenkaan likaista. Ottaa päähän itseäkin. En silti pysty asialle oikein mitään. Monen mielestä minun pitäisi ruveta seurustelemaan ihmisen kanssa, kellä on auto ja silleen ne asiat sitten järjestyisivät. En koskaan ikinä milloinkaan rupea seurustelemaan jne. jonkun kanssa minkään tavaroiden takia. Huuhhuh.

Lapsiperhearkea, jossa koti ei ole vimpan päälle.

Kestää muutaman vuoden, jonka jälkeen siisteys alkaa kohentumaan.

Normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi hitto. En yhtään ihmettele sitä sairastelukierrettä lapsiperheissä. Ei kukaan pysy terveenä saastaisessa ympäristössä. 

Sehän taitaa mennä päinvastoin.  Liian steriilissä ympäristössä syntyy enemmän allergioitakin, eikä vastustuskyky kehity, kun bakteerifloora jää köyhäksi.

Niinpä. Vastahan sitä yhteiskunta lähetti jonkin multapaketin tietynikäisten lasten perheille, että kaikki saisivat edes jonkinmoisen vastustuskyvyn sitä likaa puristellessa. XD

Kaikilla sama ongelma: liikaa tavaraa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla sama ongelma: liikaa tavaraa.

Eikä edes pelkästään tämä, vaan tavarapaljous ja eurooppalaisittain pienet asunnot ja työssäkäyvät äidit johtavat väistämättä tähän. Ei joka kämpässä, mutta todella monessa. Ja moni niistä, jotka pärjäävät kaaospirua vastaan, todellakin joutuvat taistelemaan pysyäkseen voitolla.

Itse juuri raivasin keittiöntasoa, koska innostuin aiheeseen katsottuani nuo kuvat. Täällä on erinomainen tsemppiketju meneillään siitä, miten saa psyykattua itsensä huoltamaan huushollia ja taltutettua häpeän, ja voimaan paremmin silloinkin kun ei vaan pysty. Suosittelen lämpimästi. 

Olen neuvolan Th ja yksi iäkkäämpi kollega sanoi, että kun on tehnyt kotikäyntejä vuosikymmeniä niin siinä on huomannut sen, miten ihmisten kodit on muuttuneet saastaisemmiksi viime vuosien aikana. Arjen hallinta ja perusasiat monessa perheessä ihan rempallaan. 70 - 80- luvuilla ei tuollaisia koteja ollut muilla kuin ehkä narkomaaneilla. Nykyään ei enää edes hävetä, niin normaalia tuo on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla sama ongelma: liikaa tavaraa.

Eikä edes pelkästään tämä, vaan tavarapaljous ja eurooppalaisittain pienet asunnot ja työssäkäyvät äidit johtavat väistämättä tähän. Ei joka kämpässä, mutta todella monessa. Ja moni niistä, jotka pärjäävät kaaospirua vastaan, todellakin joutuvat taistelemaan pysyäkseen voitolla.

Itse juuri raivasin keittiöntasoa, koska innostuin aiheeseen katsottuani nuo kuvat. Täällä on erinomainen tsemppiketju meneillään siitä, miten saa psyykattua itsensä huoltamaan huushollia ja taltutettua häpeän, ja voimaan paremmin silloinkin kun ei vaan pysty. Suosittelen lämpimästi. 

Mikä on ketjun nimi? Tarvitsen tsemppiä!

Kaffebulla kirjoitti:

Olen neuvolan Th ja yksi iäkkäämpi kollega sanoi, että kun on tehnyt kotikäyntejä vuosikymmeniä niin siinä on huomannut sen, miten ihmisten kodit on muuttuneet saastaisemmiksi viime vuosien aikana. Arjen hallinta ja perusasiat monessa perheessä ihan rempallaan. 70 - 80- luvuilla ei tuollaisia koteja ollut muilla kuin ehkä narkomaaneilla. Nykyään ei enää edes hävetä, niin normaalia tuo on.

Minusta taas on hienoa, että ihmiset nykyisin suuntaavat voimavaransa johonkin järkevämpään kuin silmänpalvomiseen. Useimmissa

noissa kuvissa teksteistä selvisi, että kyseessä oli jokin poikkeuksellinen tilanne, jolloin kukaan ei ollut ennättänyt järjestellä. Jossain oli koko perhe sairaana, jossaintyön ja lasten lisäksi oli takaa käynnissä toisaalla. Kyseessä oli kilpailu, josta voi voittaa siivouksen ja johon ei kelpuutettu liian siistejä kuvia.

Korjattu

Kaffebulla kirjoitti:

Olen neuvolan Th ja yksi iäkkäämpi kollega sanoi, että kun on tehnyt kotikäyntejä vuosikymmeniä niin siinä on huomannut sen, miten ihmisten kodit on muuttuneet saastaisemmiksi viime vuosien aikana. Arjen hallinta ja perusasiat monessa perheessä ihan rempallaan. 70 - 80- luvuilla ei tuollaisia koteja ollut muilla kuin ehkä narkomaaneilla. Nykyään ei enää edes hävetä, niin normaalia tuo on.

Minusta taas on hienoa, että ihmiset nykyisin suuntaavat voimavaransa johonkin järkevämpään kuin silmänpalvomiseen. Useimmissa

noissa kuvissa teksteistä selvisi, että kyseessä oli jokin poikkeuksellinen tilanne, jolloin kukaan ei ollut ennättänyt järjestellä. Jossain oli koko perhe sairaana, jossaintyön ja lasten lisäksi oli raksa käynnissä toisaalla. Kyseessä oli kilpailu, josta voi voittaa siivouksen ja johon ei kelpuutettu liian siistejä kuvia. Korjattu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tuollaista. Kämppäni oli siisti ja minimalistinen kun olin sinkku ja yksinasuva opiskelija. Nyt teen vaativaa asiantuntijatyötä ja työmatka on 40km yhteen suuntaan (tuotantolaitos, jonka toimistolla työskentelen, sijaitsee 40km etäisyydellä kuntakeskuksesta keskellä ei mitään) a

Arki menee näin

5.45 herätys

6.30 lapsen (3v) herättäminen

7.00 lähdössä viemään lasta päivähoitoon

8.00 työpaikalla

16.00 työpaikalta poistuminen

16.40 lapsen nouto päivähoidosta

17.00 kotona tai jos ruokakaupassa pitää käydä niin 17.20 kotona

Istutan muksun katsomaan pikkukakkosta ja alan tehdä ruokaa/päivällistä. Samalla hoidan tiskit päivittäin koneeseen ja puhtaat kaappeihin.

18.00-18.30 ruokailu

Toisinaan joutuu juoksemaan illan lapsen perässä vaikka yrittäisin siivoilla, pitää olla käytännössä 3 sekunnin välein komentamassa pientä ettei mene räpeltämään asioita mihin ei saa koskea. Joskus tässä välissä laitetaan lapsen kans yhdessä pyykit koneeseen pyörimään ja telineeltä edelliset kuivuneet kaappeihin. Lapsi osallistuu tähän mielellään ja vie itse omat vaatteensa vaatehuoneen hyllyille.

20.00 lapsen hampaanpesut ja nukkumaanmenot

Tässä välissä äidin omaa aikaa harrastaa ohjelmointi- ja musiikintekoprojekteja tietokoneella.

22.00 menen itse nukkumaan

Missä mies/lapsen isä? Mies löytyy samasta huushollista ja imuroi toisinaan sekä laittaa pyykkejä ja yrittää pitää keittiötä siistinä. Tekee sitä harvemmin kuin minä mutta tekee kuitenkin. Hän tekee vuorotyötä ja hänen yksi työvuoro kestää aina 12h.

Silti meidän huusholli näyttää tuolta kuin videolla. Tuntuu ettei vuorokaudessa tunnit riitä. Tavaraa meillä kyllä on liikaa, sen myönnän. Mutta mihin viet jotain lahjaksi saatuja mukahauskoilla olevia mukeja ja muuta yhtä turhaa roinaa kun ei niitä kukaan osta kirpparillakaan tai ota edes roskalavayhteisöissä vastaan? En halua käyttökelpoista ja ehjää tavaraa heittää roskiin, koska se on epäekologista. Emme osta turhaa roinaa (elin jo opiskeluaikana minimalistisesti kuten aiemmin mainitsin), mutta sitä kertyy aina väkisin lahjojen muodossa ja joulut on pahimpia.

Vaativa asiantuntijatyö mainittu 😆🤣😂

Jep. En tiedä miten se vaikuttaa kodin kaaokseen. Miksi se pitää mainita.

En ikinä palkkaisi vaativaan työhön ihmistä joka ei saa pidettyä kotiaan kunnossa.

Ehkä kannattaisi harkita sitäkin, jos työ on oikeasti vaativaa myös älyllisesti. Siihen tarvitaan silloin ihminen, jonka priorisointikyky on sitä luokkaa, että hän säilyy järjissään myös tilanteissa, joissa koti menee kaaokseen. Itse pelastin yrittäjän konkurssilta. Ei sitä olisi kuka tahansa tehnyt tilanteessa, jossa itse silloin olin, ruuhkavuosissani.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tuollaista. Kämppäni oli siisti ja minimalistinen kun olin sinkku ja yksinasuva opiskelija. Nyt teen vaativaa asiantuntijatyötä ja työmatka on 40km yhteen suuntaan (tuotantolaitos, jonka toimistolla työskentelen, sijaitsee 40km etäisyydellä kuntakeskuksesta keskellä ei mitään) a

Arki menee näin

5.45 herätys

6.30 lapsen (3v) herättäminen

7.00 lähdössä viemään lasta päivähoitoon

8.00 työpaikalla

16.00 työpaikalta poistuminen

16.40 lapsen nouto päivähoidosta

17.00 kotona tai jos ruokakaupassa pitää käydä niin 17.20 kotona

Istutan muksun katsomaan pikkukakkosta ja alan tehdä ruokaa/päivällistä. Samalla hoidan tiskit päivittäin koneeseen ja puhtaat kaappeihin.

18.00-18.30 ruokailu

Toisinaan joutuu juoksemaan illan lapsen perässä vaikka yrittäisin siivoilla, pitää olla käytännössä 3 sekunnin välein komentamassa pientä ettei mene räpeltämään asioita mihin ei saa koskea. Joskus tässä välissä laitetaan lapsen kans yhdessä pyykit koneeseen pyörimään ja telineeltä edelliset kuivuneet kaappeihin. Lapsi osallistuu tähän mielellään ja vie itse omat vaatteensa vaatehuoneen hyllyille.

20.00 lapsen hampaanpesut ja nukkumaanmenot

Tässä välissä äidin omaa aikaa harrastaa ohjelmointi- ja musiikintekoprojekteja tietokoneella.

22.00 menen itse nukkumaan

Missä mies/lapsen isä? Mies löytyy samasta huushollista ja imuroi toisinaan sekä laittaa pyykkejä ja yrittää pitää keittiötä siistinä. Tekee sitä harvemmin kuin minä mutta tekee kuitenkin. Hän tekee vuorotyötä ja hänen yksi työvuoro kestää aina 12h.

Silti meidän huusholli näyttää tuolta kuin videolla. Tuntuu ettei vuorokaudessa tunnit riitä. Tavaraa meillä kyllä on liikaa, sen myönnän. Mutta mihin viet jotain lahjaksi saatuja mukahauskoilla olevia mukeja ja muuta yhtä turhaa roinaa kun ei niitä kukaan osta kirpparillakaan tai ota edes roskalavayhteisöissä vastaan? En halua käyttökelpoista ja ehjää tavaraa heittää roskiin, koska se on epäekologista. Emme osta turhaa roinaa (elin jo opiskeluaikana minimalistisesti kuten aiemmin mainitsin), mutta sitä kertyy aina väkisin lahjojen muodossa ja joulut on pahimpia.

Vaativa asiantuntijatyö mainittu 😆🤣😂

Jep. En tiedä miten se vaikuttaa kodin kaaokseen. Miksi se pitää mainita.

En ikinä palkkaisi vaativaan työhön ihmistä joka ei saa pidettyä kotiaan kunnossa.

 

Ehkä kannattaisi harkita sitäkin, jos työ on oikeasti vaativaa myös älyllisesti. Siihen tarvitaan silloin ihminen, jonka priorisointikyky on sitä luokkaa, että hän säilyy järjissään myös tilanteissa, joissa koti menee kaaokseen. Itse pelastin yrittäjän konkurssilta. Ei sitä olisi kuka tahansa tehnyt tilanteessa, jossa itse silloin olin, ruuhkavuosissani.  

Niin ennemmin epäilyttää sellainen ihminen joka kertoo, ettei pysty ollenkaan keskittymään sotkuisessa ympäristössä. Pystyykö keskittymään stressaavassa, sekavassa tilanteessakaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tuollaista. Kämppäni oli siisti ja minimalistinen kun olin sinkku ja yksinasuva opiskelija. Nyt teen vaativaa asiantuntijatyötä ja työmatka on 40km yhteen suuntaan (tuotantolaitos, jonka toimistolla työskentelen, sijaitsee 40km etäisyydellä kuntakeskuksesta keskellä ei mitään) a

Arki menee näin

5.45 herätys

6.30 lapsen (3v) herättäminen

7.00 lähdössä viemään lasta päivähoitoon

8.00 työpaikalla

16.00 työpaikalta poistuminen

16.40 lapsen nouto päivähoidosta

17.00 kotona tai jos ruokakaupassa pitää käydä niin 17.20 kotona

Istutan muksun katsomaan pikkukakkosta ja alan tehdä ruokaa/päivällistä. Samalla hoidan tiskit päivittäin koneeseen ja puhtaat kaappeihin.

18.00-18.30 ruokailu

Toisinaan joutuu juoksemaan illan lapsen perässä vaikka yrittäisin siivoilla, pitää olla käytännössä 3 sekunnin välein komentamassa pientä ettei mene räpeltämään asioita mihin ei saa koskea. Joskus tässä välissä laitetaan lapsen kans yhdessä pyykit koneeseen pyörimään ja telineeltä edelliset kuivuneet kaappeihin. Lapsi osallistuu tähän mielellään ja vie itse omat vaatteensa vaatehuoneen hyllyille.

20.00 lapsen hampaanpesut ja nukkumaanmenot

Tässä välissä äidin omaa aikaa harrastaa ohjelmointi- ja musiikintekoprojekteja tietokoneella.

22.00 menen itse nukkumaan

Missä mies/lapsen isä? Mies löytyy samasta huushollista ja imuroi toisinaan sekä laittaa pyykkejä ja yrittää pitää keittiötä siistinä. Tekee sitä harvemmin kuin minä mutta tekee kuitenkin. Hän tekee vuorotyötä ja hänen yksi työvuoro kestää aina 12h.

Silti meidän huusholli näyttää tuolta kuin videolla. Tuntuu ettei vuorokaudessa tunnit riitä. Tavaraa meillä kyllä on liikaa, sen myönnän. Mutta mihin viet jotain lahjaksi saatuja mukahauskoilla olevia mukeja ja muuta yhtä turhaa roinaa kun ei niitä kukaan osta kirpparillakaan tai ota edes roskalavayhteisöissä vastaan? En halua käyttökelpoista ja ehjää tavaraa heittää roskiin, koska se on epäekologista. Emme osta turhaa roinaa (elin jo opiskeluaikana minimalistisesti kuten aiemmin mainitsin), mutta sitä kertyy aina väkisin lahjojen muodossa ja joulut on pahimpia.

Vaativa asiantuntijatyö mainittu 😆🤣😂

Jep. En tiedä miten se vaikuttaa kodin kaaokseen. Miksi se pitää mainita.

Varsinkin, jos mies tosiaan tekee 12h vuoroja, niin hänellä on 4 töitä ja 4 vapaata aina peräkkäin. Meitä oli kaksi vaativaa asiantuntijatyötä (kummankaan työpäivä ei todellakaan ollut 8-16) tekevää ja parhaimmillaan kolme päiväkoti-ikäistä lasta perheessä ja kyllä nyt ruat, pyykit ja rojut saatiin hoidettua ihan päivittäin, imuria nyt ei todella varmaan edes joka viikko huudatettu aina. 

Kodinhoidon osaaminen on heikentynyt valtavasti ja Wt -porukka jättää asian muutenkin hoitamatta.

Tällainen asuminen roskan keskellä ei ole normaalia. Lapsillekin olisi syytä esimerkillä opettaa asiallista elämistä.

Ei ole kyllä ihan "normaalia" tuollainen.. 😬

Meillä jos on sotkuista, niin se on korkeintaan pari lasia/mukia + lautasta sohvapöydällä, muutama mainoslehti sohvalla, tiskialtaassa likaiset tiskit (koska koneessa vielä puhtaat) ja lattialla&pinnoilla pölyä+muruja, ja sänky petaamatta.

Asenteessa on mielestäni jotain vinksallaan, jos asiat jäävät niille sijoilleen käytön jälkeen ja jos tavarat pinoutuvat kasoiksi 🤔

Ihmettelen, miksei tavaroilla ole omaa paikkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tuollaista. Kämppäni oli siisti ja minimalistinen kun olin sinkku ja yksinasuva opiskelija. Nyt teen vaativaa asiantuntijatyötä ja työmatka on 40km yhteen suuntaan (tuotantolaitos, jonka toimistolla työskentelen, sijaitsee 40km etäisyydellä kuntakeskuksesta keskellä ei mitään) a

Arki menee näin

5.45 herätys

6.30 lapsen (3v) herättäminen

7.00 lähdössä viemään lasta päivähoitoon

8.00 työpaikalla

16.00 työpaikalta poistuminen

16.40 lapsen nouto päivähoidosta

17.00 kotona tai jos ruokakaupassa pitää käydä niin 17.20 kotona

Istutan muksun katsomaan pikkukakkosta ja alan tehdä ruokaa/päivällistä. Samalla hoidan tiskit päivittäin koneeseen ja puhtaat kaappeihin.

18.00-18.30 ruokailu

Toisinaan joutuu juoksemaan illan lapsen perässä vaikka yrittäisin siivoilla, pitää olla käytännössä 3 sekunnin välein komentamassa pientä ettei mene räpeltämään asioita mihin ei saa koskea. Joskus tässä välissä laitetaan lapsen kans yhdessä pyykit koneeseen pyörimään ja telineeltä edelliset kuivuneet kaappeihin. Lapsi osallistuu tähän mielellään ja vie itse omat vaatteensa vaatehuoneen hyllyille.

20.00 lapsen hampaanpesut ja nukkumaanmenot

Tässä välissä äidin omaa aikaa harrastaa ohjelmointi- ja musiikintekoprojekteja tietokoneella.

22.00 menen itse nukkumaan

Missä mies/lapsen isä? Mies löytyy samasta huushollista ja imuroi toisinaan sekä laittaa pyykkejä ja yrittää pitää keittiötä siistinä. Tekee sitä harvemmin kuin minä mutta tekee kuitenkin. Hän tekee vuorotyötä ja hänen yksi työvuoro kestää aina 12h.

Silti meidän huusholli näyttää tuolta kuin videolla. Tuntuu ettei vuorokaudessa tunnit riitä. Tavaraa meillä kyllä on liikaa, sen myönnän. Mutta mihin viet jotain lahjaksi saatuja mukahauskoilla olevia mukeja ja muuta yhtä turhaa roinaa kun ei niitä kukaan osta kirpparillakaan tai ota edes roskalavayhteisöissä vastaan? En halua käyttökelpoista ja ehjää tavaraa heittää roskiin, koska se on epäekologista. Emme osta turhaa roinaa (elin jo opiskeluaikana minimalistisesti kuten aiemmin mainitsin), mutta sitä kertyy aina väkisin lahjojen muodossa ja joulut on pahimpia.

Vaativa asiantuntijatyö mainittu 😆🤣😂

Jep. En tiedä miten se vaikuttaa kodin kaaokseen. Miksi se pitää mainita.

En ikinä palkkaisi vaativaan työhön ihmistä joka ei saa pidettyä kotiaan kunnossa.

 

Ehkä kannattaisi harkita sitäkin, jos työ on oikeasti vaativaa myös älyllisesti. Siihen tarvitaan silloin ihminen, jonka priorisointikyky on sitä luokkaa, että hän säilyy järjissään myös tilanteissa, joissa koti menee kaaokseen. Itse pelastin yrittäjän konkurssilta. Ei sitä olisi kuka tahansa tehnyt tilanteessa, jossa itse silloin olin, ruuhkavuosissani.  

Niin ennemmin epäilyttää sellainen ihminen joka kertoo, ettei pysty ollenkaan keskittymään sotkuisessa ympäristössä. Pystyykö keskittymään stressaavassa, sekavassa tilanteessakaan?

Jos ihminen ei osaa laittaa omia vaatteitaan kaappiin tai omia roskiaan roskikseen niin hän ei kyllä kykene työhönkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tuollaista. Kämppäni oli siisti ja minimalistinen kun olin sinkku ja yksinasuva opiskelija. Nyt teen vaativaa asiantuntijatyötä ja työmatka on 40km yhteen suuntaan (tuotantolaitos, jonka toimistolla työskentelen, sijaitsee 40km etäisyydellä kuntakeskuksesta keskellä ei mitään) a

Arki menee näin

5.45 herätys

6.30 lapsen (3v) herättäminen

7.00 lähdössä viemään lasta päivähoitoon

8.00 työpaikalla

16.00 työpaikalta poistuminen

16.40 lapsen nouto päivähoidosta

17.00 kotona tai jos ruokakaupassa pitää käydä niin 17.20 kotona

Istutan muksun katsomaan pikkukakkosta ja alan tehdä ruokaa/päivällistä. Samalla hoidan tiskit päivittäin koneeseen ja puhtaat kaappeihin.

18.00-18.30 ruokailu

Toisinaan joutuu juoksemaan illan lapsen perässä vaikka yrittäisin siivoilla, pitää olla käytännössä 3 sekunnin välein komentamassa pientä ettei mene räpeltämään asioita mihin ei saa koskea. Joskus tässä välissä laitetaan lapsen kans yhdessä pyykit koneeseen pyörimään ja telineeltä edelliset kuivuneet kaappeihin. Lapsi osallistuu tähän mielellään ja vie itse omat vaatteensa vaatehuoneen hyllyille.

20.00 lapsen hampaanpesut ja nukkumaanmenot

Tässä välissä äidin omaa aikaa harrastaa ohjelmointi- ja musiikintekoprojekteja tietokoneella.

22.00 menen itse nukkumaan

Missä mies/lapsen isä? Mies löytyy samasta huushollista ja imuroi toisinaan sekä laittaa pyykkejä ja yrittää pitää keittiötä siistinä. Tekee sitä harvemmin kuin minä mutta tekee kuitenkin. Hän tekee vuorotyötä ja hänen yksi työvuoro kestää aina 12h.

Silti meidän huusholli näyttää tuolta kuin videolla. Tuntuu ettei vuorokaudessa tunnit riitä. Tavaraa meillä kyllä on liikaa, sen myönnän. Mutta mihin viet jotain lahjaksi saatuja mukahauskoilla olevia mukeja ja muuta yhtä turhaa roinaa kun ei niitä kukaan osta kirpparillakaan tai ota edes roskalavayhteisöissä vastaan? En halua käyttökelpoista ja ehjää tavaraa heittää roskiin, koska se on epäekologista. Emme osta turhaa roinaa (elin jo opiskeluaikana minimalistisesti kuten aiemmin mainitsin), mutta sitä kertyy aina väkisin lahjojen muodossa ja joulut on pahimpia.

Vaativa asiantuntijatyö mainittu 😆🤣😂

Jep. En tiedä miten se vaikuttaa kodin kaaokseen. Miksi se pitää mainita.

En ikinä palkkaisi vaativaan työhön ihmistä joka ei saa pidettyä kotiaan kunnossa.

 

Ehkä kannattaisi harkita sitäkin, jos työ on oikeasti vaativaa myös älyllisesti. Siihen tarvitaan silloin ihminen, jonka priorisointikyky on sitä luokkaa, että hän säilyy järjissään myös tilanteissa, joissa koti menee kaaokseen. Itse pelastin yrittäjän konkurssilta. Ei sitä olisi kuka tahansa tehnyt tilanteessa, jossa itse silloin olin, ruuhkavuosissani.  

Täh? Roskan laittaa ihan samassa ajassa ilman aivopohdintaa roskiinkin kuin jättää sen lojumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti: 

Lapsiperhe ei ole mikään selitys sotkulle

 

 

Kyllä se usein on.  Ei ole lapset etu, että pitkän työpäivän jälkeen aletaan puunata taloa. Lasten leikkeihin kaaos kuuluu olennaisesti. Lapsi myös sotkee koko ajan- joten jos haluat pitää aina siistiä, pitää koko ajan siivota, vahtia, kotrolloida. Normaali leikki-ikäinen aiheuttaa kaaosta ympäristöönsä koko ajan. Puhumattakaan jos lapsia on useita. tai vaikka yksinhuoltaja-perhe. Lasten etu on että aikuisilla on kiireetöntä ja rentoa aikaa heitä varten. Sen rinnalla jatkuva siivoaminen on yhdentekevää.

Ymmärrän, jos puhuttaisiin esim. leluista pitkin lattioita (tosin lasta kannattaa jatkuvasti opettaa ja kannustaa keräämään lelut aina leikin jälkeen), mutta se leikki-ikäinen lapsiko tekee esim. keittiön tiskivuoret ja pyykkikasat lattioille?

Niitä kun ei pääse syntymään, jos vähääkään organisoi arkitekemisiään. Se, että heität likaisen vaatteen suoraan koneeseen, niin siihen menee noin pari sekuntia. Kun tiskaat päivän astiat, niin siihen menee 5-10 -minuuttia, riippuen tiskaatko käsin vai koneella.

Se taas, että jätät kaiken levälleen ja alat sitten vasta hoitamaan isoa kaaosta nimenomaan vie enemmän aikaa pois lapsilta. 

Muuten samaa mieltä, mutta kyllä meidän arkitiskaukseen ihan kahden hengen taloudessakin menee käsintiskaten yli 10 minuuttia. Tehdään kaikki ruoka alusta asti itse, joten tiskiä tulee enemmän kuin pari lautasta ja mukia. Myös tiskikaappi täyttyy nopeasti, joten tiskausta ennen se täytyy usein tyhjentää, johon jo itsessään voi mennä tuo 5-10 minuuttia.

Luulen, että näissä kodeissa ongelmana on ennen kaikkea se, että tavaraa on liikaa suhteessa säilytystilaan. Silloin sotkua syntyy helposti, kun tavaroille ei ole omaa paikkaa. Meillä ei onneksi ole koskaan noin sotkuista, mutta kyllä tännekin välillä kertyy sekaisuutta, koska esim. mulla on niin paljon vaatteita, että niitä on vaikea saada järkevästi organisoitua. Meillä tavaramäärä on kuitenkin yleisesti varmaan aika paljon vähäisempi kuin vaikka noissa jutun kuvissa, joten en sinänsä ihmettele jos sekasortoa seuraa, jos kämpän säilytystilat on puutteelliset, varsinkin pienissä nykyasunnoissa. Meilläkin olisi kyllä iso kellarivarasto, mutta sinne ei tee mieli laittaa mitään arvokkaampaa (joulun alla oli murto) saati vaatteita turkiskuoriaisten syötäväksi. Talvivaatteet on sitten ollut pakko sulloa makkarin yläkaappeihin, joita muuten käyttäisin mielelläni johonkin muuhun.

Kaffebulla kirjoitti:

Olen neuvolan Th ja yksi iäkkäämpi kollega sanoi, että kun on tehnyt kotikäyntejä vuosikymmeniä niin siinä on huomannut sen, miten ihmisten kodit on muuttuneet saastaisemmiksi viime vuosien aikana. Arjen hallinta ja perusasiat monessa perheessä ihan rempallaan. 70 - 80- luvuilla ei tuollaisia koteja ollut muilla kuin ehkä narkomaaneilla. Nykyään ei enää edes hävetä, niin normaalia tuo on.

70-80-luvulla ei myöskään kulutuskulttuuri ollut samalla tasolla kuin nykyään. Nykypäivänä on normaalia ostaa vaikka joka kuukausi uusia vaatteita ja kaikenmaailman hilavitkuttimia, jotka jää sitten pyörimään ympäriinsä. Huomannut myös, että jos on kiinnostunut monista asioista ja on useita harrastuksia, jotka vaativat erityisvälineitä, niin sitä tavaraa on paljon, vaikkei muuten hamstraisikaan mitään turhaa. Esim. käsitöitä harrastavalla kirjafriikillä voi olla isot kasat kirjoja, kankaita ja lankoja, jotka tietysti vie tilaa. Sitten jos perheen toisella osapuolella on vielä omat harrastusvälineet ja löytyy lapsiakin, niin säilytystila on nopeasti kortilla.

Kaffebulla kirjoitti:

Olen neuvolan Th ja yksi iäkkäämpi kollega sanoi, että kun on tehnyt kotikäyntejä vuosikymmeniä niin siinä on huomannut sen, miten ihmisten kodit on muuttuneet saastaisemmiksi viime vuosien aikana. Arjen hallinta ja perusasiat monessa perheessä ihan rempallaan. 70 - 80- luvuilla ei tuollaisia koteja ollut muilla kuin ehkä narkomaaneilla. Nykyään ei enää edes hävetä, niin normaalia tuo on.

Varmaan totta, mutta onko sulla kollegoja, jotka tekee käyntejä iäkkäiden asiakkaiden koteihin? Ne ne vasta sotkuisia ovat, johtuen juuri tavarapaljoudesta. He ovat niitä samoja ihmisiä, joiden kodit ovat vielä 70-80-luvuilla olleet normaaleja.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla sama ongelma: liikaa tavaraa.

Liian pienet asunnot, liian vähän tilaa