Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat! Tykkäättekö OIKEASTI ottaa lapsenlapsia usein hoitoon?
30.08.2015 |
Vai tuntuuko se teistä hyväksikäytöltä? Sanotteko "Joo, tottakai meille sopii" vaikka oikeasti tuntuisi siltä, että "Ei taas! Eikö tässä saa hetkeäkään olla rauhassa"?
Mikä on liian usein teille? Mikä on sopiva väli nähdä lapsenlapsia ja ottaa heitä hoitoon?
Kommentit (50)
En tykkää ottaa usein, meillä on vielä kotona asuvia koulikäisiä lapsia ja he ovat etusijalla. Maksimissaan 1 viikonloppu kuussa, sen jaksan. Osaan ja uskallan sanoa että ei, nyt ei käy tulla hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tykkää. Ja sanon sen ääneen. On kiva, kun käyvät koko perheenä, viipyvät tunnin tai pari (asutaan 3 km päässä pojan perheestä), mutta en halua lapsenlapsia hoitoon oikeastaan ikinä. Olen vielä töissä samoin kuin mies, perheessä on 15v teini harrastuksineen ja minulla vastuulla lähes 80v vanhemmat. Elämä on täyttä ja hyvää näin, en halua univelkaa lastenlasten yökyläilyistä.
En ole vielä isovanhempi, mutta olettaisin, että kerran kuukaudessa olisi ihan hyvä tahti :)
Kyllä mä muutaman viikon välein otan ja ihan mielelläni. Nuo kaksi poikaa ovat kyllä niin villejä, että joskus meinaa hermo mennä, mitä ei saa mun mielestä tapahtua. Aikuisen on pidettävä langat käsissään, rauhallisesti ja rakentavasti. Jos määrään jotain, kerron miksi. Annan heidän päättää tietyistä asioista. Rajat on tärkeät, muuten menee kontrolli.
Pojat pelaavat jalkapalloa ja mulla on iskias, joten ei oikein intressit kohtaa. Ovat muutenkin kovin energisiä. Ois ihanaa jos meillä olis iso oma piha, mutta näin rivariasukkina pitää ajatella myös noita naapureita.
Jos nämä olisivat prinsessaleikkejä touhuilevia söpöstiinoja, "pääsisin paljon helpommalla" :D Kivaa meillä kyllä on keskenään, ovat oppineet leipomaankin.
Jk. Joskus olen miettinyt tuota hyväksikäyttöä, kun on tullut hieman kitkerää palautetta, jos olen sairauden takia joutunut kieltäytymään.
Tykkään, aidosti. Osaan ja uskallan myös sanoa, jos en halua/voi. Joka kerta on kysytty, eli asiaa ei pidetä itsestäänselvänä.
Olen tarjoutunut myös vapaaehtoisesti päivähoitamaan lapsenlapsiani. Koen olevani etuoikeutettu, kun minulla on mahdollisuus solmia lapsenlapsiin voimakas side ja saan läheltä seurata heidän kasvamistaan ja kehittymistään.
Olen myös saanut itse apua sitä tarvitessani, pyytämättäkin. Yleensä nämä hommat toimivat kahteen suuntaan. Jos näin ei ole, syntyy varmasti ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alle kolmevuotiasta en oikein halunnut ottaa koska yöt olivat todella levottomia. Nyt kun lapsenlapsi on 5-vuotias hoidan todella mielelläni ja onkin meillä usein iltahoidossa arkisin ja yökylässä parina viikonloppuna kuussa.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 22:05"]En tykkää. Ja sanon sen ääneen. On kiva, kun käyvät koko perheenä, viipyvät tunnin tai pari (asutaan 3 km päässä pojan perheestä), mutta en halua lapsenlapsia hoitoon oikeastaan ikinä. Olen vielä töissä samoin kuin mies, perheessä on 15v teini harrastuksineen ja minulla vastuulla lähes 80v vanhemmat. Elämä on täyttä ja hyvää näin, en halua univelkaa lastenlasten yökyläilyistä.
[/quote] eikä sinun tarvitsekkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole isovanhempi ja toivottavasti en vuosiin. Ei mulla olisi edes aikaa koska oon työssä ja viikonloppuna täytyy tehdä kotihommia, levätä, tavata ystäviä, harrastaa, välillä matkustaa.
Saanko tietää syyn alapeukalointiin, kiitos -6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 22:12"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 22:05"]En tykkää. Ja sanon sen ääneen. On kiva, kun käyvät koko perheenä, viipyvät tunnin tai pari (asutaan 3 km päässä pojan perheestä), mutta en halua lapsenlapsia hoitoon oikeastaan ikinä. Olen vielä töissä samoin kuin mies, perheessä on 15v teini harrastuksineen ja minulla vastuulla lähes 80v vanhemmat. Elämä on täyttä ja hyvää näin, en halua univelkaa lastenlasten yökyläilyistä. [/quote] eikä sinun tarvitsekkaan!
[/quote]
Kymmenen on jo ehtinyt alapeukuttamaan. Olen sanonut miniälle, että lapset voi tulla viikonloppuna yökylään, jos hän vastaavasti käy vanhemmillani torstaina siivoamassa ja lauantaina käyttää heidät kaupassa ja tarkastaa lääkkeet. Kuulemma ei ehdi. Minulla on vain yksi elämä, en ehdi minäkään kaikkea.
Voi olla, että totisesti kadun joskus sanojani, mutta nyt tuntuu, että lasteni lapsia hoitaisin hirveen mielelläni aina kun tarvis ja vaikkei tarvista oliskaan..=) Ei siis omakohtaista kokemusta, mutta voisin kuvitella, että kun omat on lentäneet pesästä, aikuistuneet ja me miehen kanssa ollaan vanhenemassa, ne omien lasten pikkuiset ovat enemmän kuin haluttuja vierailijoita milloin vain..=))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suvussani ei ole mitään isovanhemmat hoitajina -kulttuuria. Isovanhemmilla käydään koko perheenä ja saman olen opettanut omille lapsille. Lapsille tekee hyvää nähdä, että edelliset sukupolvet on puheväleissä ja tekee yhdessä kaikenlaista ja lapset voi olla siinä apuna, oli se sitten terassintekoa tai puutarhanlaittoa.
Sukulaisperheessä on parivuotias poika, joka ei edes erota mummolaa kodistaan, niin usein lapsen perhe viettää aikaa mummolassa. Lapsi oli kommentoinut: me asutaan täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laiskat mammat alapeukuttaa kun joku isovanhempi sanoo suoraan ettei voi jatkuvasti hoitaa pikku mussukoita..
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 22:25"]
Sukulaisperheessä on parivuotias poika, joka ei edes erota mummolaa kodistaan, niin usein lapsen perhe viettää aikaa mummolassa. Lapsi oli kommentoinut: me asutaan täällä.
[/quote]
Mutta eikö tuo ole ihanaa?
Isovanhemmat, uskaltaa sanoa myös ei jos teillä on omia menoja. Nuoret olettaa että isovanhemmalla ei oo mitään elämää. Ei se niin oo.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 22:05"]En tykkää. Ja sanon sen ääneen. On kiva, kun käyvät koko perheenä, viipyvät tunnin tai pari (asutaan 3 km päässä pojan perheestä), mutta en halua lapsenlapsia hoitoon oikeastaan ikinä. Olen vielä töissä samoin kuin mies, perheessä on 15v teini harrastuksineen ja minulla vastuulla lähes 80v vanhemmat. Elämä on täyttä ja hyvää näin, en halua univelkaa lastenlasten yökyläilyistä.
[/quote]
Ette sitten edes häpeä alapeukuttaa tätä?!
[quote author="ExoPol" time="30.08.2015 klo 22:27"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 22:25"]
Sukulaisperheessä on parivuotias poika, joka ei edes erota mummolaa kodistaan, niin usein lapsen perhe viettää aikaa mummolassa. Lapsi oli kommentoinut: me asutaan täällä.
[/quote]
Mutta eikö tuo ole ihanaa?
[/quote]
Suloista todella :) Mulle toinen pojista sanoi, että ihan hyvin voidaan muuttaa mummi teille, mutta äidin on tultava mukaan. -6
Ymmärrän 4:sta hyvin. Hän on jo kovin raskautettu, koska työ, oma teini ja omat vanhemmat. Ei yhden ihmisen rahkeet riitä kaikkeen. Kukaan ei hyödy siitä, jos hän polttaa itsensä loppuun. Raja on vedettävä johonkin, yleensä se tehdään niin, että hoidetaan ne kaikkein pakollisimmat.
En ole itse isovanhempi, mutta seurasin juuri sukulaisperheessä tilannetta, jossa perheen tytär ilmoitti syntymäpäivänään lähtevänsä miehensä kanssa viikoksi ulkomaille. Naurahti vain äidilleen "Ja lapset (2 ja 5v.) tulee tietysti tänne. Ei siis ollenkaan kysynyt sopiiko. Isovanhemmatkin työssäkäyviä ihmisiä.