Kysytäänkö koulussa lapselta vanhempien työstä/ammatista?

Vierailija kirjoitti:

Ei ne vanhempien ammatit kyllä opettajille kuulu. Ammateista voidaan keskustella ihan hyvin tuomatta lasten vanhempien ammatteja esille. Yrittäkää opettajat nyt vain suhtautua kaikkiin puolueettomasti!

Minkähänlaisia on tyypit ketkä alapeukutti tätä kommenttia. :D

h

Vierailija kirjoitti:

j

Kaikilla lapsilla ei ole nykyään edes selvää että mikä se isän tai äidin ammatti oikein on.

Meillä on kumpikin vanhempi joutunut muutamia kertoja selittämään asiaa lapsille. Välillä ovat kysyneet ihan oman kiinnostuksensa takia ja joskus on pitänyt haastatella koulutehtävää varten.

On meillä kummallakin tittelit töissä, mutta nykypäivän tapaan ovat sellaiset jotka eivät kerro kenellekään oikeastaan yhtään mitään siitä työ pitää sisällään. Ja toimenkuvatkin ovat sen verran spesiaalit ja monipuoliset että on oikeasti vaikea selittää asiasta tietämättömälle mitä oma työ oikein on.

Tuohon ap:n esittämään huoleen voin antaa ohjeeksi, että ammatiksi voi sanoa vaikka oman koulutuksen, tai jonkun työn jota on joskus tehnyt vaikka olisikin työttömänä tai eläkkeellä. Useimmilla kuiten on jonkinlaista työkokemusta tai koulutusta minkä voi mainita jos ammatista kysellään.

Mä en ole ikinä ollut ns oikeissa töissä. Oon ollut vain muutaman päivän tuuraamassa pimeänä ja sit vain jossain kesätöissä pentuna, teteissä ja käsityöpajalla. Oon 22v mutta tiedän viiskymppisiäkin jotka ei oo ikinä olleet töissä. Eniten tunnen kakskymppisiä ja kolmekymppisiä, mutta myös monta nelikymppistä jotka ei oo olleet ikinä ns oikeissa töissä

Perkele, kun ei meinaa kommentointi onnistua ollenkaan mobiililla. Vanhalla av lla ei ollut mitään ongelmia. On tää uus vaan niin perseestä! Alkaa v tuttaa

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän "tuohtumuksesi", mutta on nyt kuitenkin pakko huomauttaa. Sinulla ja miehelläsi ei siis ole ammattia (eli ette ole edes amiksessa opiskelleet?) ja olette siten työttömiä. Etkö ihan itse mielestäsi eriarvoista lastasi?

Olen opiskellut amiksessa, mutta opettajat häpäisivät mua koko koulun nähden, koska en osannut yhtä asiaa niinkuin muut ja olen ollut pienestä lapsesta asti masentunut. Vaikea selittää, kun sunlaiset ei ikinä ymmärrä. Mut koulunkäynti oli mulle niin raskasta, että en uskaltanut enää mennä sinne. Ei ole mun valinta, että olen näin tyhmä ja en pärjää koulussa enkä töissä! Mies meni aikoinaan peruskoulun jälkeen vanhemmilleen töihin, mutta sairastui on eläkkeellä.

 

 

Mukavat geenit on lapsi perinyt. Joskus voisi ajatella sitä lastakin.

Ajjattelen lasta enemmän kuin mitään. Kuten jo sanoin teidänlaiset ei ymmärrä oikeastaan mitään munlaisten elämästä!

En ole koskaan noihin päiväkodin- ja koulun tietolomakkeihin laittanut ammattejamme. Olen jättänyt tyhjäksi. Ei ole mielestäni mitenkään näille tahoille kuuluva tieto. Mitään "salattavaa" meillä ei ole, mies on toimitusjohtaja ja itse olen markkinointipäällikkö. 

Vierailija kirjoitti:

Kappas vain. Meillä on täällä aito elämänkoululainen. Mitäs pohjasakka noin muuten tietää tätänykyä?

No kappas vaan, joku yrittää suututtaa minut siinä kuitenkaan onnistumatta. Hei tiedätköhän sä edes mitä pohjasakka tarkoittaa? No ei sen väliä, mutta kuvittelet olevasi kovinkin paljon parempi ihminen, kuin minä. Ei siinä hyvää päivänjatkoa vaan sullekin :)

Minun mielestä se vanhempien ammatti ei opettajalle edes kuulu, mutta jos se on pakko kysyä, niin eikö sen voi tehdä muulla tavalla, kun muiden oppilaiden kuullen?

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Olen opiskellut amiksessa, mutta opettajat häpäisivät mua koko koulun nähden, koska en osannut yhtä asiaa niinkuin muut ja olen ollut pienestä lapsesta asti masentunut. Vaikea selittää, kun sunlaiset ei ikinä ymmärrä. Mut koulunkäynti oli mulle niin raskasta, että en uskaltanut enää mennä sinne. Ei ole mun valinta, että olen näin tyhmä ja en pärjää koulussa enkä töissä! Mies meni aikoinaan peruskoulun jälkeen vanhemmilleen töihin, mutta sairastui on eläkkeellä.

 

 

Kuinka uskalsit ottaa riskin, hankkia lapsen ja heittäytyä perhe-elämään, jos masennuksen vuoksi voimavarat eivät ole riittäneet edes opiskeluun tai työntekoon? No, toivottavasti on joka tapauksessa mennyt hyvin. On monia ammatteja, joista jopa älyllisesti kehitysvammaiset pystyvät suoriutumaan, joten tyhmyys ei ole este työelämään osallistumiselle. Aika iso osa ihmisistä on merkittävän tyhmiä.

Kun sain tietää olevani raskaana,mun masennus katosi kokonaan, koska oon aina halunnut olla äiti ja huomaan nyt, että mut on tarkoitettukin kotiäidiksi. Rakastan lastani yli kaiken ja koulua taas vihasin, niin ne nyt ei ole mitenkään vertailukelpoisia keskenään. Lapsi on sitäpaitsi ns helppo. En halua paljastaa kellekään kuinka tyhmä olen enkä halua että mua kohdellaan kuin vammaista. Sitäpaitsi ei sellaisilla töillä pystyisi edes elättämään perhettä se olis niinkuin plus miinus nolla taloudellisesti, eli oikeasti jäisin miinukselle. Eikä niitä töitä löydy tässä taloustilanteessa edes osalle korkeasti koulutetuillekaan, niin miten luulet, että kouluttamaton kokematon vajukki sais töitä?

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan opettajasta. Itse en kysele, mutta toki lapset/vanhemmat halutessaan kertovat. Minusta vanhempien ammatti ehkä voi eriarvoistaa. Mutta uskon, että vanhempien koulutuspääoma näkyy lapsen tiedoissa ja opintomenestyksessä usein.

Millä selität sen, että saman perheen lapsissa on korkeasti koulutettuja ja kouluja käymättömiä?

Toisaalta, entä jos toinen vanhemmista on vaikkapa kirurgi ja toinen vartija? Miten määrität lapsen taidot?

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan opettajasta. Itse en kysele, mutta toki lapset/vanhemmat halutessaan kertovat. Minusta vanhempien ammatti ehkä voi eriarvoistaa. Mutta uskon ku

, että vanhempien koulutuspääoma näkyy lapsen tiedoissa ja opintomenestyksessä usein.

[/quot

 

 

 

 

Äläpä yleistä.

Vierailija kirjoitti:

Entä sitten jos äiti on huora tai isä pornonäyttelijä xD kiva lapsen selittää luokan edessä mitä vanhemmat tekee työkseen :O

Tämä mullakin kävi mielessä. Mä ainakin olen mielummin työtön ja köyhä, kun jompikumpi noista.

Onpa kiva, kun yrittää kommentoida kolmatta kertaa samaa kommenttia, niin heittää ulos ja teksti pomppii miten sattuu saatana! Tehkää jotain tolle. Miks ei ole enää mobiilille suunnattua av tä?

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti: 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän "tuohtumuksesi", mutta on nyt kuitenkin pakko huomauttaa. Sinulla ja miehelläsi ei siis ole ammattia (eli ette ole edes amiksessa opiskelleet?) ja olette siten työttömiä. Etkö ihan itse mielestäsi eriarvoista lastasi?

Olen opiskellut amiksessa, mutta opettajat häpäisivät mua koko koulun nähden, koska en osannut yhtä asiaa niinkuin muut ja olen ollut pienestä lapsesta asti masentunut. Vaikea selittää, kun sunlaiset ei ikinä ymmärrä. Mut koulunkäynti oli mulle niin raskasta, että en uskaltanut enää mennä sinne. Ei ole mun valinta, että olen näin tyhmä ja en pärjää koulussa enkä töissä! Mies meni aikoinaan peruskoulun jälkeen vanhemmilleen töihin, mutta sairastui on eläkkeellä.

Mun mielestä kommenttini oli asiallinen kysymys. Mielestäni ymmärrän ihan hyvin, on oma siskon lapsenikin kokenut todella suuria vaikeuksia koulunkäynnissään. Aika leväperäis kuitata jonkun mielipide yleistämällä "sunlaiset". Masennus on eri asia, siihen kannattaa hakea apua, mutta jos todella olet sitä mieltä, että koska olet tyhmä, et voi pärjätä töissä tai koulussa, asetat mielestäni kamalan esimerkin lapsellesi. Jokainen voi pärjätä, toisilta se vain vaatii järjettömän palon enemmän ponnisteluja kuin toisilta.

Mun masennus loppui kun sain lapsen, olen aina halunnut äidiksi. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että olen liian tyhmä opiskelemaan. Tarkoitus ei ollut keskustella tästä.

 

 

Jotenkin en usko tätä. Luulet, että asioiden pitäisi vain tulla sinulle itsestään. Opiskelu on kovaa työtä. Siinä tarvitaan ahkeruutta, lahjakkuudella tai älykkyydellä ei ole niin paljon tekemistä asian kanssa. Perslihaksia se meiltä muiltakin vaatii.

Olepa 12 vuotta lapsuudestasi vakavasti masentunut ja kiusattu ja löydä hetkittäinen helpotus alkoholista samalla, kun koulunkäynti on tuskaa ja enimmäkseen paniikkikohtausta mitä luulet kumpi siinä tilanteessa vie voiton? Sitten, kun oot nuo ja kaikki muut mun ongelmat kokenut, niin voit tulla sanomaan noin.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti: 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän "tuohtumuksesi", mutta on nyt kuitenkin pakko huomauttaa. Sinulla ja miehelläsi ei siis ole ammattia (eli ette ole edes amiksessa opiskelleet?) ja olette siten työttömiä. Etkö ihan itse mielestäsi eriarvoista lastasi?

Olen opiskellut amiksessa, mutta opettajat häpäisivät mua koko koulun nähden, koska en osannut yhtä asiaa niinkuin muut ja olen ollut pienestä lapsesta asti masentunut. Vaikea selittää, kun sunlaiset ei ikinä ymmärrä. Mut koulunkäynti oli mulle niin raskasta, että en uskaltanut enää mennä sinne. Ei ole mun valinta, että olen näin tyhmä ja en pärjää koulussa enkä töissä! Mies meni aikoinaan peruskoulun jälkeen vanhemmilleen töihin, mutta sairastui on eläkkeellä.

Mun mielestä kommenttini oli asiallinen kysymys. Mielestäni ymmärrän ihan hyvin, on oma siskon lapsenikin kokenut todella suuria vaikeuksia koulunkäynnissään. Aika leväperäis kuitata jonkun mielipide yleistämällä "sunlaiset". Masennus on eri asia, siihen kannattaa hakea apua, mutta jos todella olet sitä mieltä, että koska olet tyhmä, et voi pärjätä töissä tai koulussa, asetat mielestäni kamalan esimerkin lapsellesi. Jokainen voi pärjätä, toisilta se vain vaatii järjettömän palon enemmän ponnisteluja kuin toisilta.

Mun masennus loppui kun sain lapsen, olen aina halunnut äidiksi. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että olen liian tyhmä opiskelemaan. Tarkoitus ei ollut keskustella tästä.

 

No mikä sua nyt sitten estää opiskelemasta/kouluttautumasta? Jos et ole enää masentunut? En ihan oikeasti usko että olisit niin tyhmä, ettei sulle jotain hommaa löytyisi. Asennevikaa sulla on, ehkä laiskuutta. 

 

Masennus on aina pahentunut koulussa. Jos on jossain ala missä ei tarvitse ollenkaan matikkaa, niin sinne voin mennä. Oon pienestä asti halunnut kotiäidiksi ja nyt mä olen sellainen, oon onnellinen siitä. Muuten olisin varmaan käynytkin amiksen loppuun jos mua ei olis pantu kassalle ilman että saa käyttää minkäänlaista laskinta vaan päässä pitää laskea kaikki mahdollisimman nopeasti nolaamatta itseään ja vielä oikein, monesti jäädyin siinä tilanteessa ja juoksin itkien koulusta pois kun olin tullut niin pahasti nolatuksi. Mun aivot eivät pysty ajattelemaan niin kovan paineen alla! Olisin pärjännyt jos oisin saanut käyttää laskinta ja luultavasti valmistunutkin. :(

Ei tava ihminen käsitä, kuinka pahasti olen traumatisoitunut koulussa. Peruskoulussa mua häpäisivät ja syrjivät niin opettajat, kuin oppilaat. Sain kuulla myös sivulta lapsena kuinka tyhmä olen eikä musta ikinä tule mitään. Nyt kotiäitinä olen sentään jotain ja nautin siitä, että saan hoitaa lastani ja ennenkaikkea, että osaan sen melko hyvin.

Koulussa on kirjoitustehtäviä, jossa kerrotaan omasta perheestä. Mitä se oikeasti opettajalle kuuluu!? On satoja muita aiheita, joista voi kirjoittaa. On sateenkaariperheitä, vanhempi vankilassa tai mielisairaalassa, kuollut jne. Eikö nämä tiedot kuulu vain tietuille viranomaisille? En luota opettajien enkä terveydenhuoltoalan henkilökunnan vaitiololupauksiin yhtään missään arkaluontoisessa asiassa! Nm itsekin opettaja

Kyllä opettajillakin on nykyään työttömyytä tai pitävät sijaisia kouluilla huonoimmilla työehdoilla kiusattavana. Euiköhän opettaja osaa katsoa onko kyseessä lamasta ja suhdanneista johtuva työttömyys,  joka ei vielä tarkoita koululiasen elävän surkeissa oloissa, vai elämänkoululaistyötön.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä opettajillakin on nykyään työttömyytä tai pitävät sijaisia kouluilla huonoimmilla työehdoilla kiusattavana. Euiköhän opettaja osaa katsoa onko kyseessä lamasta ja se suhdanneista johtuva työttömyys,  joka ei vielä tarkoita koululiasen elävän surkeissa oloissa, vai elämänkoululaistyötön.

Tuletko väittämään, että mun lapsi elää surkeissa olossa siksi, koska vanhemmat ei oo pystynyt kouluttautumaan? Ja ei meidän lapsi ei elä surkeissa oloissa!