Olen ihan helvetin kateellinen exän nyxälle
En siksi että hän on lasteni isän kanssa. Hän on vaan jotenkin sellainen ihminen mitä minä haluaisin olla. On mielenkiintoinen opiskelupaikka, mielenkiintoinen työ, on kaunis ja pukeutuu hyvin. Käyttäytyy hienosti ja ei esimerkiksi kiroile, en tajua miten se ees on mun exän kanssa. Ja siitäkin vielä, exäkin on alkanut huolehtia itsestään ja alkanut opiskelemaan tän naisen vaikutuksesta. Se on järkännyt mun lapsille vaikka mitä ekstraa, kuskaa niitä harrastuksiin ja haluaa viettää niiden kanssa aikaa. On jopa ottanut mun ja mun uuden miehen lapset hoitoon pariin otteeseen, itse vielä ehdottanut sitä.
Tunnen itteni niin paskaksi tän naisen rinnalla. Opinnot kesken, puuduttava työ ja avioliitossa ongelmia. Meillä menee taloudellisesti paremmin ja se onki about ainoa asia jossa olen "parempi".
Miten hellkarissa mä pääsen tästä kateudesta eroon?? Siis mä yleensä aloitan aamuni sillä et katon hänen someprofiilit läpi josko se ois vaihtanut profiilikuvaa tai kansikuvaa tai jotain (yleensä ei mitään). Stalkkaan whats appissa että milloin se on paikalla ja kaikkea. Tää on mennyt ihan sairaaksi ja mun on pakko päästä tästä eroon!
Sit kaikki mitä se puhuukin ja miten se kirjoittaa (just vaikka siellä whats appissa) niin mä tunnen itseni niin typeräksi. Auttakaa!
Kommentit (41)
Monesti sitä haluaa sitä mitä itsellä ei ole, ehkä se on ihan yhtä kateellinen sulle!
Mistä sä näet mitä se puhuu WhatsAppissa?
Eräs fiksu ihminen kerran sanoi, että ei kannata olla kateellinen, koska ei voi tietää millaiset kortit sille toiselle on todellisuudessa jaettu. Kohteliaan ja hyvin pukeutuvan pinnan alla voi olla vaikka miten onneton ihminen. Tai häntä saattaa tulevaisuudessa kohdata joku tosi paha juttu.
Siis mä niin tiedän mitä sä ajattelet! Mä ajattelen samoin mieheni exästä, kun se vaan on niin täydellinen ja on osannut tehdä aina oikeita valintoja ja olla niin fiksu! En kestä!
Vierailija kirjoitti:
Monesti sitä haluaa sitä mitä itsellä ei ole, ehkä se on ihan yhtä kateellinen sulle!
No näinhän se on. Vaan tiedätkö mikä on ärsyttävää. Se että tää nainen on ihan avoimesti kertonut että hän on kateellinen kun mulla on niin ihania lapsia. Ja muutenkin kehuu lapsiani ja kehuu myös noita jotkae i ole hänen miehen lapsia. Hänellä ei ole omia.
Ärsyttää siis toikin niin paljon.Tavallaan siitä tuli aluksi hyvä olo mut sitten taas jotenkin alkoi masentaa kun hän pystyi noin avoimesti kertomaan siitä ja mä en todellakaan kertoisi hänelle epävarmuuksistani. Ainakaan selvinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sä näet mitä se puhuu WhatsAppissa?
En näe, mut näen koska hän on paikalla. Siis aamulla katon että onko se herännyt ennen mua tai että mihin aikaan se on viimeksi käynyt. Ja et vaihteleeko profiilikuvaa. Lisäksi tunnustan että luen vanhemman lapseni ja hänen välisiä whats app keskusteluja
Vierailija kirjoitti:
Eräs fiksu ihminen kerran sanoi, että ei kannata olla kateellinen, koska ei voi tietää millaiset kortit sille toiselle on todellisuudessa jaettu. Kohteliaan ja hyvin pukeutuvan pinnan alla voi olla vaikka miten onneton ihminen. Tai häntä saattaa tulevaisuudessa kohdata joku tosi paha juttu.
No entä jos ei ookkaan mitään?Tai ainakaan mitä mä saisin tietää. En voi tälle tunteelle mitään. Ja vaikka olen kateellinen niin en mä hälle silti mitään pahaa toimi, oon silleen iloinen lasteni puolesta et ex valitsi hyvin mutta SILTI..
2/2 sanoi lyhyesti ja hyvin.
Lisäisin vielä että ei kannata verrata itseään hirveesti muihin. Se on aivan hiton väsyttävää. Aina on joku kauniimpi, rikkaampi, jne. jne. Eihän sitä ole koskaan onnellinen tuolleen. Huomasin kyllä että laitoit ""-merkkien väliin sen että olette parempia siinä, että teillä on enemmän rahaa. Jälleen kerran vertaat. Jos ne on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa nii et ole sen "parempi". Mä olen itse korkeakoulutettu joka valitsi kahdesta työstä lähes puolet pienempi palkkasen. Ei kaduta yhtään. Jos joku korkepalkkanen pitää itseään mua parempana nii siitä vaan :)
Jos et ole tyytyväinen itseesi niin ei mikään estä tekemästä muutoksia. Hakeudu opiskelemaan, älä kiroile, jne. jos niitä haluaisit itsellekin. Vertailu ja pieni kateus on hyvästä jos se saa sinut toimimaan positiivisesti ja kehittämään itseäsi, ei muuten.
ysille: En ees välttämättä haluais noita asioita mitä hän tekee (enkä ees korkeakouluun varmaan pääsis) eikä mua itseä kiroilu haittaa mut eteenkin silloin kun olemme vierekkäin tai samassa tilassa tai näin niin mulle tulee niin paska olo.. Sitä on vaikea kuvata mut tuntuu kuin seisoisi missin vieressä ja itse olisi peikko. Siis se koko olemus ja se miten hän suhtautuu muhun, tosi ystävällisesti ja ymmärtäväisesti on jotenkin alentavaa. Mikä pahinta, hän on melkein 10 vuotta nuorempi kuin minä!
Ja siis jos vertaa siihen mikä oli mun elämäntilanne hänen iässä niin hänellä menee niin paljon paremmin siihen verrattuna. Siis vertailen jatkuvasti meitä, en voi sille mitään. ja haluisin niin kovasti tästä eroon.
Eiköhän jokainen meistä kadehdi joskus jotain, ja se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin pitää itseään muiden yläpuolella. Muista että sinussa on hyvää, olet arvokas juuri tuollaisena.
Tiedän tunteen. Itsellenäkisin heittää helposti ns. kuppi nurin vastaavanlaisissa tapauksissa ja myös tapauksissa joissa en varsinaisesti kadehdi kyseistä eksää/nyksää. Sitten vakoilen heitä somessa kaiken päivää ja vertailen itseäni heihin hyvässä ja pahassa ja näiden ihmisten ajattelu todellakin vie ihan liikaa aikaa ja energiaa päivistäni.
Minulla on auttanut vaan mennä ns. "katkolle" ja pakottaa itseni olemaan seuraamatta näiden ihmisten touhuja blokkaamalla heidän somekanavansa ym. ja pitämällä heidät blokissa. Stalkkausrutiinin häiriinnyttyä pääsee vähitellen liikkumaan eteenpäin ja unohtaa sen sairaan uteliaisuuden heitä kohtaan.
Tsemppiä, ärsyttävä tilanne mutta et ole ainut joka tuollaisiin paheisiin sortuu :)
Nyt ihan ekana. Lopeta kyttäys fbssä ja muualla! Tuottaa vain sinulle pahaa oloa. Voit miettiä mistä paha olo kumpuaa, et ilmeisesti tiedä varmaan mitä haluat, ja päämäärätietoiselta vaikuttava ihminen on siksi kateellisuutesi kohde? Minulla on ollut ihan samanlaisia fiiliksiä, ihan eri tilanteessa tosin. Tuohon auttoi stalkkauksen lopettaminen. Tärkeintä on pitää itsestään huolta ja löytää asioita mistä itse nauttii. Välillä tosin kun jonkun vastaavan kuva pomppaa esiin, tulee alemmuuskonpkeksi. Silloin yrittää muistaa ne asiat, mitä minulla on hyvin.
Voi olla, että sulla kertakaikkiaan on liian tylsä elämä ja paljon asioita joiden haluaisit olevan toisin (varmaan kenties ainakin osa sellaisia mitä tällä naisella on), ja kun kuvittelet ettet pysty saamaan mitään mitä tällä itse täydellisyydellä on niin oot jumissa elämässä toisen ihmisen elämää. Sun pitäis nyt keskittyä täysin parantamaan omaa elämää ja silloin et jaksa enää elää toisen elämää. Ymmärrän muuten hyvin tuon oudon tunteen että kun toinen on ystävällinen jne niin se voi tuntua alentuvalta- tää tunne tulee voimakkaasti erityisesti erään henkilön kohdalla, vaikka tunnen roppakaupalla muitakin ystävällisiä ja ymmärtäväisiä henkilöitä ja uskon että tämä henkilö oikeasti suhtautuukin alentuvasti muihin. Tuokin nainen voi ihan hyvin tiedostaa kaiken mitä olet sanonut ja myös sen että kadehdit häntä- hän voi siis ajatella että olet vähän "alempaa" luokkaa kiroiluinesi kaikkinesi mutta koska hän on niin hyvä ihminen niin on sitten oikein extrakiva.
Käy jutskaamassa psykologin kanssa. Mä tiedän miltä susta tuntuu. Itse tuntee olonsa nukkavieruiseksi mummoksi joittenkin rinnalla vaikka olisi samoissa vaatteissakin. Sitä on itselläkin ehkä joku kriisi. Nuoremmat näyttää kaikki niin kauniilta ja hoikilta yms... itse kun ei ole ihan teini enää :)
Mutta sitä täytyy psyykata itseä. Sanoa joka päivä itselle ääneen hyviä asioita...etsiä mielekkäitä juttuja ja nauttia kaikesta mitä tekee. Tsemppiä syksyyn sulle...
No jos sulla menee niin paskasti niin ehkä kannattais keskittyä oman elämäs parantamiseen? Voisit ihan ekaks lopettaa ton lapsellisen vertailun muihin. Säästää meinaa ihan helvetisti henkisiä voimavaroja. Vertaile vain SINUN nykyistä tilannetta siihen millainen SINÄ haluaisit olla.
Tiedätkö mitä? Sä olet ihastunut.
Kannattaa siirtyä pois tosta somemaailmasta kokonaan. Etsi ja löydä elämääsi jotain konkreettista jolloin tuo tekomaailma jää taka-alalle. Leivo, tee ruokaa.. Vaikka keittoja nyt kun kylmä syksy on alkanut. Jotain millä tunnet saavuttaneesi jotain omassa elämässäsi. Sitten käyt lenkillä, nautit kuulaasta syyssäästä.
WhatsAppin VOI poistaa. Kyllä ihmiset suhun yhteyden saa muutenkin. En ole itse Facebookissa enkä tiedä pääseekö sieltä 'pois' mutta kaipa senkin jotenkin katolle saa.
Heh, no kattoajatuskin voisi toimia mutta tarkoitin siis *katkolle..;)
Mitäpä jos tutustuisit siihen naiseen niin tajuaisit ettei hänkään ole täydellinen...
sorry kirjoitusvirheet näpyttelen tabletilla niin sormet lipsuu