AA-kerhosta kokemuksia? Auttaako?

Jos kokee, että alkoholin kanssa on ongelmia niin kannattaa AA:ta kyllä kokeilla. Ei siinä mitään menetä. 

Minäkin aikanaan kävin ryhmissä ja sitä kautta sain olla viisi vuotta raittiina. Sitten elämä alkoi olla niin kiireistä, ettei AA:lle tuntunut olevan aikaa enkä myöskään ajatellut tarvitsevani sitä enää. Pikku hiljaa aloin kuitenkin taas juomaan. Repsahdus ei ollut mikään rähähdysmäinen - minkä kuvan AA:ssa olin saanut. Pysyin pitkään kohtuudessa. Tästä päättelin, etten edes ole alkoholisti. Mutta nyt kun taas viitisen vuotta käyttänyt alkoholia niin täytyy vain todeta, että kyllä, minulla on ongelma.

Luultavasti menen taas ainakin käymään ryhmissä. Saa nähdä sitten mille se tuntuu. Itsellänikin yksi syy niihin kyllästymiseen aikanaan oli ne samat naamat, samat jorinat jne. Mutta aina välillä sattui myös todella antoisia kertoja. Vaikka et hurahtaisikaan AA:han täysin niin siitä saattaa silti saada edes vähän tukea raitistumiseen, jos on muuten päässyt siihen pisteeseen missä haluaa lopettaa ja ihan puhtaasti oma tahto ja päätös ei riitä.

En arvosta kyseistä toimintaa sen jeesustelun takia. Ei mun tarvitse kiittää olematonta jumalaa mistään, vaan itseäni ja niitä jotka ovat mua auttaneet elämässä.

Miksi petyit 

Ei ollut minun juttuni.

Jp kirjoitti:

Kävin 15 vuotta AAssa. Petyin sekä ryhmäläisiin, että ohjelmaan. Juominen loppui kyllä. Elämä alkoi vasta kun irtaannuin AAsta.

Sellaista.

Mulla sama mutta älysin luojan kiitos irtaantua jo kolmen vuoden jälkeen, lopullisena kimmokkeena toimi yhden pitkään raittiina olleen (räikeä) seksuaalinen ahdistelu. 

AA ei ole uskonnollinen mutta lahkomainen sitäkin enemmän (lähtien nyt ihan siitä että on vain yksi ainoa tapa toipua.) Raittiina 11 vuotta ja takaisin ryhmiin en mene, omilla aivoillaan ajatteleminen on mielestäni järkevää ja toivottavaakin

Useimmiten ne, jotka kertovat ettei AA auttanut ovat käyneet yhden tai muutaman kerran AA-palaverissa. Kannattaa käydä ensialkuun vaikka kolmekymmentä kertaa ja miettiä sitten onko muiden kokemuksista apua. Ei se, että viina jää pois tarkoita että vaikeudet ja ahdistus katoaisi elämästä mihinkään. Niitä oppii sietämään ja suhtautumaan niihin eri tavalla kun ei ole enää viinaa turruttamassa. Elämässä alkaa pikkuhiljaa väritkin palautumaan kun antaa itselleen mahdollisuuden elää raittiina. Sitä huomaa ettei ajattele ebää alkoholia eikä tarvitse sitä mihinkään. Näitä raittiina elämisen kokemuksia on AA:ssa tarjolla. Suosittelen yhtä säännöllistä käymistä AA:ssa kuin mitä juodessa kävit Alkossa ja baarissa. 

up

Aivan täyttä roskaa koko touhu. Huonot päivät, negatiiviset tunteet ja halu pärjätä itse omassa elämässään on heidän mielestään aina merkki "omavoimaisuudesta" ja alkavasta ryyppyputkesta. Elämä on kuulemma täyttä sontaa ja kärsimysten täyttämää, mikäli et käy säännöllisesti palavereissa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi petyit 

12 askeleessa seitsemästä puhutaan jumalasta tai korkeammasta voimasta. Samalla korostetaan kuinka AA on uskon suhteen kantaaottamaton ja neutraali yhteisö. Perussanoma on kuitenkin se että ilman uskoa korkeampaan voimaan, et pysty raitistumaan.

Vertaistukea sieltä saa ja ryhmiä on hyvin erilaisia. Joissain korostetaan uskontoa ja joissain siitä ei puhuta mitään. Riippuu paljolti ryhmän vetäjästä. Olen käynyt ryhmässä jossa grillattiin makkaraa ja pelattiin petankkia, moni ryyppää yksinäisyyttään ja häpeää sitä. Tässä ryhmä jossa ei kirurgi eroa kaivonkaivajasta ja saa kavereita.

Sitten on tiukan kristillisiä ryhmiä joissa istutaan selkä suorana ja paasataan ev.lut. oppeja. Sillä ainoalla tupakkatauolla ollaan vaivaantuneina kun kukaan ei tullut sinne kuulemaan sanaa vaan käsittelemään alkoholiongelmaansa.

Kannattaa käydä useammissa lähiseudun ryhmissä vertailemassa, juopot on höveliä porukkaa ja kimppakyyti löytyy aina jos ei itsellä ole kulkuvälinettä.

Vähän aikaa AA:ssa,eli pieni paussi,sitten se taas maistuu kaksinverroin..klunkklunkklunkklunk..

Vierailija kirjoitti:

Vähän aikaa AA:ssa,eli pieni paussi,sitten se taas maistuu kaksinverroin..klunkklunkklunkklunk..

Ota vaan huikkaa..älä turhaan kipristele..

Vierailija kirjoitti:

Olen tuurijuoppo, selvänä viikot ja viikonloppuisin menee ihan ryyppämiseksi. Viinko mennä suljettuun kokoukseen ekakertalaisena? Onko siellä pakko kertoa jotain? Miksi ette kokeneet saavanne apua? t.ap

Voi mennä ja saa kertoa mitä haluaa. Nimensä nyt kaikki ainakin sanovat (tai kenties aliaksen). Voi olla ihan kuuntelullakin mutta aika vuolaasti siellä kyllä yleensä puhutaan.

Jotkut tuntuvat saavan apua ja kokemukseni mukaan se ottaa joskus koville, eräs kertoi käyvänsä joka päivä kahden eri ryhmän kokouksessa.

Itse vähän vierastin kun sain vaikutelman että oli kyse kehumiskerhosta, jossa kilpailtiin rankinman ryyppääjän tittelistä. Saattoi kyllä olla vaikutelma vain ja ryhmiä on monenlaisia.

Mä tissuttelen joskus ahdistukseen tai juon nopeasti pari lasia viiniä jos jotain täysin kamalaa on tapahtunut. En edes tykkää ryyppäämisestä ja haluan pitää jonkinlaisen kontrollin. 

Minua AA ei auttaisi. Se että joskus juon johtuu asioista joihin pitäisi saada ihan muuta apua.

Vierailija kirjoitti:

AA on vähän semmonen, että siellä puhutaan sekä asiaa että paskaa. 

Jatkokin oli asiaa mutta tuo alkurepliikki varsinkin.

Oli miten oli, kannattaa sitä kokeilla. Ei ota jos ei annakaan.

Apua päihdeongelmaan,KAN.fi

AA ja Minesota perustuu jeesuksen löytämiseen? Mielummin ryyppää itsensä kuoliaaksi kun katselee sitä jeesustelua.

Kauheasti ongelmaisia itsekeskeisiä ihmisiä, ja siellä ei keskustella vaan jokainen pitää pienen yksinpuhelunsa. Se tuntuu luonnottomalta. Vastenmielistä ylivertaisuuden hehkutusta: vain tämä voi toimia. Kokouksissa juostava maailman tappiin.

Hyvää se että siellä on todella ihaniakin tyyppejä ja saat vertaistukea. Sinua ei kukaan vähättele vaan saat lämmintä tukea.

Olen ryhmissä käynyt. Kyllä on niin kaksnaamaista kuin olla voi. Kyllä niin puhutaan, kuinka on hienoa olla raittiina, mutta sitten nähdään niiiiiin punaista, kun joku toinen on onnistunut pysymään raittiina pitkään. Se on sitten mulkku, jolla on 100 vuotta raittiutta. Ei yhtään hyvä juttu näiden mielestä. No eikös AA:n idea ole just päästä alkoholista kokonaan eroon, kun se alkoholistin juominen on kuitenkin niin huono asia, ettei mikään muu ole niin paha? 

Mutta kun siellä mennään niin sen "päivä kerrallaan" mukaan. Puhuvat, että tänään en juo, mutta huomisesta ei tiedä. Tällä niin kuin antavat luvan retkahtaa sata varmasti, että eihän tuossa ole mitään ideaa. Mitä sitä sitten turhaan mitään tekee raittiutensa eteen, jos se on sitten ihan sama retkahtaa uudelleen huomenna tai joskus viikon päästä? Ihan on sukua sille jeesustelulle tipattoman tammikuun vieton kanssa. Ollaan juomatta tammikuu, koska jouluna ja uutena vuotena tuli otettua hiukka liikaa ja sitten helmikuun eka päivä aukeaa taas korkit ja juodaan kaksin käsin tammikuukin edestä juomattomia viinoja. Älytöntä touhua.

Sitten se toisen pitkän raittiuden vähättely on jotain sairasta. Yhtään kun ei anneta arvoa toisen pitkälle raittiudelle, vaikka sitä edeltävä märkä kausi oli ollut ihan helvettiä, johon palaamisessa ei olisi mitään järkeä. Sitä pitkää raittiutta vähätellään eikä tahdota sen kestävän, koska eräs toinen alkoholisti oli ollut myös raittiina, mutta ratkesi taas juomaan. No eihän se ole mikään automaatti ja kyseessä on kuitenkin kaksi eri ihmistä, jotka eivät ole mitään toistensa klooneja. Ei se ole mikään standardi, että kun alkoholisti E ratkesi ryyppäämään 10 v raittiuden jälkeen, niin sitten kaikki muutkin alkoholistit ratkeavat ryyppäämään ennemmin tai myöhemmin, eivätkä onnistu pääsemään ikinä alkoholista kokonaan eroon. Kyllä niitä onnistujiakin on. Mutta kun siellä ollaan toisten pitkistä raittiuksista niin helvetin kateellisia. Itse kun ovat niitä, jotka pystyvät olemaan jonkun 2 vuotta raittiina ja sitten taas ryyppäävät sen 7 vuotta, jonka jälkeen menee korkit kiinni ja palataan AA-ryhmiin jeesustelemaan sankaritarinoidensa kanssa ja kehutaan ja nauretaan viinapäissä tehdyille toilailuille. Jossain kohtaa on sitten taas kentille paluu päivä kerrallaan ajattelun seurauksena. "Tänään en juo, mutta huomenna..." Nämä tämmöiset sitten näkevät punaista, kun joku toinen on pysynyt raittiina pidempään kuin he ikinä.

AA:ssa on väärin puhua, että minä aion pysyä lopun elämäni raittiina. Ei ne ymmärrä sitä, että toinen ajattelee asioita toisin ja pystyy ajattelemaan asioita pidemmälle kuin joku toinen. Jos sen juomisen vuoksi on tapahtunut liian isoja asioita, joita ei saa päästää uudelleen tapahtumaan, niin silloin se pitääkin miettiä niin, että loppuikä ollaan alkoholista erossa. Jos on vaikka ihmishenki mennyt yhden alkoholistin juomisen johdosta, niin siinä on alkoholisti vähän niin kuin yhteiskunnalle velkaa sen, että hän ei enää ikinä juo pisaraakaan alkoholia. Jos siellä jossain helvetin AA-ryhmässä on joku niin sekaisin, ettei tätä ymmärrä, jonka pitäisi olla sanomattakin selvää, ettei sitä tarvi selittää uudelleen ja uudelleen tuhansia kertoja, niin se on hänen hulluutta, ei sen raittiina elämään oppineen alkoholistin. Jos on jonkun kännipäissään tappanut, koska se alkoholi teki ihmisestä eläimen, niin silloin eletään raittiina koko loppuelämä eikä ajatella jotain paskaa, että päivä kerrallaan, päivä kerrallaan, tänään en juo, mutta huomisesta ei tiedä.

Ihan täyttä hevonpaskaa. NA on vieläkin kamalampi.

Miikka. Addikti

- moi Miikka (kuorossa huutamalla)

Heidi. Addikti 

- moi Heidi (kuorossa huutamalla)

jne jne

Esittelykierros ohi. Sitten luetaan tyyneysrukous ja totta kai muistetaan edelleen käyttävien addiktien kärsimystä.

Se siitä. Sitten jokainen voi pälättää vuorollaan. Pakko ei ole.

Lopuksi joku NA-nasu tulee varmistanaan, että uudetkin ottavat oman kummin ja alkavat täyttämään sen kanssa palloja.

Ei hyvää päivää mitä touhua. Luonnollisuus ja aitous on sellaista Vain Elämää -tasoa.