Kotiäidin tsemppilista
Olen lueskellut noita itsetunto ym. viestejä tällä palstalla. Mieleen tuli, että eikö voitais kerätä tähän listaa asioista, jotka saa kotiäidin tuntemaan olonsa ja työnsä hyväksi, ja jotka auttaa jaksamaan tässä " näkymättömässä" ammatissa. Monilla on kannustava mies, tai sukulaisia, toisaalta kaikilla ei, mutta mehän emme voi yhtään toisten mielipiteisiin vaikuttaa. Niinpä sen tsempin ja motivaation on löydyttävä itsestä.
-Aloin pitämään huolta kunnostani ...sanoista tekoihin. Hyvät lenkkiajat on aamulla, kun mies menee myöhemmin töihin, tai iltapäivällä/illalla kun mies palaa töistä. Aamulenkin jälkeen koko päivä tuntuu sujuvan pirteämmin. Ja mielikin on hyvä, kun kunto kasvaa! Hyvä jumppa-aika kotijumppaan on päikkäriajat tai illalla lapsen nukkuessa. Muutenkin käytän päiväuni ajat ihan itselleni, en siivoa enkä laita ruokaa.
- Otin lastenhoitajan niille päiville, kun haluan hoitaa omia asioita. Joskus olen samaan aikaan kotonakin, mutta saan omia hommia tehtyä. Ihana käydä asioilla yksin!
-Vapaaehtoistyöstä voi löytyä uudenlaista menoa elämään. Perinteisten lastenjuttujen ja vanhusten auttamisen lisäksi voi olla tukiperhe ulkomaalaisperheelle, tai yksinhuoltajalle, tai ottaa vastuuta lapsista, joilla on vaikeat kotiolot. Ulkomaalaistoimistoista ja sosiaalitoimistoista löytynee lisätietoa. Seurakunnissa voi olla vapaehtoisena auttajana. Jos eläimet kiinnostaa, niilläkin on omat vapaaehtoisjoukkonsa esim. koiranäyttelyiden järjestämisessä...ei tarvi ihan kettutytöksi alkaa :) Monissa näissä jutuissa voi olla mukana päiväaikaan ja lastenkin kanssa.
-Kutsun tuttujen lapsia leikkimään ja heitän välillä omani sinne, niin saan hengahdysaikaa kun vuorottelemme lastenhoidoissa.
-Päätin, että en anna luovuuteni ja innostuneisuuteni latistua pyykkivuorten ja pölypallojen alle: olen viimeisen vuoden aikana aloittanut kaksi uutta kotona onnistuvaa harrastusta. Minusta ei tule siten (tuleville) teini-ikäisilleni esimerkkiä tylsästä äitistä, joka ei osaa muuta kuin makaronilaatikon laittaa ja vaatteita silittää, ja jonka koko elämä on kotiseinien sisällä.
...Pidän kahta listaa: toisessa on asioita, joita tykkään tehdä, ja jotka rentouttavat. Toisessa on asiat, jotka tehtyä on olo parempi (liikunta, siivous, kotiprojektit). Joka päivä teen kolme asiaa, kummastakin listasta vähintään yhden.
Mitä sinä teet, laittakaa ideoita pinoon!
Kommentit (8)
Mulla oli tosin samoja juttuja kuin sulla,
esim. se liikunta on mulle että pysyn hyväntuulisena, olen siis pyrkinyt väh.2x viikossa harrastamaan jotain (jumppaa, uintia tai hiihtoa).
-Tiedostaa sen, että aina ei tarvitse tykätä olla kotona, tulee kausia kun tympäsee kaikki, mutta jos ei niitä tulisi, en osaisi NAUTTIA NÄISTÄ IHANISTA PÄIVISTÄ!
Ja kertoo lapsillekin omista tunteista, lapsetkin on tosi ymmärtäväisiä kun osaa ajoissa kertoa että äitiä tänään vaan kiukuttaa enkä tiedä mikä kiukuttaa.
-En tee siivoamisesta pakkopullaa, jos ei viikkosiivousta huvita tehdä, se huvitus onneksi tulee kuitenkin parin päivän sisällä!!
-En tee ruokaa silloin kun ei huvita, sen takia teenkin aina ison satsin ruokaa silloin kun teen ja laitan loput pakkaseen niitä päiviä varten kun ei ehdi tai huvita ruoanlaitto. Ja kun se ei ikinä ole pakkopullaa, harvoin on niitäkään päiviä kun ruoanlaitto ei huvita!
-NAUTIN LASTEN KANSSA OLEMISESTA! Jos lapset tarvitsevat minua, voin lopettaa netissä surffailun ja hyvällä tuulella leikkiä hetken lasten kanssa, ja hetken päästä jatkan surffailua kun lapset ovat saaneet huomiota!
Tulisipa tähän pinoon paljon vastauksia!
Itselleni tuli mieleen pari asiaa:
- Pidän säännöllisen epäsäännöllisesti " Päivän parhaiden hetkien kirjaa" . Tämä tarkoittaa, että pyrin päivittäin miettimään ja kirjaamaan ylös kyseisen päivän parhaalta tuntuneen hetken / tapahtuman / tunnelman / ajatuksen. Ryytymyksen hetkellä se ei tosin yleensä onnistu, mutta pikku hiljaa täyttyvä kirja (vihko) tuottaa sinällään hyvää mieltä ja auttaa huomaamaan, että lähesulkoon jokaisesta päivästä löytyy isoja tai ihan pieniä ilonaiheita. On lisäksi ollut hauska huomata se ilmiö, että alussa päivän parhaat hetket olivat niitä, jolloin sain olla ihan y k s i n. Vauvan (nyt 10 kk) kasvaessa on kuitenkin tapahtunut niin, että yleensä päivän paras hetki löytyy jostain lapsen kanssa yhdessä koetusta asiasta! : )
- Ulkoilu ja erityisesti luonnossa on myös minulle parasta terapiaa ja virkistystä.
- Aikaisemmin en juurikaan pitänyt ruoanlaitosta, mutta nyt olen ruvennut kokeilemaan uusia arkiruokalajeja. Saan suurta tyydytystä siitä, jos onnistun kokkaamaan jotain helppoa mutta hyvää!
- Jokin aika sitten sovittiin mieheni kanssa, että mietitään viikonlopun perjantai- tai lauantai-illaksi joku kiva ja uusi iltapala ja kokkaillaan se yhdessä sitten, kun vauva on mennyt nukkumaan. Ainakin tähän mennessä se on toiminut ja ollut kiva viikonlopun " juttu" , jonka suunnittelu ollaan aloitettu jo viikon puolivälin tienoilla. On hauskaa, kun voi odottaa jotain (vaikka niinkin pientä)!
- Musiikki nostaa aina mielialaani. Äitiyslomalla olen nykylemppareiden ja lastenlaulujen lisäksi kuunnellut läpi esim. menneiden vuosien suosikkejani.
- Usein, vähän kuten edellinenkin kirjoittaja sanoi, ryytymykseen auttaa myös yksinkertaisesti se, että asetun aloilleni seurailemaan lapsen touhuja, olen vain läsnä siinä tai osallistun leikkiin. Kotihommia ehtii jatkaa sitten vähän myöhemminkin.
- Yksi tuttuni vinkkasi kerran, että voisin perustaa oman salaisen " ensiapukaapin" , josta löytyisi aina esim. jotain herkkuani. Tätä olen kylläkin yrittänyt välttää (ettei tulisi aina mussutettua jotain makeaa), mutta jollakulla toisella se voisi toimiakin!
Tsemppiä kaikille!
...niin oitis alkaa oma " surkea" kotiäidin elämä viehättääkin aivan tavattomasti. Mitä upeita hetkiä saankaan nyt viettää täällä kotona kun vertaan siihen mitä se siellä työpaikalla oli sen yhden hirviön kanssa! Mikään kaaos, sotku, uhma täällä kotona ei tunnukaan enää yhtään niin ikävältä. Jään tänne ainiaaksi. Oikeastaan en haluakaan enää koskaan töihin. Tai sitten sen pitäisi olla sellainen paikka missä ei tarvitsisi olla kenenkään kanssa missään tekemisissä.
Mua alko ihan naurattaa, kun sun tekstis oli ihan kun mun suustani :)
Monet sanoo, että pääsevät töissä helpommalla kun kotona, mut mä oon eri mieltä! Täällä kotona ei ole se hirviötyökaveri hengittämässä niskaan :(
Siellä se vakkarityöpaikka (ja hirviö) olis odottamassa vuoden päästä, mutta toivottavasti keksin jotain muuta ennen sitä.
Mäkin haluaisin olla kotona forever and ever...
Hyvää jatkoa sulle!
tuli mieleen että itselläni tämä on ihana keino niitä päiviä varten kun lapset vaan riitelee ja kiukuttelee; silloin laitan kylppärin jemmaan karkkia, ja käyn sieltä napsimassa ja pirun sarvet kohoaa kun ajattelen että äitilläpä on herkkuja mutta teillä ei!! ...ja jaksaa taas selvitellä riitoja!
Mun apulistani jaksamiseen on:
- en stressaa siivoamisesta,pidän siivous päivän.
- Käydään joka päivä lenkillä poitsun kanssa,leikitään tunti ulkona.(tulee hyvä olo kun lapsi on hyvän tuulinen ja onnelline)
- Suunnitellaan mieheni kanssa joka viikonlopuksi jotain kivaa ja rentouttavaa tekemistä.
- Päikkäri aikaan otan omaa aikaa,käyn netissä,luen lehdet ja juon kahvia ihan rauhassa että ei tatvitse juosta koko ajan perässä=)
- Pyrin näkemään ystäviäni ainakin 2 kertaa viikossa ja lapsi leikkii samalla ystävieni lapsien kanssa.
Usein pääsee hyvät puolet unohtumaan.
-Kiireettömät aamut.Ei tarvitse herättää lapsia aikaisin hoitoon.
-Saa ulkoilla lasten kanssa.
-Saa heittäytyä lapsenmieliseksi ilman kummastuneita katseita.
-Ei tarvitse stressata siivouksesta.Voi valita minä päivänä jaksaa.
-Lapsille on enemmän aikaa kuin työssäkäyvällä.
-Omaa aikaa saa kun lapset ovat päivä- tai yöunilla.
-Saa kasvattaa uutta elämää.
-Lapset arvostavat (myöhemmin) kotiäitiyttäsi.
-Saa nukkua päiväunet lasten kanssa.Mikä on ihanampaa kuin unisen lämmin lapsi kainalossa.
-Lapsi tulee antamaan hellyydenosoituksia.
-Ei ole työstressiä.
Varmaan lisääkin tulee mieleen,mutta tässä tärkeimmät(?).
Faith_: