Että te pienten lasten äidit, jotka luulette omanne olevan maailman suloisin ärsytätte mua!

ei kai tässä nyt kyse ole siitä, etteikö kaupassa saisi olla muita ihmisiä, vaan että ne muut ihmiset tulee ottaa huomioon. Kyllä minäkin olen taipuvainen ajattelemaan, vaikka viiden lapsen äiti olenkin, että lasten ei ole tarkoitus ihmisvilinässä säntäillä itsekseen, vaan sitä ehtii ihan riittävästi kävellä vaikka ulkona leikkipuistossa tai kävelytiellä.

Mutta työpakalla, kun joutuu joka hiivatin päivä kuuntelemaa kuinka meidän Matilda, 6v., menee kouluun ja varmasti kyllästyy, kun osaa jo lukea ja laskea ja on NIIN lahjakas. Ja pikkuveli, meidän Mikko, on nyt 4v. ja osaa jo puhua niin hyvin. Ja eilen se sanoi Äitti, mmennäänn ttaass hhuommenna ssinne ssunn ttöihhinn... Siis artikuloidaan lapsen sanomiset super huolellisesti lässyttäen. Jos töihin eksyy joku lapsensa kanssa, niin sille lapselle pitää kanssa lässyttää.

Ja sitten ollaan kuitenkin epävarmoja lasten kasvatuksessa, tekeekö oikein vai väärin jos sitä tai tätä... Ja voi kun meidän Matilda, 6v, jaksoi kävellä 1,5km, mutta Mikko oli rattaissa. Ja eilen Mikko aivasti kolme kertaa, vietiin lääkäriin, kun on se vakuutus, muttei se saanut kuuria edes. Ja on se kumma kun ne vakuutukset on niin kalliita.

Miksi sua harmittaa, kun joku on niin onnellinen lapsestaan?

maksetaan kohta veroja 80% tuloista, koska kukaan ei halua tehdä lapsia, kun ihmiset täällä inhoavat niitä niin. Joka päivä tulee vastaan joku ap:n kaltainen kiukuttelija, jonka mielestä lapset on ärsyttäviä, aina tiellä puhumattakaan niiden äideistä jotka kehtaavat hymyillä ja olla ylpeitä lapsistaan.



Lähdemme kohta lomalle etelään ja on taas ihanaa, kun lapsi saa siellä osakseen ystävällisiä hymyjä ja mekin siinä sivussa hyvää palvelua, koska meillä on ihana tenava mukana :-)



Enemmän mua täällä ärsyttää ainainen naaman nutturalle vääntäminen, epäkohteliaisuus ja semmoinen yleiskiukkuisuus, hymyillä ei saa eikä varsinkaan puhua kenellekään vieraille, puhumattakaan että autettaisiin vaikka avaamalla ovia tai antamalla paikka bussissa tms. Lapsetkin opetetaan siihen samaan mökötykseen, joten niistä tulee sellaisia mököttäviä tuppisuita, jotka ei ota mitään kontaktia ja sitten vuosien päästä tulokset nähdään, kun ne ah niin mukavan hiljaiset lapset tappaa puoli kylää...



Ok, onhan se joskus ärsyttävää kun lapset mesoaa ja riehuu, mutta kyllä jonkun alle 2-vuotiaan tempaukset kahvilassa tai kaupassa on aika pientä ja maailmaan mahtuu kaikenlaista meteliä!



Itsekin valitettavasti huomaa sortuvansa hyssyttelemään lasta joka välissä, ettei vaan kukaan häiriintyisi. Miksi ihmiset oikeen asuu kaupungissa, jos ne ei kestä toisia ihmisiä?

Vain Suomessa voi tulla noin mänttejä mielipiteitä. Mitä pahaa lapsissa on tai heidän ylpeissä vanhemmissaan? Hassua, kun reissaa maailmalla, niin pienet lapset saa aina ihastelua ja huomiota joka paikassa. Suomessa kukaan ei noteeraa ja hyvä, kun ihmiset vastaa lapsen tervehdykseen.

voisi olla tilaa kaikille... mulla ei ole enää taaperoa, mutta ei mua myöskään haittaa heidän olemassaolonsa. Musta on vain ihanaa, että vanhemmat ymmärtävät oman lapsensa ainutkertaisuuden. Se on hyvä pohja turvalliselle vanhemmuudelle.



Ei sun tarvi tykätä toisten lapsista, mutta heillä on oikeus olla olemassa.

Mutta työpakalla, kun joutuu joka hiivatin päivä kuuntelemaa kuinka meidän Matilda, 6v., menee kouluun ja varmasti kyllästyy, kun osaa jo lukea ja laskea ja on NIIN lahjakas. Ja pikkuveli, meidän Mikko, on nyt 4v. ja osaa jo puhua niin hyvin. Ja eilen se sanoi Äitti, mmennäänn ttaass hhuommenna ssinne ssunn ttöihhinn... Siis artikuloidaan lapsen sanomiset super huolellisesti lässyttäen. Jos töihin eksyy joku lapsensa kanssa, niin sille lapselle pitää kanssa lässyttää.

Ja sitten ollaan kuitenkin epävarmoja lasten kasvatuksessa, tekeekö oikein vai väärin jos sitä tai tätä... Ja voi kun meidän Matilda, 6v, jaksoi kävellä 1,5km, mutta Mikko oli rattaissa. Ja eilen Mikko aivasti kolme kertaa, vietiin lääkäriin, kun on se vakuutus, muttei se saanut kuuria edes. Ja on se kumma kun ne vakuutukset on niin kalliita.

kyllä minua ovat enemmän jääneet ärsyttämään sellaiset äidit, jotka ihan avoimesti haukkuvat lastaan tyliin "eipä ole mikään älyn riemuvoitto tuo meidän tyttö, millaisenhan pellen joutuu raukka aikanaan miehekseen ottamaan."



Menkää hoitoon, urputtajat.

Eiköhän jokainen äiti ole ylpeä omista lapsistaan, oli niitä sitten yksi tai viisi.Ja mitä se on keneltäkään pois, jos joku omaan lapseensa hullaantunut pitää lastaan/lapsiaan maailman suloisimpana, niinhän ne ovat :) Muut tulevat hyvinä kakkosina ;)

Ärsyttää, jos joku tuntematon (oli sitten lapsi tai aikuinen) tunkee viereen kyselemään tekemisiä/nimeä yms.

Jokainen joskus töissään jotain omistaa mainitsee, mutta tiedän tyypit, joilla ei muuta puhuttavaa olekaan kuin meidän Jennica! Ja sitten kun meidän Jennica menee kouluun, niin se saa kännyn ja sitten meidän Jennica soittaa äidille viiden minuutin välein. Ja meidän Jennican äidin täytyy saada vapaata samaan aikaa kuin koulussa on lomaa. Jos Jennica on vielä hoidossa, niin sitten Jennican äit pitää heinäkuun lomaa, kun päiväkoti on kiinni ja meidän mieskin pitää heinäkuun lomaa ja sitten meidän perhe reissaa. Kuulostaa ehkä pikkumaiselta valittaa, mutta tota meidän lasta ja meidän perhettä kun kuuntelee joka välissä viitenä päivänä viikossa, niin palaa näreet. Kyllä meillä töitäkin tehdään, mutta kummasti pikku rouva saa omia juttujaan sinne väliin tungettua.

Juu, kyllä komppaan tätä. On ihan sama mikä puheenaihe on, mutta liika on liikaa. Sama pätee lapsiinkin. Minä rakastan omia lapsiani ja pidän muidenkin lapsista, mutta ihan peruskäytöstapoihin kuuluu olla puhumatta lähes PELKÄSTÄÄN lapsistaan.

AP:lle ja monille häntä kompanneille sanon silti, että hankkikaa elämä. Onneksenne olette kuitenkin syntyneet Suomeen, tuohon varsin lapsivihamieliseen ja mykkien ihmisten valtakuntaan, joissa teillä on valitettavasti hieman lajitovereita. Kun ongelmanne ja ärsytyksen aiheenne ovat tuota tasoa, siis joku HYMYILEE teille, niin...mitä tuohon nyt sanoisi, aika surkeasti teillä menee ja varmaan teillä on tosi, tosi paha olla. Yritän ymmärtää.

Jokainen joskus töissään jotain omistaa mainitsee, mutta tiedän tyypit, joilla ei muuta puhuttavaa olekaan kuin meidän Jennica! Ja sitten kun meidän Jennica menee kouluun, niin se saa kännyn ja sitten meidän Jennica soittaa äidille viiden minuutin välein. Ja meidän Jennican äidin täytyy saada vapaata samaan aikaa kuin koulussa on lomaa. Jos Jennica on vielä hoidossa, niin sitten Jennican äit pitää heinäkuun lomaa, kun päiväkoti on kiinni ja meidän mieskin pitää heinäkuun lomaa ja sitten meidän perhe reissaa. Kuulostaa ehkä pikkumaiselta valittaa, mutta tota meidän lasta ja meidän perhettä kun kuuntelee joka välissä viitenä päivänä viikossa, niin palaa näreet. Kyllä meillä töitäkin tehdään, mutta kummasti pikku rouva saa omia juttujaan sinne väliin tungettua.

teitä uhoajia, teillä ei luultavasti jutuistanne päätellen lapsia edes ole, mutta sitten jos on, niin tehän ette ONNEKSI käyttäydy noin hölmösti!!!

Blaa blaa blaa. Sterilisoikaa itsenne.

Eiköhän noillakin ole lapsia, ja todennäköisesti niiden mielestä niiden omat lapset on maailman kauneimpia ja älykkäimpiä ;)

eikä ainakaan - hui kauhistus - hymyilemällä?



Suomi on ihmis- mutta erityisesti lapsivihamielinen maa, sen tämä ketju totisesti muistuttaa mieleen. me hymyilevät äidit koetetaan tehdä siidä edes vähän parempi paikka. Sorry vaan.



Ulkomaille ap:n ei todellakaan kannata lähteä, jo Tukholma hymyilevine äiteineen on varmasti tosi kova koettelemus.

ihmistä, jotka eivät ymmärrä lukemaansa!



Siis:

- minä en vihaa lapsia. Lapsissa ei ole mitään vikaa

- minullakin on kolme lasta itselläni

- työskentelen lasten parissa, joten tiedän millaisa he ovat



Kyse tässä jutussa oli ne ÄIDIT, ei lapset.

Mua ärsyttää siis ne äidit, jotka oikeasti luulevat lapsensa olevan NIIN HASSU ja AINUTKERTAINEN.

Ja sellaisessa tilanteessa se äidin katsekontaktin haku ja se hyväksynnän haku ja kehujen odotus. Se on se mikä ärsyttää.

Leikille ja juoksentelulle on muukin paikka, kun täpötäysi vaatekauppa.

Ja kyllähän kaikkien lapset pitävät ääntä ja juoksentelevatkin joskus, mutta sen lapsen kanssa voi jutella, hänet voi hakea takaisin ilman sitä ajatusta, että "HEI NÄETTEKÖ KUN MUN MAAILMAN PARAS LAPSENI SANOI KAKSI SANAA JA JUOKSENTELEE KAUPASSA".

Ei siinä ole mittä ihmeellistä, en jaksa ymyillä teille ja olla mukamas samaa mieltä.



Ja esimerkiksi:

kuulehan ap, minunkin kaksivuotiaani saattaa siellä kaupassa päästä joskus livahtamaan omille teilleen ja vaikka törmätä juuri sinuun ja kun minä ryntään vauhdilla perään niin ohimennessäni saatan huikata sinulle sellaisen anteeksi pyytävän ystävälliseksi tarkoitetun hymyn:) Enkä tee sitä kiusatakseni sinua enkä ilmoittaakseni sinulle kuinka ylpeä juuri nyt olenkaan janikapetteristäni!!!! Samoin kun sinä olet juuri kävelemässä ohitseni kun janikaopetterini väläyttää ne kaksi tavua jotka osaa juuri oikeassa järjestyksessä ja minä hymyilen omalle rakkaalle lapselleni kun siinä oli nyt se yksi kirjain enemmän kuin eilen ja tulen siinä samassa katsoneeksi sinua JA APUA samalla hymyilen myös sinulle niin älä sinä hyvä ihminen pilaa loppupäivääsi sillä että tälläinen LAPSISTAAN YLPEÄ ÄITI HYMYILI MYÖS SINULLE. EN PYYDÄ SINUA ADOPTOIMAAN OMIA IHANIA KULTAMUSSUKOITANI JA SINÄ VOIT MURJOTTAA KOKO PÄIVÄN AIVAN RAUHASSA!



Sinä ylläolevan tekstin kirjoittaja, et sitten varmaan kuulu tarkoittamaani äitiryhmään! Jos kerran ositat hymysi ja sanasi lapsellesi, et ole sellainen "MEIDÄN UNIVERSUMIN PARAS NICOJANICA-NÄETTEKÖ?"-äiti.



-ap

ja pidät kunnon lomat päälle :-)



Jos vaikka sitten jaksaisit kiinnostua muistakin ihmisistä kuin itsestäsi (ja omista kullan muruistasi).



Ihmettelen näitä MUKA ÄITEJÄ joilla ei riitä rakkautta, ymmärrystä ja sympatiaa kenellekään muulle kuin itselle ja kenties vähän omille lapsille.



EI KANNATA HANKKIA NIIN MONTAA LASTA, ETTÄ EI JAKSA ENÄÄ ELÄÄ NORMAALIA ELÄMÄÄ!!



Opettele iloitsemaan myös muiden puolesta, eikä vaan omastasi!

Siis jotakuta oikeasti riepoo, jos hänelle hymyillään? Ällöttää, jos äiti on ylpeä lapsestaan? Surullista.

Etkö sä tajua mitä ap sanoo? Ei ärsytä lapset vaan ne äidit. Ja komppaan tätä ihan täysillä.



Kyllä suakin 52 ärsyttää anoppi/naapuri/tykaveri/naapurin humalainen/naapurin koliikkivauva/sukulainen tai ihan mikä vaan.

Ja ap:tä ja mua ärsyttää nämä "kullanmurujen" omistajat diivoine elieneen siellä kaupoissa.



Kuule 52, sun kannattaa avartaa sitä katsettasi ja ymmärtää, että sun lapset ei ole maailamn ihanimpia. Antakaa ihmisten olla rauhassa kaupassa, ei siellä tarvitse jakaa huomiota ja hymyjä äideille jotka kaipaa kehuja. Hae kehusi muualta.

kaupassa törmäilevässä lapsessa? Eiköhän kaikkien lapset osaa sen, jos annetaan ryntäillä?

Ok, ryntäily ei ole munkaan mielestä ylpeydenaihe kenellekään, mutta se kamaluus, että lapsi sanoo jostain, mistä äiti on kovasti ylpeä (varsinkin juuri ekan lapsen äidit ovat, ja musta sitä on ihanaa katsella). Miten tuo voi olla kamalaa?? Onko se joltakulta pois?