Lue keskustelun säännöt.
Miten yhdistää kinky seksi ja parisuhde?
16.09.2015 |
Olen 25-vuotias nainen. Tykkään rajusta seksistä, jossa olen se alistuva/alistettu osapuoli. Olen harrastanut näitä juttuja kohta viiden vuoden ajan ja minulla on ollut useita pidempiä seksisuhteita, jotka kaikki ovat olleet erittäin tyydyttäviä mutta ne eivät ole johtaneet seurustelusuhteeseen, vaikka mies niin olisi toivonutkin. Nämä miehet kiinnostavat minua vain seksuaalisesti, mutta esim teen keittely, TV:n katselu tai mikään arkinen yhdessä tekeminen ei kiinnosta lainkaan. Kun se kiihottavan pelottava mies muuttuu tavalliseksi sohvaperunaksi tai alkaa vaikka kertoa työasioista tai itsestään mielenkiintoni loppuu kuin seinään. Toisaalta en jaksaisi olla dominoituna ja alistettuna ihan koko aikaa vaan haluan myös muuta sisältöä elämääni. Tähän muuhun osallistuminen vaan pilaa pahismiehen silmissäni. Minulla täytyisi kai olla kaksi miestä: kaverimies arkea varten ja pahismies seksiä varten. Onko kellään muulla tällaisia ongelmia tai ratkaisuehdotuksia niihin?
Kommentit (37)
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 18:51"]Minkälaisen parisuhteen sitten haluaisit?
[/quote]
Sellaisen, jossa mun fantasia täyttäisi sen suhteen kokonaan. Tällaisessa suhteessa olisin onnellinen mutta voisinko elää niin vuosikausia? Tuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 19:05"][quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 19:01"]Mulla on asperger. En vaan ymmärrä kovin hienovaraisia sosiaalisia juttuja. Olen siis sosiaalisesti aika vajakki. Mua ei ole tehty parisuhdeihmiseksi selvästikään.
[/quote]
Käytä sessioissa enemmän valtaa, turvasanattomuutta, käsirautoja jne. niin, että niistä tulee aidompia. Saat siirrettyä sitä varmaan kyllä jossain määrin muuhunkin elämään.
[/quote]
Äh, mieluiten ryhtyisin siihen avoimeen/polyamoriseen suhteesen, jossa eläisin arkea itsekseni. Voisin toki asua lähellä, vaikka naapurissa, mutta en yhdessä. Mutta eihän sitä tosiaan tiedä etukäteen. Voinhan mäkin vielä löytää jonkun, jonka kanssa se on eri juttu. Eihän sitä aina tiedä.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 18:53"]
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 18:42"][quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 18:34"]Itse olen dominoiva, vähän sadistikin. Mulla on vähän sama ongelma, mutta päinvastoin. Arjessa joudun liian helposti jotenkin tossun alle ja kipinä kuolee. Homma tuntuu ihan teeskentelyltä sen jälkeen. Olen ajatellut, etten enää halua muuttaa yhteen kenenkään kanssa, ja vähän sellainen vapaampi parisuhdemalli voisi sopia. [/quote] Juuri näin. Se tunne kun teeskennellään pilaa kaiken. Kun tietää ettei se toinen olekaan oikeasti sellainen kun toivoisin. Ap [/quote] Itselleni muuten olisi ihan ok, jos subillani olisi toinen kumppani arkea jakamassa. Se voisi olla aika ihanteellista, mutta kaikkien pitäisi tietää, missä mennään ja olla mukana vapaaehtoisesti. Ei mitään pettämisjuttuja. Haluaisin toki pitkän suhteen, mutta ilman kahvinkeittopusutteluja, lapsia tai nalkutusta kuorsaamisesta ja yöllä piereskelystä. Pitäisiköhän tässä tosiaan sitten ruveta deittailemaan pariskuntia...
[/quote]
Naisista jotka antaa miehensä käydä dominalla olen kyllä kuullut vaikka en henk koht tunne, ja cukold/aisuri/hotwife miehistä joiden naiset käy muita panemassa. Mutta taitaa olla aika vähissä ne arjen jakavat miehet jotka antaisivat naisensa käydä muualla ruoskittavana. Jos kuvittelen itseni tämmöisen miehen asemaan tulisi aika helposti tunne että se joka minun vaimoa alistaa, halusi vaimo sitä tai ei, pitäisi viedä saunan taakse, vähintään mukiloida. Kuulostaa varmaan sairaalta, mutta eräänlainen suojelutarve tai vaisto ajaisi siihen. Olisi erittäin vaikeeta jos tulisi kotiin ja vaimolla olisi mustelmia, muita merkkejä.
Aika köyhää, jos ei saa orkkua ilman alistamista. Taisit aloittaa seksin aika myöhään?
Seksi on rakkautta, ei alistamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitsin vaniljan. Koen että hänen kanssaan uskallan olla avoimempi ja nauttia enemmän. En halua enää alistua, vaikka luulin sen olevan suuri osa minua. Tämä vain oma tarinani. Pervo olen vieläkin :)))
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 19:51"]Seksi on rakkautta, ei alistamista.
[/quote].
Niin on. Et vielä tajua, että kipu ja valta on olemassa myös rakkauden muodossa. Mikä on aika vaikea monen alan harrastajankin tajuta, jolloin se syö itse itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 19:51"]Aika köyhää, jos ei saa orkkua ilman alistamista. Taisit aloittaa seksin aika myöhään?
[/quote]
Alistaminen kuuluu osana ihmisten väliseen valtakuvioon. Sen voi ohjata aina rakkauden tasolle asti.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 19:57"]
Valitsin vaniljan. Koen että hänen kanssaan uskallan olla avoimempi ja nauttia enemmän. En halua enää alistua, vaikka luulin sen olevan suuri osa minua. Tämä vain oma tarinani. Pervo olen vieläkin :)))
[/quote]
Et voi vielä sanoa, jos et ole ollut suhteessa 10, 15, 20... vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 19:26"]
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 19:05"][quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 19:01"]Mulla on asperger. En vaan ymmärrä kovin hienovaraisia sosiaalisia juttuja. Olen siis sosiaalisesti aika vajakki. Mua ei ole tehty parisuhdeihmiseksi selvästikään. [/quote] Käytä sessioissa enemmän valtaa, turvasanattomuutta, käsirautoja jne. niin, että niistä tulee aidompia. Saat siirrettyä sitä varmaan kyllä jossain määrin muuhunkin elämään. [/quote] Äh, mieluiten ryhtyisin siihen avoimeen/polyamoriseen suhteesen, jossa eläisin arkea itsekseni. Voisin toki asua lähellä, vaikka naapurissa, mutta en yhdessä. Mutta eihän sitä tosiaan tiedä etukäteen. Voinhan mäkin vielä löytää jonkun, jonka kanssa se on eri juttu. Eihän sitä aina tiedä.
[/quote]
Itse olen ollut autistidominan kanssa. Toimi varsin hyvin. Myös arki pyöri, mutta se vaati harjoittelua, ja mitä aidompia sessioista tuli sen paremmin muukin elämä toimi.
Miksi ylipäätään haluat parisuhteeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 20:36"]
Miksi ylipäätään haluat parisuhteeseen?
[/quote]
Ylipäätään on paljon muitakin vaihtoehtoja, mutta jokseenkin köpöiseltä vaikuttaa mikäli tavataan vain sessioissa. Se on lähempänä maksullista toimintaa, jossa ei toisen tuntemisella ole niin väliä.
En ala pervoilemaan enkä ime munaa,.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerroit, että parisuhteesta "Sellaisen, jossa mun fantasia täyttäisi sen suhteen kokonaan. Tällaisessa suhteessa olisin onnellinen mutta voisinko elää niin vuosikausia? Tuskin." - niin voin lohduttaa, että aika moni ellei kaikki meistä joudu tyytymään enempi vähempi fantasian (haaveen) ja todellisuuden kompromissiin. - Sori ei ollut tarkoitus viisastella itsestään selvyydellä, mutta en malttanut olla viisastelemattakaan. Oikeasti minun piti kirjoittaa "vain" että ilmeisesti olet Ap minusta oikeastaan, myös hieman onnekas. Moni sinun ikäisesi vielä kuullostelee itseään ja haavelee sen kumppanin löytämisestä, jonka kanssa voi kokeilla vähän rajumpaakin seksiä, jossa mukana saattaisi olla asiaan kuuluvaa "rekvisiittaa". Mutta paitsi "kinkyn kumppanin" löytäminen on haastavaa (vinkkejä otetaan vastaan!) -niin en usko, että olen joka "vielä" parikymppisenä +vuotiaana kyselin itseltänii, että onko itsessäni jotain vikaa, kun haluasin alistua seksuaalisesti, vaikka samaan aikaan mm. kannatin voimakkaasti tasa-arvoa....
Meillä ei ole fantasioiden toteutus yhteiskuntaa, koska ihmiset ei vielä tajua tällaisista asioista pintaa syvemmälle. Ihmiset ymmärtävät kyllä monia muita asioita, mutta seksuaalisuudessa kaikki villimpi tuntuu jopa vaaralliselta, vähän kuin jos ihminen pelkäisi syödä muuta kuin leipää ja lihakeittoa. Polyamoria olisi ratkaisu moneen, moneen ongelmaan. Tällöin esim. dominoiva nainen voisi olla samanaikaisesti subin, että rakastajan kanssa. Pelkkä subin kanssa oleileminen helposti voi johtaa riittämättömyydentunteisiin. Pelkän rakastajauroksen kanssa voi taas tulla tunne, ettei pääse toteuttamaan tarpeeksi itseään.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 19:01"]Mulla on asperger. En vaan ymmärrä kovin hienovaraisia sosiaalisia juttuja. Olen siis sosiaalisesti aika vajakki. Mua ei ole tehty parisuhdeihmiseksi selvästikään.
[/quote]
Käytä sessioissa enemmän valtaa, turvasanattomuutta, käsirautoja jne. niin, että niistä tulee aidompia. Saat siirrettyä sitä varmaan kyllä jossain määrin muuhunkin elämään.