APUA! Aivan järkyttäviä asuntoja ihmisillä!

Oikeasti ei kenenkään asunto voi olla tollaisessa kunnossa!!! Aivan järkkyissä sotkuissa.

Nyt ymmärrän toisia lapsia päiväkodeissakin kun pitäisi siivota tai muuten pitää järjestystä omistaan tavaroistaan. Eihän se onnistu ja karkuun juostaan kun kuullaankin sana siivoaminen.

Kotona ei noiden kuvien perusteella vaadita yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että jos asunto on noin sotkuinen, ei voi elämä muutenkaan olla ihan hallinnassa. Kenenkään ei pitäisi elää noin...

Buaaahhh ja piste piste piste ...Voi sovinnaista keskiluokkaparkaa, menis teiltä yöunet jos tietäisitte, minkälaiset tyypit teidänkin asioita hoitaa ja teidän turvallisuutta valvoo.

Ne ei välttämättä olekaan ne 'kaikki asiat pilluntarkasti ja viivasuoraan' -tyypit, jotka on niitä pätevimpiä. Itse asiassa kaikkea muuta. Sillä usein tällaisten tarkkojen ja siistien ihmisten heikkous on sovinnaisuus, epäluovuus, pikku- tai sivuseikkoihin takertuminen.  He eivät hallitse kokonaisuuksia, he eivät pysty keskittymään, työpaikalla heidän huomionsa voi viedä väärässä paikassa oleva pyyhekumi, heillä voi olla olematon stressinsietokyky.

Ja sitten on taas porukkaa, joiden työpiste esim. on suoranainen kaatopaikka, järjestyksen ihminen ei yksinkertaisesti voi tajuta, miten joku voi tehdä duunia sellaisessa paikassa, mut boheemit tyypit tekee ja vieläpä helvetin hyvin. Heitä ei pikkuasiat vaivaa, stressinsietokyky on huippuluokkaa ja he eivät koskaan ole eksyksissä. He ovat kuin Aku Ankka, joka sanoi 'Mutta eksyksissä en ole, tiedän yhä että olen jossain päin Alaskaa'.

Aika koomisesti yleistit ihmiset tiettyihin kategorioihin :D Itse olen tarkka ja järjestelmällinen, mutta pystyn keskittymään ja hallitsemaan kokonaisuuksia sekä teen duunini usein huolellisemmin kuin työkaverini. Stressinsietokykyä löytyy, mutta ajatella, että silti olen taiteellinen sielu joka maalaa kotonaan ja silloin kun luon jotain, on pensselit sanomalehden päällä ja kädet maalissa yms. Musiikki ja taide on minulle tärkeitä asioita ja minulla on sävelkorvaa, rytmitajua ja silmää kauneudelle. Kylläpä sitä voi taiteilijasielu silti nauttia kauniista kodista jossa on siistiäkin, mutta siitä boheemista ei tulisi ikinä lääkäriä tms. jos ei pysty tekemään asioita koskaan tarkasti ja joka ei huomioisi pikkuasioita...

Boheemius ei tarkoita sitä että elää jossain sikolätissä. Ehkä sitten kun itse on yrittäjäluonne, niin tulee se että työpaikkakin on oltava siisti asiakkaita varten...

DDD Ja taas piste, piste, piste. Tunnollinen keskiluokka masistelee ja ahdistuu, suorittajaluonne selittelee olevansa kyllä ihan hirmuisen luova, niinku silleen, ihan maalataankin silleen joskus, kun yrittämiseltä aikaa jää, ja pensselit ja rensselit on varmasti ojennuksessa silloin, nih. Piste, piste, piste.

Repäiskää joskus, jättäkää käytetty kahvikuppi olohuoneen pöydälle ihan koko päiväksi. Hui, kuinka rohkeaa, hui kuinka radikaalia, ihan alkaa jo ahdistaa, nyt menee elämänhallinta ja stressioireita pukkaa, pitäisikö tilata jo aika tsygolookille tai vähintään konsultille tai merkantille, apua, seuraavana tulee varmaan jo HUUMEET piste, piste, piste...DDD

 

 

Jollekin on vaikea käsittää, että toiset on luovia ja taiteellisia vaikka ei eläkään läävässä, ajatella että niin sitä lokerot vaan murtuu ettei aina ei ole pakko olla pössyttelevä baskeripää valkeassa maalarintakissa, vihreissä housuissa ja rastoissa puisessa kämpässä jossa vain kirjoja ja maalauksia ja viherkasveja kierrätyskamaa :D

Huvittavaa kun lukee tuota kommenttia, että kukahan olisi psykologin tarpeessa.. ;D

Asukaa vain huoletta niissä kaatopaikoissanne, ei niistä onneksi muut kärsi, tosin jos ne lapset saisi itse valita niin varmaan asuisivat kodissa jossa ei ole sataa likaista astiaa keittiössä ja lastenhuone täynnä rojua jotta mahtuu edes leikkimään, mutta eipä onneksi kosketa muita sentään :)

Hei, sä unohdit ne luovat piste, piste, pisteet...mitähän se kertoo sinun elämänhallinnastasi...tuollainen unohtelu...voiko tuollaiselle mitään tehtävää uskoa...jää vain jotain länttiä pöydässä hinkkaamaan ja unohtaa pisteet...

Ongelman ydin noissa sotkuisissa kodeissa on tajuton tavaran määrä. Ihan oikeesti. Vähemmän on enemmän....

Vierailija kirjoitti:

Tiskikoneet eivät kuivaa astioita täysin kuiviksi, vaan astioiden pitää antaa tuulettua vielä puolesta tunnista tuntiin pesun jälkeen luukku auki.

Ja tää huomautus oli siis tuolle, jonka mielestä astiat pitää heti tyhjätä tiskikoneesta kaappiin ohjelman loputtua.

Pyykkikone sen sijaan on paras tyhjätä heti ja laittaa vaatteet kuivumaan. Minulla ei ole kuivausrumpua enkä koe sitä edes tarpeelliseksi, joten meillä romottaa  milloin olohuoneessa, milloin makkarissa pyykkiteline täynnä kuivumassa olevia vaatteita. Kuivausrumpua en halua, koska se kuluttaa vaatteita ja energiaa. Kesäisin pyykki kuivuu nopeasti ulkona ja talvisin sisällä telineellä kuivuva pyykki kosteuttaa ilmaa. Onhan pyykkiteline varmaan "kaoottisen" näköinen ja antaisi aihetta osallistua kuvakilpaan, mutta mielestäni kuuluu kuitenkin normaaliin elämään.

Meillä on tuon näköistä usein. Viikoittain tehdään perussiivous ja pari kertaa viikossa imuroidaan ynnä pyyhitään pölyt. Mutta pelkästään keittiö on sekaisin parinkymmenen minuutin kuluttua siitä, kun siivous päättyi. Eikä meillä enää lapset sotke, vaan aviomies, jota en ole saanut koulittua kunnolla sisäsiistiksi kovasta yrityksestä huolimatta. Hän on innokas kokkaaja. Hyvä niin, mutta se keittiön siivous jää minulle. Jostain syystä sitä safkaa pitää tehdä aina niin, että käytetään about kymmentä eri kulhoa ja kattilaa ynnä kolmea paistinpannua. Jos johonkin askareeseen tarvitaan vaikka porakonetta, niin se porakone sitten jököttää esimerkiksi olohuoneen kirjahyllyssä kuukausikaupalla sen jälkeen ellen huomautua asiasta tai vie itse sitä laitetta takaisin kaappiin, jonne se kuuluu. Tämä mestari-sotkija ehtii parissa tunnissa saamaan huushollin sen näköiseksi kuin sitä ei olisi siivottu puoleen vuoteen. Puolityhjiä kahvimukeja, lattialle läikkynyttä kahvia, erilaisia lehtiä levällään eri paikoissa, aloitettuja mutta kesken jääneitä korjaustöitä odottamassa inspiraatioita, likaisia sukkia sinne tänne siroteltuna...Entäs ne erilaiset kokoelmat sitten. Voisimme perustaa pelkästään kirjoja ja levyjä myyvän antikvariaatin. Jos haluaisin, että huusholli olisi aina tip-top hänet pitäisi varmaan teljetä jonnekin komeroon. Mutta en viitsi, kun hän nyt on kuitenkin aika mukava mies ja se hänen tekemänsä ruokakin melko hyvää.

Ihan hirveän näköisiä koteja! Eikö aikuisia ihmisiä hävetä? Eikä ollut vain vähän sotkuista vaan keittiöt ihan järjettömän likaisia ja eihän kaikkialla pääse edes kävelemän! Nyt ei ole elämänhallinta kunnossa, lapsi parat :/

Mitäänymmärtämättömät keittiöpsykologit tarjoavat kilvan syyksi elämänhallintaongelmia...

Huomasin muuten, että tuo sivu inspiroi pitämään oman kodin siistinä. Laitanpa kirjanmerkkeihin! :D

Pahin ongelma on se, kun ostetaan liikaa tavaraa. Etenkin lapsille kaikkea turhaa krääsää ja vaatteitakin on ihmisillä yleensä ihan liikaa. Sit hukutaan niihin tavaroihin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheessä on kaksi sellaista henkilöä jotka nauttivat järjestyksestä sekä kaksi jotka ei välitä vaikka kengät olisi hujanhajan keittiössä tai purnukoita pöydillä saatikka leluja lattialla. Joskus kaatuu yhden aikuisen niskaan suuri osa siivoamisesta koska järjestyksen ihmisenä siivoaa myös muiden sotkuja, niiden joilla ei niin ole tavaroiden järjestyksellä väliä. Tässä maastossa täytyy sotkupekkojen kuunnella nalkutusta tavaroista jotka on vääril paikoil tai järjestää niitä (joka ei järjestelmällisen ihmisen mielestä ole siltikään kaikki siistitty paikoilleen) sekä järjestystä rakastavan sietää tietyissä määrin epäjärjestystä. Muuten pakahtuu ainaiseen toisten tavaroiden järjestämiseen. Loputon suo.

Vakka kantensa valitsee. Aika monesti uhriutuja on itse ryhtynyt passaamaan muita.

Totta tuokin jossain tapauksessa. Meillä en passaa. On pakko oman töiden vuoksi olla koti siistinä joka aamu. Jos muut ei tee on minun itse pakko. Samoista asioista valitan ja pyydän siivoamaan omat sotkut. Välillä "räjähdän" sotkuista jonka jälkeen muut tajuaa hetken taas huolehtia omista tavaroistaan, kunnes taas... mitään ei tapahdu juurikaan koskaan pyytämättä, noilla sotkusil puuttuu jotenki sellanen välittäminen siisteydestä. Jos en "nalkuta" mitään ei tapahdu ja sit muut valittaa kun nalkutan. Meillä on kertakaikkiaan niin eri käsitys siitä mikä on siistiä. Jos mä siivoon lattiat, on ne oikeesti puhtaat. Jos meil toinen sen tekee, on seinän vierustoil likaa ja sohvan alukset pölyssä jne...

Ite tykkään et tavaroil on omat paikat ja ne voi laittaa sinne mistä ottikin. Näin kaikki on tallessa eikä loju ympäriinsä. Noil kahdel on kaikki aina hukassa kun jättävät mihin tahansa...

Mä en ole uhri. Pidän siisteydestä. Nautin puhtaudesta. Tykkään kun tiedän että kaikella tavaralla on oma paikkansa ja ettei hiekkaa mene jalkapohjiin kun saunan jälkeen kävelee puhtain jaloin pukemaan. Tykkään mennä tekeen aamupalaa kun vastassa ei ole tiskivuori ja iltapalan jämät pöydällä. On kiva kun puhtaan kupin voi ottaa KAAPISTA ja kahvin keittää ilman kahvipannun pesua ensin. Tykkään pestä hampaat ilman että pitää vanhoja hammastahnajälkiä katsella lavuaarissa. On kiva että likapyykki menee koriin eikä valu liian täyden korin päältä lattialle jne jne jne...

Toiset eivät näistä nauti. Tässä ero. En tiiä osasinko ilmaista pointin asiassa?


Silti perhettäni rakastan ja tämä vissiin vain mun ongelma tässä perheessä. Muiden ongelma on niuho äiti.

Se sohvalla makoileva koiruli oli ihan älyttömän söpö!!

Ei mulla muuta.

Kauhiaa

Tosiaan pahempaakin nähty.

No mikä meni rikki, vaikka onkin sotkua? Vastaus: ei mikään. Antaa elämän näkyä. Kukaan ei kuole lapsiperheen perussotkuihin.

Meillä on samaa.

Hieno paita muuten Marjalla videolla.

Eihän se mies edes "ollut lasten kanssa kotona", vaan heillä on olleet se vanhin ja kaksi vanhinta lasta kokopäivähoidossa kun jompikumpi on ollut vauvan kanssa perhevapaalla.

Aivan järkyttävä sotku joka syntyy vain täydellisten lusmujen jäljiltä. Esimerkiksi keittiössä ne ruoanlaiton roskat saa ihan yhtä hyvin sinne jätteisiin kuin että viskoo ne pöydille.

Kaksi marttyyriäitiä jotka ruikuttaa julkisuudessa 24/7:

Marja Hintikka ja Eevi Teittinen.

Kahdeksan vuotta vanha keskustelu mut ei se mitn.

Suomalainen sisustussuunnittelija sanoi juuri että asunnon tärkein tärkein sisustuselementti on ulko-ovi: siitä kuuluu roudata kamaa ulos, jos sitä roudaa sisään.

Samaa mieltä. Minä karsin, heitän pois, myyn, kierrätän, kaikki turha lähtee. Tänäänkin vanhoja räsyjä lähtee roskiin ja kirjoja, joita en ole ottanut hyllystä vuosiin, lähtee kirjaston kierrätyshyllyyn. Jos jotain ei ole käytetty vuosiin, sillä tavaralla on paras olla hiton hyvä syy jäädä tänne.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi marttyyriäitiä jotka ruikuttaa julkisuudessa 24/7:

Marja Hintikka ja Eevi Teittinen.

Marja Hintikka valitti miten heitä ei isovanhemmat auta - kuitenkin heillä mm. isoäiti tuli kotiin hoitamaan noita lapsia, kun Marja miehineen matkusteli.

Eevi Teittisellä on yksi lapsi, joka on päiväkodissa, sekään ei riitä vaan nyt miehen äiti käy useita päiviä viikossa auttamassa, kun Eevillä on niin raskasta.

Pikkusen tuota palokuormaa muutamassa kuvassa.