¢¾¢¾Toukomurut uuteen viikkoon¢¾¢¾
Kommentit (55)
Meilläkin oli kummallinen yö; J söi vaan yhden kerran =)
Muuten ei tänne mitään uutta. On mun vuoro olla kipeenä, pikkasen lämpöä on ja kurkku kipeä ja päätä särkee. Ei hotsittais tehdä mitään vaan maata sangyssä, muta minkäs teet kun on toi ikiliikkuja =). Lähdemme kohta varmaankin ulkoilemaan, ja pitäähän sitä kaupassakin käydä.
Olin viime viikolla aika järkyttynyt siitä Juliuksen hypospadiasta (löytyihän vaivalle nimikin). Mutta nyt koitan taas olla rauhallisena siihen asti, että tulee kutsu lastenklinikalle. Kiitos kaikille osanottonsa ilmaisseille. Koitin googlata mutta löytynyt tieto ei ollut kauheen hyödyllistä. Raskain on ajatus sitä, että vaiva on jollain tapaa perinnöllinen (?) - eli olisinko voinut tehdä jotain odotusaikana toisin, ja tuleeko mahdollisille tuleville pojilleni sama... No ehkäpä ne lääkärit sitten aikanaan kertoo tarkemmin.
Just joo, taas rupesin märehtimään asialla... Nyt sannael ryhdistäydy!
Mies sai ihme hepulin tänä aamuna töihin lähtiessään kun oli selannut vauvalehtiä liittyen kevyempien rattaiden ostamiseen. Meillä on nyt siis kuomuvaunut, joissa pehmeä kantokassi lämpöpussiksi muutettuna. Olen ajatellut, että keväällä ostettaisiin jotkut matkarattaat oheen. Miehen mielestä ei mitään toisia rattaita, kun noi yhdistelmätkin oli niin kalliit, ja niitähän voi käyttää vaikka kolme vuotta. Totta kyllä, mutta olisihan jotkut esim Gracot kätevämmät esim autoreissuilla yms pieneen käyttöön, kuin emmaljungan crosswayt, jotka painaa 13kg... Mies kiljui että korkeintaan jotkut sateenvarjorattaat voidaan hankkia, mutta eihän sellaisista ole oikein mihinkään, mun mielestä kun ei ole tavarakoria eikä kuomua eikä mitään säätöjäkään... No oon kyllä ihan varma että saan ukon muuttamaan mielensä jahka menemme vaunukauppoja kiertelemään =)
Elina! Kuinkas Siiri voi?
Niin joo, pitää mainostaa, toissa viikonlopun iltasanomien liitteessä, siinä jossa oli kannessa edesmennyt Ville-Veikko Salminen, oli Porkkalan palautusta käsitelleessä jutussa J:n iskän kuva Mäkiluodon linnakkeelta =) Kaikki lienevät jo heittäneet ko. lehden roskiin mutta mainitsinpahan vain, mies on vieläkin ihan lesona sen takia =)
Nyt hauskaa viikon alkua kaikille!
-sannael ja J (perjantaina 9kk)
Täällä ollaan aika hyvällä mielin!
Viime yönä Daniel heräsi ainostaan 5.40 tutin laittoon ja nukkui sitten vielä tunnin. Viikko herättiin 5.20-6.20, jonka jälkeen poika halusi nousta! Nyt tuo 6.40 tuntuu luksukselta. Sanoo siis äiti joka inhoaa aikaisia aamuja... Aikasemmin poika nukkui klo 7-8. Ainoa ongelma on, että äiti valvoi tottumuksesta tänäkin yönä viidestä kuuteen... :(
Tämä on oikeastaan aika ihanaa aikaa kun poika on oppinut ryömimään ja pääsee itse hakemaan haluamansa lelut. Aikasemmin hän makasi lentokoneasennossa huutamassa kun ei päässyt eteenpäin. Välillä saa tosin olla vetämässä pois johtojen ja vempaimien luota. Käsistä kiinni pitäen poika nostaa itsensä myös ylös jaloille. Tukea vasten hän jo osaa seistä. Jotenkin tuntuu että tämä poika kävelee ollessaan 10 kuukautta. Saa nähdä miten käy. Täytyy nauttia nyt kun vielä on rauhallista! :)
Nuha vaivaa Danielia. Onneksi nukkuu kuitenkin suht hyvin, eikä muuten ole kipeä. Voimia kaikille sairastaville, ja niille jonka lapset ovat sairaita! Olette mielessä!
Nyt täytyy laitta poju päikkäreille. Iltapäivällä menemme naapurille kylään. Heillä on samanikäinen poika.
Hyvää alkanutta viikkoa,
Mamma ja Daniel, 8kk!
Viime yönä sain aika hyvin nukuttua. Olivia heräs kaksi kertaa siihen että kaipaili tuttia suuhun, mutta jatkoi sitten samantien unia. Ja sitten kokonaan heräsi vasta 8.45 ja silloin vasta hain pullon! Neito on alkanut nukkumaan tosi hyvin imetyksen lopettamisen jälkeen. Kaipa se maito oli jo niin laihaa, eikä enää riittänyt hänelle?!?
Nyt on sitten meidänkin neitokainen oppinut liikkumaan eteenkin päin. Menee sellaista konttaamisen ja ryömimisen välimaastoa ja onpa mennyt muutaman kerran vähän matkaa eteenpäin ihan oikein konttaamallakin. Äidille se tuottaa vain enemmän työtä kun pitää nyt koko ajan vahtia että minne mennään... ja kun on vielä raskauspahoinvointikin siinä lisäksi... No, eiköhän se tästä...=)
Täytyy nyt lähtä viemään Olivia päikkäreille ja mennä itsekin vähän levähtelemään...=)
Mutsi-82, Olivia 8,5kk ja masuasukki 6+0 =) =)
Eilen se sitten tapahtui.. Meidän Dani nousi itte seisomaan! Ja minä kun luulin, että siihen menisi vielä piiiitkä aika. Nyt saa olla koko ajan varuillaan. Onneksi pieni mies on aika rauhallista sorttia, eikä tieten tahtoen etsi " seisomaan-nousemis paikkoja" .. Mutta pian täs saa alkaa kattella kotia vähän turvallisempaan suuntaan.
Meillä on Danilla tällä hetkellä nuhaa. Raukka aivan räkäinen. No, onneksi se on kaikista sairauksista pienin. Muuten täällä kaikki ennallaan. Kovasti Dani nousee jo konttausasentoon, mut vielä ei oo hokannu, kuinka kontitaan. Varmaan pian sekin tapahtuu, sellaisia yllättäjiä nuo meidän pienet murut. Toiset etuylähampaat ovat myös kovasti turvoksissa, pian Dani saa lisää taas hampuleita.
Nenn: Miten sinä jakselet? Joko elämä voittaa? Toivottavasti muutkin teidän perheestä ovat jo tervehtyneet! Jaksamista sinne arkeen :) !!
Hönttä: Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan.. Laulaa täällä täyttä kurkkua.. ;) Vilkaisin tonne suurperheiden puolelle... ;) ;)
Palailen taas jos asiaa tulee!
Ninni-pinni & Dani 8½kk
Siiri on päivän 2. päikkäreillä partsilla, äiskällä on vähän aikaa surffailla täällä netissä ja kirjoitella kuulumisia.
Siiri voi jo paljon paremmin. Oli koko viikonlopun iloinen ja hymyilevä, söi ruokaakin jo paremmin. Lääkkeenottokin sujuu hyvin. Siiri taitaa itseasiassa tykätä antibiootin mausta. Kuuria on jäljellä vielä 3 päivää ja sitten siirrytään toiseen lääkkeeseen, jota otetaan vain iltaisin mutta maaliskuun alkuun saakka.
SANNAEL: Tiedän miltä tuntuu, kun murehtii ja suree jotain tulevaa asiaa. Meillä on se virtsarakon varjoainetutkimus maaliskuun alussa ja ei ole päivää etten ajattelisi sitä. Kyselin tuolla sairaudet ja allergiat puolella asiasta ja sain linkin munuais- ja virtsatieongelmaisten lasten vanhemmille tarkoitettuun keskusteluryhmään http://health.groups.yahoo.com/group/muviva/. En ole itse vielä rekisteröitynyt, joten en osaa sanoa sen enempää mitä siellä on, mutta sieltähän voisi löytyä sinullekin lisää tietoa ja kokemuksia asiasta.
Onnittelut Höntälle ja Mutsi-82:lle (?)!
Välillä itsellä alkaa tuntua siltä, että ois se niin kiva olla taas raskaana. Sitten, kun ajattelen sitä alkuraskauden kamalaa väsymystä ja pahoinvointia, tuumaan, että ei sittenkään ihan vielä. Toisaalta haluan olla Siirin kanssa ihan kahdestaan vielä. Kun toinen lapsi syntyy, se muuttaa sitten kaiken. Mieheni veli saa esikoisensa maaliskun alussa. Voi olla, että kun näkee heidän vauvan, niin oma vauvakuume " herää taas henkiin" . Saa nähdä...
Mulla tulee torstaina 24 vuotta täyteen. Kyllä se aika menee nopeesti... Ja Siirillä tulee 6. päivä jo 9 kk!. Ajateltiin miehen kanssa mennä lauantaina ulos syömään, jos saadaan joku Siiriä katsomaan. Mieheni sai joulun alla töistä lahjakortin (100 euroa) Palace-ravintoloihin. Sillä söis jo ihan kivasti! Ei varmaan juhlita synttäreitäni sen kummemmin. Ehkäpä sitten vuoden päästä, kun tulee 25-v. täyteen vois pitää " pippalot" .
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille,
Elina ja hymytyttö Siiri
joo elämä voittaa, mut kyllä se kestikin helkutin kauan.. Vanhin tyttö tänään ekaa kertaa koulussa 1½ viikkoon, ja nyt meni jo kokonainen yö ettei kukaan saanut yskäkohtausta.
Huomenna mun pitää ultratutkimuksiin iltapäivällä ja verikokeisiin samalla. Pitää olla syömättä ja juomatta 6 tuntia ennemmin. Lääkäri epäilee kystia munuaisissa... Ei kuulostanut yhtään kivalta. No kunhan ei ole syöpä, joka on myös juolahtanut mieleen.. (kuinkas se aina juolahtaakin ekana mieleen...). Huimaa koko ajan, ole on tosi epätodellinen ja hutera, kysyin että voiko johtua antibiooteista, mutta ei kuulemma... Sit sitäkin saa murehtia että miks vintissä viiraa... No ilmottelen sit jos saan jo huomenna tietää jotain. Turha keksiä vaivaa kun pian tiedetään varmasti.
Mites se mun kohtalotoverini Siiri voi? Tutkitaanko näin pieneltä munuaiset?? Kerrohan elina jos näet tän... Ainakin toivon paranemis säteitä =)
Höntän uutiset luin jo jonkin aikaa sit tuolta odotuspuolelta, mutta unohdin onnitella. KATEEKS käy!!!!! Onnea!!! =) En tiedä että kestäisikö kroppa enään, synnytyskin loppui niin dramaattisesti, en ole tainnut edes kertoa siitä. Eli synnytys eteni rakettivauhtia, ja tunnin päästä sairaalaan tulosta, neiti syntyi, kokonaiskesto oli n. 3 tuntia. Ennen sairaalaan lähtöä en ollut edes kipeä, soitin synnärille ja kyselin että voiko tää olla jo tätä. Kätilö nauroi että jos ei neljännen kerran synnyttävä itse tiedä, häntä on paha neuvoa... Lähettiin sit varmuuden vuoksi tarkastamaan kun on tota välimatkaakin 50 km, ja niin se neiti tulikin nopeasti ulos. Synnytyksen jälkeen tunsin että vuosin paljon ja yhtäkkiä kaikki meni ihan hulinaksi, vuosin, koska kohtu ei supistunut ja menin vuotosokkiin, paikalle tuli 2 lääkäriä ja sain lääkitystä kohdun supisteluun, lisäksi verenpainelääkettä, verenpaineeni oli silloin 30/60. Kohtu paineltiin tyhjäksi (auts) ja itse olin tajunnan rajamailla, tunsin kun leijuin huoneessa ja aloin häipyä tunnelia pitkin pois, ajattelin että nyt jää vastasyntynyt äidittömäksi, ja en saanut henkeä, mutta mitään en pystynyt puhumaan. Tilanne saatiin kuitenkin hallintaan n. 2-3 tunnissa, menetin kuitenkin 1,6 litraa verta ja hemoglobiini oli 73. Pelottavaa ja traumaattista. Kätilö sanoi että tämä voi pahentua jos saan lisää lapsia, mutta lääkäri sanoi jälkitarkastuksessa että asiaan otetaan siiten kantaa jos haluan lisää lapsia. Ja nyt tuntuu että en halua. Lisäksi koko raskausajan sairastelin, munuaistulehduksen ja kaikki mahdolliset vaivat, että se oli painajaista! Muuten kyllä voisin ajatella saavani lisää lapsia, mutta se kaikki muu.. Sit synnytksen jälkeen kesti todella kauan tulla kuntoon, olin heikko ja huonovointinen vielä 2 kk synnytyksen jälkeen. Ei houkuta uusintakierros...
Meni taas pitkäksi selitykseksi. Se siitä, nyt on taas uusia huolia...Mutta niistäkin tiedän sit huomenna lisää.
Eilen meidän tyttö keksi että kun menee eteenpäin, niin pääsee jo kauemmaksi ja nopeampaa kuin taaksepäin menemällä. Lisäksi yritti vetää itseään pystyyn, toivottavasti ei vielä pitkään aikaa onnistu..Viihtyy tosi hyvin isoveljen seurassa, ja toisin päin. On näitä niin kiva katsella!! =)
Huomisiin!
Toivottavasti olosi parantuisi pian. Ja aika hurjalta kuulosti tuo tyttösi syntymiskertomus. Sinulla on kuitenkin ollut suojelusenkeli rinnallasi.
Ultraäänessä näkevät kyllä heti, mikä on tilanne. Siirille ultraäänitutkimushan tehtiin heti tiistaina, kun maanantaina oli todettu tulehdus. Munuaiset olivat ok, mutta toisessa virtsaputkessa oli jotain outoa. Sen takia virtsarakon varjoainetutkimus, josta kirjoitinkin pinossa jo aiemmin.
Voimia ja jaksamista!
Näin nyt vasta että sinäkin olet plussannut, onnea!
Ja elinan kuulumiset olivat tulleet sillä välin kun itse kirjoitin, kiva kuulla että pikkuinen voi paremmin. Ymmärrän kyllä että lapsen tutkimukset askaruttavat ja pelottvatkin, itselläni keskimmäinen lapsi sairastellut erittäin paljon ja ollut monissa tutkimuksissa, vatsan varjoainekuvauksissa, magneettiröngtenissä, selkäydinpunktiossa, silmien tutkimuksissa, kymmenissä EEG tutkimuksissa, sadoissa verikokeissa, röntgeneissä, kitarisojen poistossa, EKG tutkimuksissa ja ultrassa monta kertaa. Lähinnä poissulkeaksemme vakavempia vikoja. Tytöllä oli lapsuusajan epilepsia, nyt on Dysfasia, Aspergerin syndrooma ja ADHD. Että kokemusta löytyy sairaalassa olosta ja tutkimuksista enenmmän kuin haluaisin. On se vain kurjaa kun oma lapsi sairastaa. Vanhin lapsi on leikattu pari kertaa (eri lapsi) koska vauvana kaatunut lasin kanssa ja huuli meni kahtia, sitä on leikattu ja korjattu jo moneen otteeseen, näyttää muuten ihan suulakihalkiolta, vaikka ei ole sitä.
Varmasti muillakin on kurjia kokemuksia, joskus epäilen meidän olevan huono-onnisimpia koko maailmassa =( Nyt en enään masenna teitä..
Vaihdoin sitten nickini eli minä olen se entinen Äitykkä-78 ja nykyinen -Tuuli@-. On jo pitemmän aikaa kyllästyttänyt se oma entinen tunnus ja nytten sain aikaiseksi vaihtaa uuden.
Höntälle: Suuremmoista, ihanaa, mahtavaa....!!!! Onnittelut!!!!:D
Nenn: Pikaista paranemista ja parempaa oloa toivottelen.
Ja olikos muita jotka potivat kipuja ja kolotuksia..? Pikaista paranemista, jos oli.
Mulla ei ole sen kummempaa asiaa,mutta aattelin käydä nostamassa tämän pinon pois pohjalta ja hekumoida hetken " uutisillani" .
Meillä on nytten sitten " virallisesti" annettu pikku kakkoselle lupa tulla kun on tullakseen. Mitään paineita ei asiasta oteta, mitään ovulaatioita en ala seurailemaan enkä päiviä laskemaan otan tai aiankin yritän ottaa hyvin rauhallisesti. Mutta sitten, kun tärppää niin jeee!!!:)
Paha vauva-kuume on poltellut jo ties miten kauan, mutta nytten se tarttui mieheenkin.:) Rankkaahan siitä varmasti tulee, kun aloitetaan rakentaminenkin tässä keväällä,mutta kyllä mä luotan siihen, että jaksetaan ja kaikki menee hyvin niin ja voihan tässä mennä vielä vaikka miten pitkä aika ennen, kun tärppää. Lie talokin valmis jo siihen mennessä. Tämä esikoinen tärppäs kyllä ekasta kierrosta, mutta jotenkin olen vähän epäuskoinen, että tämä toinen saisi yhtä helposti alkunsa. Jaa a niin tai näin, mutta nyt pitää pistää jäitä hattuun.:)
Palailemisiin. Taidan kömpiä tuonne tytön viereen nukkumaan.
-Tuuli@- (ex- Äitykkä-78) ja tytön tyllerö (6.5)
Huomasin, että myös teidän tyttö on syntynyt 6. päivä, niin kuin meidän Siirikin. Mielenkiinnosta kysyisin vaan, että missä sairaalassa ja mihin aikaan? Siiri on syntynyt klo 23.16 ja Helsingin naistenklinikalla.
Vauvakuumetta taitaa olla aika monella ilmassa ja plussanneita taitaa olla ainakin kolme... jos oikein muistan. Eipä tässä nyt sitten muuta.
Onnea höntälle ja mutsille, vai joko on muitakin. Mua niin polttelee... :) Täytyy puhua miehen kanssa mikä sen kanta asiaan on.
Hyvä, että munuaistensa kanssa taistelleille alkaa kuulua parempaa. Nenn, sulla on ollut kyllä huonoa tuuria matkassa... Olet aika sissi, kun jaksat vaan. Vai jaksatko?
Täällä mummolassa ollaan edelleen. Hillalla ja mulla kaikki hyvin, ei mitään uutta. Tytöstä on tullut ihan ukin tyttö, kun ukki jaksaa leikkiä ja kulkea sen kanssa ympäri taloa katselemassa paikkoja ;)
Ollaan täällä vielä ainakin pari viikkoa. Mies tulee torstaina tänne, kun on samalla sunnalla työreissulla ja sit mennään koko perheen voimin Jyväskylään mun veljen ja sen vaimon luo viikonlopuksi. Mukavaa.
Voimia kaikille!!!
Koitan pikaisesti kirjoitella, ennenkuin neiti herää!
Pikaista paranemista ja voimia kaikille sairastaville äideille ja vauvoille! :)
Ja Hönttä: Ihan hirmuisesti onnea! (Täällähän ei mikään pysy salaisuutena! ;))
Meille ei kuulu mitään ihmeitä, arki kulkee samaa rataa. Viivi konttaa hurjaa vauhtia. Osaa jo seistä ilman tukea vähän pitempiä aikoja ja eilen otti yhden askeleen ilman tukea! Oho! Eli kävelemään oppimista odotetaan seuraavaksi. Miten ne vauvat noin kasvaa hurjaa vauhtia? Yksi uusi hammas on taas tullut, kokonaissaldo seitsemän kappaletta. Yöunet on olleet aika risaisia tämän takia.. Töihin meno lähestyy uhkaavasi, 8.3. alkaa työt. Ei ole vielä mitään tietoa hoitopaikasta. :( Täällä meidän kulmilla vähän mättää nuo hoitojärjestelyt. Toivotaan, ettei tarvitse neitiä töihin mukaan ottaa... :) Vaikka se olisi toisaalta ihanaa.
Meidän koirasta ja Viivistä on tullut ihan parhaimmat kaverukset! Leikkivät yhdessä leluillakin. Koira ottaa jonkun lelun suuhun ja lähtee kiertämään sohvaa ympäri. Viivi konttaa perässä! Ja jos Viivi unohtuu jonnekin, koira käy hakemassa, tökkää lelulla ja neiti nauraa ja lähtee taas perään. :D On ne niin hassuja. Kerran Viivi heräsi päiväunilta ja kuuli koiran äänen toisesta huoneesta. Alkoi itkeä hillittömästi, konttasi omasta huoneesta toiseen huoneeseen (missä koira oli) ja nauroi, kun näki haukun. Oli vaan tullut niin ikävä! Voi niitä mussukoita! Ainoa asia, mistä koira ei tykkää, on se, että Viivi koittaa kaivaa siltä silmät päästä... Aina olisi räpläämässä silmiä.
Vielä piti Sannaelille kertoa.. Viiviltähän on leikattu kaksi kertaa nivustyrä (1kk ja 3kk ikäisenä). Oli maailman vaikein asia (ainakin tähän mennessä) jättää vauva silloin sairaalaan. Todella tuskainen tunne, kun ei pysty tekemään mitään. Tämähän ei sinua yhtään lohduta. Mutta pienet oikeasti toipuvat hirveän nopeasti. Leikkausta seuraavana päivänä neitikin oli kuin ei mitään olisi tehty. Eli sanotaanko näin, että hengessä ollaan mukana! :) Voimia vaan kovasti!
Ok, täytyy mennä taas.
-Saibu ja Viivi-
Pikaiset onnittelut höntälle!!!!!Käy silti meitäkin moikkaamassa vaikka olet odotuspuolellakin. Ja paranemisia kaikille sairastaville!Täytyy mennä laittamaan Lindu ekoille päikkäreille. Moikka!
kun ehdin viimeinkin lukea pinon...
Sannaelille ja Juliukselle kovasti voimia -- onneksi hypospadialle voidaan tehdä paljonkin ja hoitomenetelmätkin kehittyvät koko ajan... Ja muillekin erinäisten vaivojen kanssa kamppaileville energiaa ja osanottoja. ja Höntälle onnea!
Ja sitten omaan napaan -- meillä on nyt eletty 2 KUUKAUTTA ihan käsittämätöntä rytmiä. Sisu oppi konttaamaan vähän vaille 6-kuukautisena ja silloin alkoi valvominen ja yökonttaaminen. Seisomaan nuori mies nousi pari viikkoa myöhemmin ja jouluaaton aattona lähti kävelemään " puita pitkin" . Samaan aikaan aikaisemmin maailman parhaiten nukkunut kaveri (5 ekaa kuukautta yöt meni yleisimmin yhdellä syötöllä ja päivällä poika nukkui 2 kertaa 2,5 tuntia kuin kello) aloitti valvomisen. Yöt seistään ja herätään vähintään 5 kertaa, päiväunetkin on hiipuneet pikkuisiksi tunnin torkuiksi. Ja hereilläoloaikana Sisu on KOKO AJAN liikkeellä. Vahinkoja sattuu kun äly tulee jonkin verran fysiikan perässä ja itse alan olla aika puhki...
Hampaitakin on tämän 2 kuukauden hullunmyllyn aikana puhjennut ja nyt taitaa olla ylähampaat puhkeamassa kun Sisu on vieläkin levottomampi öisin (voiime yönä vain 8 herätystä!). Sisu itse on oma hyväntuulinen itsensä -- siis yölläkin herää hymy naamallaan ja on yhä uudelleen ihmeissään ja innoissaan taidoistaan mutta äidiltä ja isältä alkaa hymy hyytyä.. Liekö toukoissa kohtalotovereita?
Maijapauliina, kävelevä silmäpussi, kera vauhdikkaan ja aurinkoisen Sisun
Kiitokset kaikille onnitteluista! Meinasin pitää salaisuutena,kunnes kuulen sydänäänet tai oon käynyt ultrassa,jotta tietäis,että masussa todella on joku. Mutta eihän teiltä pysy mikään salassa ;)) Tää pahoinvointi ennustaa kyllä pikkumiestä,tyttöjä ootellessa kun olen ollut molemmilla kerroilla ihan hyvässä vireessä. Nyt taas saa halailla Idoa oikeen urakalla. Tekis mieli kärtsätä syyskeijuista pari muutakin toukokuista,mutta käykää itte urkkimassa ;DD
Eetu pihtaa hampaitaan,ei vissiin aio niitä hommata ollenkaan vaan syö ikenillään pappaikään asti ;) Ja on äiten onneksi niin hidas liikkumaankin,ettei tarvitse perässä juosta. Uskon kyllä,että kehittyy kummiskin aikanaan ihan hyvin,samanlainen oli esikoinenkin,kävelikin vasta vuoden ja kuukauden iässä. On vaan niin hauska lukea,kun osa toukoista jo ottaa siellä ekoja askeleitaan. Ja suu täynnä pikku-helmiä ;)
Nennille hirmusti jaksuja edelleen,pahalta tuntuu hehkutella omasta odotuksesta,kun toinen joutuu kärsimään :( Mutta elämä on.
Voikaahan hyvin!!! Ja sairasteleville pikaisia parantumisia!!!
H&mukulat ja " Jesse" 8+6
(tän on varmaan joku mies keksinyt...)
Miehen on helppo tehdä nainen onnelliseksi.
Tarvitsee vain olla:
1. ystävä
2. kumppani
3. rakastaja
4. veli
5. isä
6. opettaja
7. kasvattaja
8. rippi-isä
9. uskottu
10. kokki
11. mekaanikko
12. asentaja
13. sähkömies
14. kuljettaja
15. kantaja
16. siivooja
17. hovimestari
18. hydraulikko
19. puuseppä
20. malli
21. sisustusarkkitehti
22. seksuologi
23. psykologi
24. psykiatri
25. psykoterapeutti.
Myös luonteenpiirteet ovat tärkeitä.
Tarvitsee vain olla:
1. miellyttävä
2. urheilullinen mutta
3. älykäs mutta
4. voimakas
5. hyvätapainen mutta
6. luja mutta
7. lempeä
8. herkkä mutta
9. päättäväinen mutta
10. romanttinen mutta
11. miehekäs
12. vitsikäs ja
13. iloinen mutta
14. vakavasti otettava ja
15. arvokas
16. rohkea mutta
17. nallekarhu mutta
18. energinen
19. huolehtiva
20. luova
21. idearikas
22. taitava mutta
23. vaatimaton ja
24. ymmärtäväinen
25. elegantti mutta
26. johdonmukainen
27. lämmin mutta
28. viileä mutta
29. intohimoinen
30. suvaitsevainen mutta
31. periaatteellinen mutta
32. kunniallinen ja
33. jalo mutta
34. käytännöllinen ja
35. pragmaattinen
36. oikeudenmukainen mutta
37. valmis tekemään hänen vuokseen mitä tahansa eli
38. epätoivoinen (rakkaudesta) mutta
39. hillitty
40. charmikas mutta
41. pysyvä ja
42. uskollinen
43. valpas mutta
44. haaveileva mutta
45. kunnianhimoinen
46. luotettava ja
47. kunnioitettava
48. valmis uhrauksiin ja, ennen muuta,
49. maksukykyinen.
Samaan aikaan miehen on kiinnitettävä huomiota siihen, että hän:
a) ei olisi mustasukkainen, mutta kuitenkin kiinnostunut
b) tulisi hyvin toimeen sukunsa kanssa, muttei kuitenkaan uhraisi sille enempää aikaansa kuin ko. naiselle
c) antaisi naiselle vapautta, mutta osoittaisi kuitenkin huolenpitoa ja olisi kiinnostunut siitä, missä nainen on ollut ja mitä tehnyt
d) pukeutuisi elegantisti, mutta olisi kuitenkin valmis kantamaan naista polvillaan kurassa ja menemään parvekkeen kautta sisään, jos hän on unohtanut avaimensa, tai ottamaan kiinni ja mukiloimaan varkaan, joka on ottanut hänen laukkunsa, jossa oli niinkin elämälle välttämättömiä
asioita kuin peili ja huulirasva.
On tärkeää olla unohtamatta hänen:
1. syntymäpäivïään
2. nimipäiviään
3. hääpäivää
4. ensimmäisen suudelmanne vuosipäivää
5. kuukautisiaan
6. hammaslääkäriaikaansa
7. vuosipäiviään
8. parhaan ystävänsä ja lempitätinsä syntymäpäiviä.
Valitettavasti täydellisinkään edellä mainittujen ohjeiden noudattaminen ei takaa menestystä. Nainen saattaa nimittäin väsyä ihanteellisen miehen läsnäoloon elämässään ja kokea olevansa hänen dominoimansa ja siksi karata ensimmäisen kohtaamansa kitaransoittajan kanssa.
Ja nyt mitalin toinen puoli. Miehen tekeminen onnelliseksi on huomattavasti vaikeampaa. Se johtuu siitä, että mies tarvitsee:
1. seksiä ja
2. ruokaa.
Pääosa naisista kokee nämä miesten korkealentoiset vaatimukset äärimmäisen orjuuttaviksi. Niiden tyydyttäminen käy yli heidän voimiensa.
Johtopäätös:
Sopusointuinen yhteiselämä on helppo saavuttaa, kunhan miehet lopulta ymmärtävät, että heidän on rajoitettava kohtuuttomia vaatimuksiaan!
Elina-82: Huomasin, että olit huhuillut. Meillä tyttö syntyi klo 20.58 ja täällä Tampereella Taysissa.
Jaahas katsotaampas miten oitkään onnistuu tämä koneella istuminen, kun yritän saada samaan aikaan tytön ekoille epäikkäreille nukahtamaan. Vielä ainakin kuuluu pinniksesta laulelua. Tyttö nukahtaa tätä nykyä hienosti ja helposti itsekseen omaan sänkyynsä, mutta on kyllä aikalailla tuoreessa muistissa vielä ne kolmen tunnin mega nukutus maratoonit.
On kyllä jännä miten eri tahtiin nämä meidän naperot oppii uusia taitoja ja kehittyy. Meillä kavereilla on 7.5 syntynyt tyttö. (eli vrk:n nuorempi, kun meidän neiti.) Ja on ihan mahdoton menijä. On kontannut jo ties miten monta kuukautta ja kävellytkin joulusta asti tukea vasten ja meillä mennään edelleen pyörimällä ja ryömimällä paikasta toiseen. Kontaus asentoa harjoitellaan, mutta nämä hampaiden teot sotkee aina näitä harjoituskuvioita ihan kauheasti. .
..Hiljaisuus...tyttö taisi nukahtaa. Kävin kurkkamassa, joo siellä uinuu unipupun korva tiukasti suussa.
Nyt neidillä on molemmat alaetuhampaat ja molemmat yläkulmahampaat sekä toinen ylä etuhammas. Toinen yläetuhammas pullottaa kovasti ikenessä ja ei ole, kun ajan kysymys milloin puhkeaa. Niin ja sitten ylhäällä poskihampaat näkyy myös olevan tulossa. Tytölle tuntuu tekevän tosi tiukkaa noiden hampaiden teot. On tod. kipeä ja kiukkuinen ja pientä lämpöäkin nousee.:( Pikku reppana. Puhkeisivat vaan nytten kaikki kerralla niin päästäisiin niidenkin mokomien tekemisestä.
Hei! Kuka tietää siitä ensimmäisestä hammaslääkäristä miten se aika varataan? Tuleeko neuvolan kautta vai varataanko aika itse? Kun sehän on kai ennen 1-vuotta tai silloin viimeistään? Aika huvittavaa ajatella tuota meidänkin vauvelia hammaslääkärissä.:D
Oli paljon kaikkea mitä piti kommentoida, mutta en taas muista millään..
Mä ootan muuten ihan malttamattona Olympialaisten alkamista. Lasken melkein päiviä.:)
-Tuuli@- ja tytön tyllerö (6.5)
Minäkin vaihdoin Tuuli@n tavoin nickiäni eli entinen Touko-05 on nyt sitten Niitu. Vaihtelu virkistää.. :)
Ensiksi toivotan kaikille sairastaville äideille ja lapsukaisille pikaista paranemista ja voimia!
Hönttä: ONNEA, ONNEA! *haaveilee kovasti pikkukakkosesta* Ja kiitos taas päivän piristyksistä!
Maijapauliina: täältä löytyy kohtalotoveri.. eli meilläkin heräillään lähes poikkeuksetta 5-8 kertaa yössä.. hohhoijaa! Ja välillä tunnin ajan treenataan seisomaannousua aamuyön pimeinä tunteina..
Meillä tosiaan on parin viikon sisällä tapahtunut paljon kehitystä. Poika oppi itse nousemaan istumaan ja polviseisontaan. Nyt jo on jaksanut muutamana päivänä ponnistautua seisomaan tukea vasten. Eli äidillä sais olla silmät selässäkin. Ryömien viilettää pitkin asuntoa. Lattialta poimitaan kaikki murut suuhun.. eli tämä ei niin innokas siivoaja -äiti saisi otta imurin käyttöön himpun verran useammin :)
Ihana aurinkoinen sää ulkona. Täytyy lähteä iltapäivällä lenkkeilemään, mutta ensin ruokaa pienelle nälkäiselle miehelle.
Niitu ja toukopoika
Tohon alkuun piti tulla sydämmiä, mutta tulikin jotain 3/4 juttuja! Höh! No tiedätte nyt että niitä oli tarkoitus laittaa. =) Mulle käy tämä aika niin hyvin käydä tänne kirjoittelemaan, koska Linda tossa lattialla touhuaa. Kohta mennäänkin jo ekoille päikkäreille.
Viime yö oli ihan kummallinen. Ja toisaalta aikas kamala. Herättiin parin tunnin välein laittamaan tuttia ja maitoa kitistiin kanssa. Meillä on tähän asti ollut tosi helppoa, kun Linda on herännyt ehkä kerran yössä tutin laittoon ja 5:n jälkeen maitoa juomaan. En tiedä mikä nyt mahtoi oikeen olla. Ehkä nämä päivän jutut pyöri pienen mielessä. Linda pyörii lattialla kun pieni hyrrä ja eikös mene heti pleikkarin johtoihin kiinni. Auta armias kun lähtee ryömimään tai konttaamaan...Meillä ei siis vielä sitä herkkua.
Nyt täytyy jo mennä rupee likka jo kiukuttelemaan. Mukavaa viikkoa kaikille ja toivottavasti ne jotka on sairastelleet ovat jo terveitä. =)
T.Wera ja Linda eilen 8kk