Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajatuksia teillä heräs P-N Kaupin jutusta uudessa Meidän Perhe-lehdessä?
07.02.2006 |
en ole pahemmin kyseisen naisen edesottamuksiin reagoinut tätä ennen mutta nyt jotenkin kävi kärventämään. Miksi täytyy tehdä lapsia just siihen hektisimpaan vaiheeseen siinä urassansa? Se on saletisti niin että ei sitä voi samaan aikaan olla ns hyvä äiti ja hyvä täysillä uraansa panostava työntekijä, jompikumpi osatekijä kärsii aina joko enemmän tai vähemmän. Piia-Nooran tapauksessa kärsijät ovat lapset kun täytyy jo 3-vkoa synnytyksestä lähteä ulkomaita koluamaan istuntoihin istumaan, olla päivä erossa pikkuvauvastansa, viedä 2v esikoista isovanhemmille päiväkausiksi hoitoon, tehdä ympäripyöreitä päiviä työssänsä. Tottakai naisella on oikeus sitä uraakin tehdä ja luoda muttei herranen aika sentään samaan aikaan kun on vauvan ja/tai pikkutaaperon äiti, se on itsekästä ja ennenkaikkea hemmetin väärin lapsia kohtaan. Kovin tuntuu Piia-Noora olevan organisointikykyinen ja aikaansaava nainen muttei sitä kyllä tässä asiassa, siis äiti-lapsisuhteessa ja sen muodostamisessa/kehittämisessä huomaa.
Sääli hänen lapsiaan.
Kommentit (172)
ole hoitoasiat kunnossa. Kuinka tyhmä voi ihminen olla? Tuskin Kaupeilla rahasta on pula. Eiköhän heillä kuule ole ihan viimeisen päälle hoitosysteemit, kun Piiu on työmatkoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Politiikassa pärjää vain ja ainoastaan valtavalla pätemisen tarpeella, kyltymättömyydellä ja itsekkyydellä. Mielestäni on vähintäänkin surullista, että viime vuosina politiikan huipulle on noussut näitä omasta ja ilmeisesti muidenkin mielestä superäitejä. Kaikkea ei todellakaan tarvitse saada kerralla ja samaan aikaan, vaikka niin tunnutaan tällä hetkellä luulemaan. Tarja Halonenkin on ehtinyt pressaksi asti, kun vain malttaa. En oikein usko, että P-N Kauppi jaksaa/viitsii vielä seuraavat 30 vuotta jatkaa samaa linjaa. Mitä sitten, kun 20 vuoden päästä huomaa saavuttaneensa käytännössä kaiken ja eläkeikään on vielä 15 vuotta? Silloin on liian myöhäistä huomata, että olisinko sittenkin voinut antaa vuoden tai pari pienille lapsilleni?
Olen itsekin kouluttautunut ja aktiivisesti työelämässä, politiikkaankin jatkuvasti houkuteltu varsin näkyvän työni ja sen tuoman aseman johdosta. Mutta kun ikää on vasta 32 ja kotona 5 ja 3-vuotiaat lapset, en voisi kuvitellakaan lähteväni mukaan johonkin sellaiseen, joka tarkoittaisi ettei minulla olisi käytännössä koskaan aikaa lapsilleni ja perheelleni. Olen aivan riittävästi lukenut ja kuullut loppuun palaneiden ihmisten tarinoita.
en todellakaan ihaile jonkun P-N Kaupin aktiivisuutta, vaan pikemminkin säälin hänen lapsiaan. Enkä todellakaan halua lukea jossain vaiheessa hänen valituksiaan stressistä tms. Mitä taas hänen mieheensä tulee, niin on julkinen salaisuus, että P-N on todella hankala ja räiskähtelevä tyyppi, joka pompottaa miestään aivan avoimesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Mitä taas hänen mieheensä tulee, niin on julkinen salaisuus, että P-N on todella hankala ja räiskähtelevä tyyppi, joka pompottaa miestään aivan avoimesti.
*** Ja Piituhan asian taas kauniisti puki sanoiksi - hän ei ole mikään lehmänhermoinen äitee vaan temperamenttinen luonne. Juupa juu - asiat voi sanoa monella tavalla :)
muistan sen ajan todella ahdistavana. Ja äitisuhteeni on huono edelleen, olen 29 v. En myöskään ole hänen kanssaan lähes mistään asioista samaa mieltä ja pidän häntä suvaitsemattomana ja kapeakatseisena. On kamalaa ajatella, että hänen mielipiteensä ovat olleet monta vuotta minulle " totuus" .
Kouluaikan asuin eräällä, ei niin hyvä maineisella asuinalueella, jossa en voinut olla törmäämättä lähikaupassa näihin " kotiäiteihin" . Siinäpä oli virikkeellinen ja kehittävä kasvuympäristö lapsille! Näille lapsille muodostui varmaan tosi ihana äitisuhde ja isäsuhdekin, tosin aina vaihtuviin kandidaatteihin.
Mutta turhaan me mietimme tätä nyt. Täytyy katsoa sitten sitä lopputulosta ja kysyä p-n lasten mielipidettä lapsuudestaan, kun he ovat aikuisia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ylpeänä kertoilee, että oli pari viikkoisen vauvan kanssa palaverissa brysselissä. en oikesti ymmärrä. ja outoa sekin, että taapero on oulussa, isä ties missä töitä tekemässä ja äiti ties missä töitä tekemässä ja vauva, 2,5kk hoitajn hoivissa. ei mene mun jakeluun. lapset tarvitsee rauhallista arkea, toki josku son meilläkin menoja enemmän ja vähemmän, mutta on toi oltava tosi tosi raskasta lapsille, äiti ei vain susotu sitä ymmärtämään ja pyhittämään edes vuotta kotona olemiselle.....
Vauvoilla on syystäkin huono näkökyky. Eivät he rasitu samalla tavalla tylsissä kokouksissa kuin aikuiset- he nukkuvat maminsa rinnalla oikein tyytyväisinä. Ja jos Piitun skidi ei tällainen olisi, ei hänen mutsinsa pystyisi todellakaan kokouksissa lapsen kanssa istumaan! Joten eiköhän tämä ole hänelle ihan oikea ratkaisu.
Ja noista lapsen " vaihtuvista" hoitajista... Eikö artikkelissa nimenomaan sanottu, että hoitajat on vakkarit: mummo ja Kaisa? Veikkaan, että lapselle tekee hyvääkin, että hänellä on monta tärkeää aikuinen-lapsi-suhdetta! Siinähän sitä on tilaa kasvaa sosiaaliseksi ihmiseksi!
Sivumennen sanoen: Nykyaikana ihmisillä on enää todella vähän tiiviitä, päivittäisiä kontakteja oman ydinperheensä ulkopuolisiin ihmisiin. Se on luonnotonta. Ei se, että tasapainoinen äiskä elää monipuolista elämää!
Ja mites se ruotsalainen tutkimus viime keväältä: alle vuoden ikäsenä päiväkotiin laitetut lapset oli menestyny elämässään parhaiten 20 vuoden päästä! Heidän sosiaaliset taitonsa vain olivat parempia. Viittaa vahvasti siihen, että lapset, joiden mamat täällä kirjottelee paskaa Piia-Noorasta ja muista " kylmistä" ihmisistä (ja istuvat kotona päivät pääksytysten hautoen myrkyllisiä ajatuksia lähimmäisistään tartuttaen saman suvaitsemattomuuden lapsiinsakin), eivät ehkä olekaan niitä onnellisimpia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sorry mutta sen myötä meni kaikki paino tekstistäsi.
Älä nyt viitsi viitata tuohon ruotsalaistutkimukseen! Eihän se pitänyt edes paikkansa loppuviimeksi.
Miten on, ainakin mun vauvat ovat olleet sellaisia, että ovat selvästi stressaantuneet jos olemme käyneet heidän kanssaan liikaa joka paikassa; kylässä tai kaupassa. Onko muilla ollut tätä? Selvästi ovat kaivanneet vain sitä tasaista " tylsää" kotiarkea, sitä samaa päivästä toiseen! Että saavat nukahtaa siihen samaan tuttuun sänkyyn tai vaunuun tai sitten rinnalle. Ilman mitään ylimääräistä hälinää.
Näiden kokemusten pohjalta en kyllä rupeaisi mitään pientä vauvaa riepottelemaan ympäri Eurooppaa.
Sääliksi mua käy myös tämä 2-v isoveli Otis. Kuinkahan käy kun hänelle tulee ikää lisää ja alkaa kaivata äitiään? Vai kaipaako kun ei ole ehtinyt muodostaa mitään kiinteää suhdetta tähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näissä mainostamissasi seimissä on 6 viikon ikäisistä vauvoista alkaen 3-4 yhtä hoitajaa kohden, ja mielestäni siinä ei todellakaan liikuta inhimillisellä tasolla. Käytännössä vauvan makaavat päivän sängyissä tai keinuissa, joskus syöden pullosta, joka on tuettuna (ei siis hoitajan sylissä!), jos hoitajan on samanaikaisesti hoidettava jotain toista vauvaa.
Eli mielikuvia ei kannata muodostaa pelkän matkustamisen varaan, vaan kannattaa käydä mahdollisuuksien mukaan tutustumassa.
t: ulkomailla asuva äiti, jonka lapsen tarhassa on tällainen " seimi"
Vierailija:
Ja huom. maissa, joissa äitiysloma tosiaan on vain sen 2-3 kk on hoitoverkosto aivan eri tasolla kuin meillä Suomessa. Ylibuukattujen päiväkotien sijaan lapsilla on kotona hoitaja / heitä hoidetaan " seimissä" , joissa lapsien lkm/hoitaja inhimillisellä tasolla. Äidit myös hyvin usein tekevät vain esim. kolmea päivää viikossa.
Kannattaisi ottaa asioista selvää, aidosti pohtia ja vaikka vähän matkustella ennenkuin alkaa laukoa omia johtopäätöksiään..
Vai olisikohan kyseessä kirjoittajan mieliin värittynyt " kokemuksen syvä rintaääni" tyyliin: " En kyllä yhtään poliitikkoa tunne, mutta kyllähän niistä voi kaiken lehtien kirjoittamien juttujen perusteella päätellä" . Tosi fiksua...
Vierailija:
Politiikassa pärjää vain ja ainoastaan valtavalla pätemisen tarpeella, kyltymättömyydellä ja itsekkyydellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, no minun vauvani ei kyllä stressaantunut yhtään, vaikka liikuimme paljon alusta lähtien, ja meillä kävi päivittäin vieraita. Stressaantu, jos olimme kahdestaan koko päivän kotona, koska en jaksanut vauvaa joka sekunti viihdyttää ja olin itsekin tylsistynyt. Kun ympärillä oli elämää, niin vauva viihtyi huomattavasti paremmin. Kävin myös luennoilla vauva mukanani. Jos ei nukkunut vaunuissa, niin söi rintaa sylissäni. Mikäs sen luontevampaa. Uskokaa nyt himassa kykkijät, että teidän iänikuiset rutiininne eivät ole kaikkia varten. Sitä paitsi meillä vauva on nukkunut aina minun vieressäni tai hoitajan (siskoni, mieheni sisko, äitini, mieheni äiti), eikä kaipaa mitään omaa sänkyyn nukahtamista.
menee niin, että pystymme antamaan sellaista hoivaa, jota olemme itse saaneet.
En voi ketään tuomita, mutta kyllä minuakin hieman ihmetyttää tuo tahti ja en usko sen olevan hyväksi vauvalle tai pojalle. Minunkin on vaikea ymmärtää, miksi hän ei voi olla vaikka edes sitä 3kk kotona. Tuli jotenkin sellainen tunne, että hänen tarvitsee korostaa omaa aikaansaavuuttaan ja energisyyttään, mutta kukas sen kissan hännän nostaa, jossei kissa itse. ;))
Yksi oli:
Kiva kun on kesä
ja äiti ei mee minnekkään
Kumma että on pakko heti rynnätä toinen ihminen tuomitsemaan, vaikka tämä yrittää tehdä parhaansa tämän kansan mahdollisuuksien ja elinolojen parantamiseksi. Tuskin sitä kukaan poliitikko on ihan vaan oman kunnianhimon vuoksi. Saman arvostuksen ja isomman palkan saa kyllä muualtakin ja vähemmällä vaivalla. Vai haluaisitteko te mieluummin, että teidän asioistanne päättäisi 50-70 vuotiaat miehet?! Minä en ainakaan keksi ketään parempaa ajamaan omia asioitani Euroopassa kuin saman ikäinen ja samassa elämäntilanteessa oleva nuori nainen! Kiitos siitä Piia-Nooralle!
Toinen ihminen ja hänen ratkaisunsa on niin helppo tuomita, ja tämä tuntuu olevan hyvin tyypillistä etenkin suomalaisille äideille. Kukapa olisi sen parempi äiti kuin MINÄ ITSE?! Miettikääpä, kuinka monen tuttavaäidin (koti-tai uraäidin) kasvatuksen, hoitojärjestelyjen, arjen pyörittämisen, kodin siisteyden jne. voitte rehellisesti sanoa olevan aina ja kaikessa hyvää? Vaikeampaa on nähdä toisen ratkaisujen taakse, eikä toisen perheen ratkaisuja varmasti kukaan ulkopuolinen voi täysin ymmärtää. Itse arvostan syvästi Piia-Nooran tekemää työtä meidän kaikkien hyväksi, ja toivon, että tässä ketjussa esiintynyt ala-arvoinen loanheitto loppuisi.
Koeta nyt vain sinäkin hyväksyä sen lipomisesi keskellä että peeän maksaa hommastaan liian kalliin hinnan ja siitä kärsii ennenkaikkea hänen lapsensa! Se on voivoi jos " meidän asiat" olis pari vuotta huonommalla tolalla piitun ollessa äitinä mutta jessus sentään kyllä ne lapset on tärkeämpiä kuin kukaan muu,ainakin pitäisi olla.
Sitä paitsi hän vois tehdä kompromisseja asioissa eikä paahtaa kuin mikäkin pikajuna päivästä viikosta ja kuukaudesta toiseen mutta eihän hän niin voi toimia kun se on se me myself and i mikä rulettaa viis lapsista.
Hei c´moon jotain rajaa:DD taidat olla Piitu itse:DD
Vierailija: