Että te pienten lasten äidit, jotka luulette omanne olevan maailman suloisin ärsytätte mua!

t. 71



Ei ihme että Suomessa kohta puolet jengistä syö masennuslääkkeitä kun ilmapiiri on tämä...

Keneltä se on pois, jos joku äiti hymyilee? Keneltä se on pois, jos sanoo toiselle kauniin sanan tai antaa lämpimän hymyn takaisin? Suomessa moni ihminen olisi onnellisempi, jos täällä hiukan pyrittäisiin huomioimaan toisia ja antamaan toiselle jotain ilman vastapalvelusta. Ei mua ole koskaan häirinnyt toisten ihmisten huomiointi. Voin sanoa kaksi sanaa naapurinmummulle tai hymyillä ventovieraalle taaperolle kauppajonossa. Jos se onnellistuttaa niitä ihmisiä, niin hyvä niin.



Näin epäsosiaalisia ihmisiä ei voi olla olemassa kuin tällä palstalla. Tuntuu pahalta ajatellakin, että joku tasapainoinen ihminen viitsii hautoa noin kurjia ajatuksia ventovieraista ihmisistä, jotka eivät häiritse tai ole muutenkaan hankalia. Onneksi muualla maailmassa toiset ihmiset osataan huomioida ja johtuu varamaan siitä, että lapsesta asti ihmiset tottuvat saamaan ja antamaan toisille huomiota. Täällä kasvatetaan umpimielisiä ja masentuneita yksilöitä.

Se tässä montaa muutakin ihmetyttää, että miten toinen äiti voi ylipäänsä ajatella noin.



Valitettavasti AP:n asenne kuvastaa sitä pientä osaa ihmisistä, jotka ovat aikamoisia syöpäläisiä yhteiskunnassa. Kun HÄNTÄ ärsyttää, siis oikein Ärsyttää, toisten ihmisten asenne ja hyväksynnän haku omille lapsilleen. Ja ihan Hänelle julkeasti hymyillään, mistä tämä taulapää sitten tekee omia johtopäätöksiään, ja sekös Ärsyttää Häntä.

Onneksi en oikeasti ole ikinä missään tietääkseni tavannut tuon kaltaista, noin itsekästä, ihmistä.

pääasia, että hymyilee!! Hymy on aina parempi kuin murjotus ja vihainen naama! Suomalaisista ihmisistä tykätään tuntemaan oppimisen jälkeen, mutta siihen menee ikuisuus, koska ensivaikutelma on useasti jäinen ja jopa vihainen, tai siltä se vaikuttaa muista!

ainakin samankaltaisia ajatuksia kuin mulla heräsi.



Ja mulla voi sen anteekspyytävyyden sijasta jäädä vielä se lapselle osoitettu hyväksyvä hymy päälle, kun nopeasti vilkaisen ympärilleni, että oliko lapseni puheesta tai parista kompuroivasta askeleesta haittaa kenellekään. En silti odota, että sinä lähdet ap palvomaan minun lastani, en minäkään palvo sinun lastasi.



Mutta tässä vihamielisessä maassa, jossa lapset täytyisi tosiaan pitää piilossa, minäkin pyrin hymyllä ja ystävällisyydellä vähän edes pehmentämään kanssaihmisille aiheuttamaamme häiriötä. Täytyy ryhtyä yrmymmäksi jatkossa.



Kohta täällä kirjoitetaan, että joltain karkasi 1-vuotias, ehti ottaa neljä askelta kaupassa yksin, ja minä jouduin sen vuoksi pysähtymään, etten olisi tallannut lasta. Lapsen äiti vain tuijotti kylmästi eteensä katsekontaktia vältellen, eikä edes pyytänyt anteeksi viedessään lapsen pois.

kolmen lapsen äitinä

ei ilmeisesti itse osoita julkisesti olevansa ylpeä omista lapsistaan tai pidä heitä maailman parhaina.



Mun äiti oli aina sellainen, että hyssytteli meitä lapsia olemaan hiljaa ja takavasemmalla, ei koskaan kehunut meitä muiden kuullen, ei koskaan halunnut näyttää että olisimme jossain erikoisasemassa tai mitenkään erikoisia. Muistan, miten kateellinen olin joillekin kavereilleni siitä, miten heidän äitinsä tukivat lapsiaan, ihastelivat heitä ja antoivat kaikkien nähdä, että he ovat tärkeitä ja arvostettuja. Minä itse aion todellakin kehua ja ihastella omia lapsiani niin helvetisti, ärsyttäköön vaan ap:ta ja hänen kaltaisiaan. Mutta minä en halua olla syyllinen omien lasteni huonoon itsetuntoon ja ikuiseen alemmuuskompleksiin, jos vain jotain osaan estämiseksi tehdä!

että joskus kun on ollut itse hyvällä tuulella ja iloinnut lapsen tekemisistä, ja sen jälkeen tosiaan vilkuillut ympärilleen, että oliko muiden mielestä epäsopivaa, että lapseni päästi ääniä, on samalla säikähtänyt ihan oikeasti sitä hymyä, jonka näyttää ympärilleen, koska itellekin on tullut se pelko, että muut luulee mun haluavan heidänkin 'osallistuvan' innostukseemme. Täytyy todella siis varoa ilmeitään jatkossa.

kun näköjään noita ap:n kaltasia ihmisiä myös on olemassa... Eli vanhempi poikani on vajaa 2v. ja on aika sosiaalinen myös... välillä kun mennää kaupassa tms. tai vaikka ihan vaan leikkipuistossa niin saattaa ohimennen heittää jonkun kommentin tuntemattomalle tai heiluttaa tms. noh... jos kiellän, älä mene juttelemaan vaikka täti sinulle hymyileekin (koska voi olla myös, että ei kehtaa sanoa, ettei jaksa lapselleni edes hymyillä) niin joko täti on tyytyväinen kun kiellän lastani höpisemästä vieraille tai sit ihmettelee kuinka tiukkapipoinen olen kun en anna edes hei sanoa. Tai hiekkalaatikolla, jossa on muitakin vanhempia ja lapsia niin pitääkö mun kieltää lastani jos käy katsomassa muiden leikkiä (jolloin toiset on tyytyväisiä ja toiset pitää mua tiukkiksena) vai antaa katsoa muiden leikkejä? Koskaan ei taida olla hyvä...

TÄTÄ SUOMALAISTA ITSETUNTOA. --> ASENTEELLA: KUN MUN ÄITI EI OLLUT MUSTA YLPEÄ, EN KESTÄ LASTA JOKA TIETÄÄ ETTÄ HÄNEN ÄITINSÄ ON HÄNESTÄ YLPEÄ. ONHAN SE ÄRSYTTÄVÄÄ KUN EI OLE ITSE SAANUT KOKEA IHAILUA. VARSINKIN JOS EI JAKSA IHAILLA EDES ITSE OMAA LASTAAN. IHMINEN JOKA EI ARVOSTA ITSEÄÄN, EI ARVOSTA MYÖSKÄÄN MUITA.

Tämä aloitus, nämä vääriymmärtämiset+niistä johtuvat väittelyt + koko ketju on Suomalaisuuden HUIPPU! Mä tunnustan hymyileväni vieraille... Myös naisille! Ja jumalauta puhunkin joskus! Välillä taidan naureskella myös itsekseni niin kuin nytkin... Musta tuntuu, että suurin osa teistä joka ei kestä ketään on Helsingistä!

Kuinka sinä, aikuinen ihminen, voit ärsyyntyä pienen lapsen törmäilyistä ja hassuista lausahduksista, niin paljon, että paasaat täällä? Puhumattakaan ärsyyntymisestäsi äitien ylpeyteen omista lapsistaan. En oikein jaksa edes uskoa, että oikeasti ajattelet noin karkeasti. Joko sinulla on pahoja ongelmia tai tämä on vain provo. Jokaisen äidin ja isän pitäisi olla haltioissaan ja ylpeitä lapsistaan.



Tämä ei tietenkään poissulje sitä tosiasiaa, että äitien ja isien velvollisuus on myös

ohjata lapsiaan ottamaan muut ihmiset huomioon, esim. kaupassa. Noin 2-vuotias lapsi on kuitenkin vielä niin pieni, ettei voida puhua huonosta käytöksestä ja kasvatuksen puutteesta, jos lapsi vahingossa törmää sinuun.



Minua surettaa ihmiset, joiden mielestä lapset eivät saa näkyä tai kuulua lainkaan sekä vanhemmat, jotka eivät lainkaan iloitse lapsistaan.

Lapset ovat suurin lahja, jonka elämä voi meille antaa!

Juuri sellainen ihme tuppisuutyyppi, josta ei saa sanaakaan irti. Olet varmaan niitä, jotka bussissa ikkunapaikalla istuessaan alkavat vaivaantuneena liikahdella ja hypistellä laukkuaan, kun on aika jäädä pois, ja vierustoverin pitäisi näistä eleistä älytä pompata pois tieltä häiritsemästä. Kaupassa jätät ostoskärrysi keskelle käytävää ja loukkaannut, jos sitä pyytää siirtämään. Ovesta kulkiessasi et pidä sitä auki takana tulevalle, avatkoon itse ovensa. Kuvittelet, että maailma pyörii vain sinun ympärilläsi, vai mitä? Varo vain, jos tulet vastaan, saatanpa ihan piruuttani PUHUA sinulle tai jopa HYMYILLÄ ihan vittuillessani. Kamalaa, kontakti kanssaihmiseen! BÖÖ!!

Apn mielestä oikein HUUDETTUNA oma lapsi ei ole ainutkertainen :( Eiköhän kuitenken ole niin, että jokainen lapsi (ja huom myös aikuinen) on kertakaikkisen ainutkertainen?

91, 92 ja 93 nut näin heti katsottuna osuvat taas aivan väärään.

Te, ette ymmärrä mitä tarkoitan. Ja se ei haittaa. Mutta sen väittämisen sioitä, että minä en hyväksy lapsia, en tykkää heidän hymyilemisestään tai puhumisestaan voisitte lopettaa.

Niin kun olen jo moneen kertaan todennut, nämä ei ole asioita jotka minua ärsyttävät. Lukekaan minun tekstini uudestaan, jos ei vieläkään men jakeluun.

Juuri sellainen ihme tuppisuutyyppi, josta ei saa sanaakaan irti. Olet varmaan niitä, jotka bussissa ikkunapaikalla istuessaan alkavat vaivaantuneena liikahdella ja hypistellä laukkuaan, kun on aika jäädä pois, ja vierustoverin pitäisi näistä eleistä älytä pompata pois tieltä häiritsemästä. Kaupassa jätät ostoskärrysi keskelle käytävää ja loukkaannut, jos sitä pyytää siirtämään. Ovesta kulkiessasi et pidä sitä auki takana tulevalle, avatkoon itse ovensa. Kuvittelet, että maailma pyörii vain sinun ympärilläsi, vai mitä? Varo vain, jos tulet vastaan, saatanpa ihan piruuttani PUHUA sinulle tai jopa HYMYILLÄ ihan vittuillessani. Kamalaa, kontakti kanssaihmiseen! BÖÖ!!

Sulla meni tossa tekstissäsi kaikki niin pieleen kun vaan voi mennä.

Minä hymyilen usein toisille ihmisille. Osaan käytöstavat, pidän ovia auki ja teen tilaa bussissa jne.

En todellakaan jätä ostoskärryjäni kulkuväylille. Ja ei en kuvittele maailamn pyörivän ympärilläni, vaan nimenomaan otan muut huomioon ja käyttäydyn sen mukaan kaupungillakin, että siellä on muitakin.

Ja se, että te voitte haukkua minua epäsosiaaliseksi, jurottajaksi ja miksi kaikeksi on aika outoa. Tämähän on keskustelu, jossa minä kerroin mikä minua ärsyttää ja te teette aika ihmeellisiä viivanvetoja minun luonteestani ja sosiaalisuudestani.

Mutta eipä ole osunut yksikään luonnehdinta oikeaan.

Ja se, että on kolme omaa lasta ei todellakaan tarkoita, että minä tunnen sympatiaa kaikkia maailman äitejä kohtaan. Niissä äideissä on sentään aika monenlaista ihmistyyppiä. Toisista pitää ja toisista ei. Luonteepiirteen mukaan minä ihmisistä pidän tai en pidä, en sen perusteella onko heillä lapsia.

Ja kun nyt näin henkilökohtaiseen luonnehdintaa mennään, niin luulenpa että teistä aika moni on sellainen ihminen jota en arvosta tai pidä mukavana.

Jos sen kerran voi näiden viestien perusteella päätellä.

Edelleenkään en jaksa ihastella kaupassa kenenkään pikkuihmisien äitiä. Siitähän tässä pohjimmillaan on kyse. "Katsokaa kuinka ihanan ihmislapsen olen saanut tehtyä tänne, ihastelkaa".

-ap

lähinnä pyytää kaltaisiltasi hirmuihmisiltä anteeksi olemassaoloaan ja siksi pälyily ympärilleen ja hymy perään, tai vahingossa päälle jäänyt hymy. Ja nämä arat sitten pelkäävät entistä enemmän, kun sinä vaadit heitä entistä näkymättömämmäksi.

ja niin pitääkin!!

He eivät ymmärrä ap:tä tai hänen mielipidettään, hehän ovat itse niin suvaitsevia tällä palstalla. Unohtuu nyt sitten suvaita ap:n mielipide.



Te olette itse näitä ap:n kuvailemia äitejä. Ja mä säälin teitä. Maailma ei todella pyöri teidän ja kullanmurujenne ympärillä, niinkun te edelleen luulette.



Vai pitää tuntea sympatiaa kaikkia äitejä kohtaan siksi, että on itsekin äiti? Ei taida elämässä sitten olla muuta kun se äitiys. Voi pyhä yksinkertaisuus miten mustavalkoista porukkaa.

Mulla on lapsi ja sulla on=me rakastetaan toisiamme ja siedetään lapsilta mitä vaan.



Mä olen ap ihan samaa mieltä kanssasi ja olen törmännyt samanlaisiin äiteihin. Aika usein ovat vähän vanhempia ja erittäin epäsosiaalisia. Eivät osaa ottaa muita ja muiden elämäntilanteita huomioon. Kun itsellä on se pikkulapsi, niin kaikkien pitäisi muka elää sitä elämänvaihetta tai ainakin ymmärtää sitä

vaan nyt on kyse siitä, että äiti-ihmiset eivät saa hymyillä, varsinkaan jos syy ei miellytä ap:tä. Siis kyse on aikuisen naisen hymysrä, joka ärsyttää häntä. Ja mitäs mieltä ap on jos hymyilijä onkin mies? Tuskin tulee edes mieleen, että mies hymyilisi ylpeydestä lastaan kohtaan, vaan tietysti ap ottaa tämän kohteliaisuutena itseään kohtaan? Vai miksi nyt taas kaikki ärsyttävät ihmiset ovat äiti-ihmisiä?

Ja on siis olemassa äitejä jotka hymyilevät lapsen taapertaessa ihan vaan anteeksipyytävästi ja "normaalisti", mutta ne äidit, jotka mua ärsyttävät EIVÄT OLE NÄITÄ. miten se on niin vaikea tajuta mistä mä puhun.



Ja enpä usko, että kukaan mua pelkää. Se olisi aika outoa. Ihan taas päättelit tekstistä, että olen pelottavn näköinen tai käyttäydyn vihamielsisesti?

Ulkonäköni ei ole kyllä pelottava kuten ei käytöksenikään. Kuten ei varmaan kenelläkään, joka lasten parissa työskentelee.



Kiva, että jotkut sentään tajuavat mistä puhun.

Jos et ymmärrä mitä tarkoitan, niin kannattaisiko se väittely lopettaa?

-ap

mutta kun en ole ikinä näin ärsyttävästi toimivaa miestä tavannut.

Jostain kumman syystä nämä "ihailkaa mun lasta"-ihmiset ovat naisia.



Joo ja todellakin mulle tulee mieleen, että hymyilijä, isä tai äiti, hymyilee lapselleen ylpeydestä, niin kun olen sanonut niin tämä on normaalia ja suotavaa.

Mutta on näitä ihmisiä, jotka eivät hymyile sen takia.



Ja 99:ää ei sitten mikään ärstyä ikinä? Ei kenekään käytös tai puhetapa? Työapaikalla tai kotona?

Se on hyvä jos näin on. Mua ärsyttää nämä maailman napa-äidit.

-ap