Q-kirjain, turha kirjain. Sanokaa yksikin suomen kielen sana, jossa on
Kommentit (170)
Kuka täysijärkinen suomalainen antaisi lapselle nimeksi Åsa?
että Å on suomalaisissa aakkosissa. Mutta tuollaisilla perusteluilla se epäilemättä on aakkosiimme luikerellut.
Jonkun nimi on Piña tai Ólafur; eivät ñ tai Ó silti ole suomalaisissa aakkosissa. Ja monen nimi on Väinö, eivätpä silti ole ä ja ö englantilaisten aakkosissa.
Sanat äiti, aurinko, kuningas, kaupunki, kirja sen sijaan ovat suomalaista alkuperää.
Uskoisin toki että enemmän järkeä heiltä löytyy, kuin ihmiseltä, joka kirjoittaa Äsa. :D
Kuka täysijärkinen suomalainen antaisi lapselle nimeksi Åsa?
ole suomalaista alkuperää jos tarkkoja ollaan. Aika harva sana on, suurin osa on vanhoja lainasanoja muista kielistä.
että Å on suomalaisissa aakkosissa. Mutta tuollaisilla perusteluilla se epäilemättä on aakkosiimme luikerellut.
Jonkun nimi on Piña tai Ólafur; eivät ñ tai Ó silti ole suomalaisissa aakkosissa. Ja monen nimi on Väinö, eivätpä silti ole ä ja ö englantilaisten aakkosissa.
Sanat äiti, aurinko, kuningas, kaupunki, kirja sen sijaan ovat suomalaista alkuperää.
Uskoisin toki että enemmän järkeä heiltä löytyy, kuin ihmiseltä, joka kirjoittaa Äsa. :D
Kuka täysijärkinen suomalainen antaisi lapselle nimeksi Åsa?
järkeä kuin sulta, joka ei tajua, että voi sattua NÄPPÄILYVIRHE!
qwertyn
onko tämä sana vai onko tämä nimi? ap
qwertyn
mikä tämä on? onko tämä sana vai onko tämä nimi? ap
jota sinunkin näppäimistösi edustaa. Kun katsot ensimmäiset kirjaimet vasemmasta yläkulmasta, ne ovat q, w, e, r, t, y.
mitä hittoo se Q haittaa siellä aakkosissa? Onko ne vaikeempi oppia, ei millään muistais kuin 28 aakkosta, se yksi on liikaa?
Muistaakseni ainakin Kari Suomalaisella oli kyllä hillittömän hyviä ehdotuksia näiden lainasanojen korvaamiseksi.
Esim. bussi = kimppameniö (tämä on suosikkini!)
kioski = myymiö
minä haluan käydä ostoksilla myymiössä :D
Muistaakseni ainakin Kari Suomalaisella oli kyllä hillittömän hyviä ehdotuksia näiden lainasanojen korvaamiseksi.
Esim. bussi = kimppameniö (tämä on suosikkini!)
kioski = myymiö
qwertyn
mikä tämä on? onko tämä sana vai onko tämä nimi? ap
jota sinunkin näppäimistösi edustaa. Kun katsot ensimmäiset kirjaimet vasemmasta yläkulmasta, ne ovat q, w, e, r, t, y.
se muutetaan wertyksi ja ongelma on ratkaistu. Ei kato tartte ajatella liian monimutkaisesti. tai ertyhän olisi täydellinen (W-kirjainkin on vähän siinä ja siinä tartteeko). Toki on Waltteri nimi ja niin pois päin. ap
mitä hittoo se Q haittaa siellä aakkosissa? Onko ne vaikeempi oppia, ei millään muistais kuin 28 aakkosta, se yksi on liikaa?
se sai aakkoset tuntumaan jännemmiltä, kiinnostavimmilta. ap
että Å on suomalaisissa aakkosissa. Mutta tuollaisilla perusteluilla se epäilemättä on aakkosiimme luikerellut.
Jonkun nimi on Piña tai Ólafur; eivät ñ tai Ó silti ole suomalaisissa aakkosissa. Ja monen nimi on Väinö, eivätpä silti ole ä ja ö englantilaisten aakkosissa.
Sanat äiti, aurinko, kuningas, kaupunki, kirja sen sijaan ovat suomalaista alkuperää.
Äiti on germaaninen lainasana, alkup. muoto jotakuinkin aidei (virossa tämä sana on muodossa eid ja tarkoittaa ämmää). Kuningas on myös germaaninen laina, alkup muoto muistaakseni kunigaz, samoin kuin kaupunki, joka Veijo Meren mukaan tulee germaanisesta kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta kaup-angra. Auringon ja kirjan etymologiaa en tiedä.
Kieli kertoo paljon kulttuurin elinvoimasta. Siinä suomi on loistava esimerkki. Suomessa nimenomaan on todella paljon omia sanoja ja sanat muokkautuvat omiksemme, esim. puhelin, tietokone, sukkahousut, sähköposti.
Niin vahva on ikiaikaisen kielen voima, että uusimmatkin sanat kääntyvät oikealle suomelle. Samaa ei voida sanoa monestakaan toisesta kielestä ja tuskin yhdestäkään samankokoisesta kielestä.
Tämä johtuu varmasti yhtäältä siitä, että kieltämme on niin raa'asti vainottu sekä idästä mutta eritoten länsinaapurista. Ja toisaalta siitä luonnollisesta syystä, että suomi on niin vanha, perinteinen, kaunis ja elinvoimainen kieli.
Kielipropagandan tarkoituksena on aina voimallisesti ollut osoittaa, että sanat ovat lainautuneet suomeen. Erityisesti sivistyssanat, sillä eihän kansa voinut olla sivistynyttä, ennen kuin raakalaismaiset vallanpitäjät tulivat pakottamaan "sivistystään".
Oikeammin suomesta on lainautunut valtava määrä (sivistys)sanoja muihin kieliin.
Tämän "sivistyksen" viimeisiä mätiä marjoja vielä joudutaan nielemään pakkoruotsin muodossa. Joko olisi aika päästä eroon? Sivistys on oman itsensä, kulttuurin, tapojen ja perinnön ymmärtämistä, vaalimista ja arvostamista.
Oikeammin suomesta on lainautunut valtava määrä (sivistys)sanoja muihin kieliin.
Esimerkiksi...?
Oikeammin suomesta on lainautunut valtava määrä (sivistys)sanoja muihin kieliin.
Mun tulee kansainvälisistä sanoista mieleen ainoastaan sana sauna, ja sitten yksi ruotsiin lainautunut sana pojke (jos siis puhutaan nyt sellaisista sanoista, jotka ovat sekä suomen- että riikinruotsissa).
Ei siinä ole mitään noloa tai vähäarvoista, että suomeen on tullut sanoja muista kielistä. Se on aivan normaalia kielen kehitystä. Ja tietenkin sanoja on tullut niistä kielistä, joita ovat puhuneet kehittyneemmät kulttuurit. Sanat on lainattu käsitteiden mukana, esim. maanviljelyssanasto on suurimmaksi osaksi balttilaista kantaa (vaikka nyt sanat heinä, herne, porsas).
Suomen kieli on arvokas sellaisenaan kuin se on, ei tarvitse keksiä mitään satuja sen historiasta nostaakseen sen arvoa. Mä en myöskään sanoisi, että suomen kieltä olisi varsinaisesti vainottu miltään taholta.
Mikseiköhän olisi lainautunut? Fenno-ugrilaiset kielet ovat Euroopan ikiaikaisia kieliä, olisi kai aika outoa, ettei olisi lainautunut.
Yksi kansainvälisimmistä, selkeimmistä ja levinneimmistä on Russia, (karjala, suomi ruskia, ruskea). Suomalaiset kutsuivat venälaisiä ruskeiksi (vanhoissa lauluissa ja kansanperintteesä paljon viittauksia).
Enemmän saisimme suomalaisina olla kummissamme siitä, että suomea ja sen historiaa ei juuri verovaroin eikä muutenkaan tutkita.
Ai niin, minkäs kielen edistämisen ja pakkotukemisen kanssa Suomessa onkaan niin valtava hätä....
Eipä taida ropoja riittää enää suomeen.
tietoa siitä, mitä sanoja suomi on lainannut muihin kieliin...
Eikä todellakaan tarvitse keksiä satuja sen arvon kohottamiseen. Olisi suomalaisen oikeus ja velvollisuus huolehtia sen historian tietämyksestä, kun täälläkin tuntuu jollakin vallitsevan käsitys, ettei suomen sanoja ole lainautunut muihin kieliin, aivan kuin rutto olisi niihen kummallisesti iskenyt.
Ja jos sanoisit, ettei suomea ole vainottu, niin olet vapaa elämään uskossasi. Historiaa ei kuitenkaan muuksi muuta valheet ja ne elävät kansassa.
sama