Vasta-alkajat viikkoon 5
[color=A0522D][size=2][b]Tässäpä syksyllä 2005 lapsettomuuspalstalle saapuneet vasta-alkajat. Yhdessä tätä vaikeaa polkua aloittelemme toisiamme tukien, yhdessä iloiten ja murheet jakaen. Perehdymme yhdessä myös kummallisten lyhenteiden ja termien maailmaan... ;)[/color]
[color=EE7621] Mukaan saavat liittyä kaikki halukkaat. Jos omassa esittelyssäsi on jotain lisättävää/muutettavaa, niin pistäpä ilmoittaen, korjaan asian. :)[/color][/size][/b]
[color=40E0D0]************************************************[/color]
[color=FF7F00]aavaaatu
Meikäläinen on 23-vuotias opiskelija/osa-aikainen myyjä ja mies on 25-vuotias autonkuljettaja.
Yhdessä ollaan oltu 3,5 vuotta, naimisiin mentiin viime toukokuussa.
Sitä ihan oikeaa nyyttiä on nyt aktiivisesti yritetty ja toivottu vuoden -04 maaliskuusta alkaen. [/color]
[color=FFD700]AliinaK
Oon oululainen 24-vuotias opiskelija kuten aviomiehenikin
takana on yritystä 3/2004 asti johon mahtuu yks keskenmeno rv13 kesäkuussa 2004.[/color]
[color=FF7F00]Annu-71
Olen kohta 34 v ja mieheni on 32v.
2003 keväällä on aloiteltu lapsen " tekoa" .
Keskenmeno mulla oli toukokuussa 2005. [/color]
[color=FFD700]Antika
Olen 30-vuotias yhden lapsen äiti Länsi-Suomesta.
Lapseni on 3-vuotias tyttö, jolle olemme mieheni kanssa toivoneet ja
yrittäneet sisarusta elokuusta 2004. Syyskuussa kävimme molemmat
perustutkimuksissa ja miehen spermasta vikaa löytyi, mulla ilmeisesti
kaikki ok.[/color]
[color=FF7F00]Bilha
ollaan vm' 77
Helsingistä
ilman ehkäisyä kesästä 2004.[/color]
[color=FFD700]Birbebek
ikää 28, isännällä 29
takana cornuraskaus 03/05.
Yritystä toukokuusta 04.
Naistenklinikalla aloitettiin tutkimukset nyt lokakuussa
odotellaan tätiä kylään että pääsee tilaa ajan hssg:n.[/color]
[color=FF7F00]Burde
Minä olen kohta 24v ja aviomies 27v
Asutaan Tampereella
Ekaa muksua yritetty elokuusta 2004.[/color]
[color=CD3700][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=FFD700]chocolate_dream
Olemme olleet naimisissa 2 vuotta.
Mies on 22 ja minä 24.
Varsinaista yritystä meillä on kesästä 2004 ilman ainuttakaan plussaa :(
Meillä vika löytyi miehestä!
ja ensimmäinen hoitojen suunnittelukäynti 1.12.2005[/color]
[color=FF7F00]Daran
Olen 26 v. ja mies 27 v.
Asumme Kainuussa, Kajaanissa.
Meillä on takana yritystä 8 kk.[/color]
[color=FFD700]EmmaEmilia-79
Olen 26-vuotias kuten myös mieheni.
Asumme Pohjois-Suomessa.
Esikoista ollaan yritetty vuoden 05 alusta tuloksetta.[/color]
[color=FF7F00]haamaa
Meillä siis molemmat 21-vuotiaita,
selittämättömästi lapsettomia ollaan.[/color]
[color=FF7F00]hende
olen kohta 33 vuotias, mies kesällä 35.
Yritystä on ollut puolitoista vuotta.
Kolme keskenmenoa 11/04, 06/04 ja 11/05.[/color]
[color=FFD700]Hupelo
Minulla ikää 34 v ja miehellä 37.
Asustelemme Pohjois-Savossa
Minulla edellisestä liitosta 9 v lapsi.
Yhdessä oltu reilut kaksi vuotta ja lasta yritetty vuoden ajan. [/color]
[color=FF7F00]Inka76
molemmat ollaan 29
esikoista ollaan yritetty enemmän ja vähemmän jo elokuusta 04 alkaen.
Perustutkimukset meneillään, verikokeissa olen käynyt ja simpat viety analysoitavaksi[/color]
[color=FF7F00]Jeanel
Olemme miehen kanssa vm. -84, kihloissa. Ensimmäisestä vauvasta haaveillaan, e-pillerit jätetty pois 09/05 ja kerran tullut menkat sen jälkeen Teroluteilla. Minulla epäsäännöllinen kierto, harkitaan tutkimuksiin menoa.[/color]
[color=FFD700]ippu67
Minä ja mun kulta vm. -67 ja -68
yritystä tähän päivään mennessä noin vuosi takana
Ei lapsia ennestään.
ICSI tulossa viikolla 44 Tampereella, sumuttelut menossa nyt.[/color]
[color=FF7F00]joalin
Eli mä olen vuosimallia -80 ja mies -76.
Pääkaupunkiseudulla asutaan.
Kuumeilu ollaan aloitettu 8/2004.[/color]
[color=FFD700]Katariina77
Ikää minulla 28 ja miehellä 31.
Yritystä takana 01/05, mutta ehkäisy jätetty pois jo 04/04.
Kyseessä selittämätön lapsettomuus. Kummassakaan ei ole vikaa.
Nyt on hoidot alkaneet ja ensi viikolla ensimmäinen inseminaatio.[/color]
[color=FF7F00]keinuhepo
Oon 28v ja mies 24v.
Asustelemme Pirkanmaalla.
Vauvatoivetta on ollut ilmassa heinäkuusta -05.
Mutkia matkaan on tuonut endometrioosi, joka todettiin jo v.2002
ja laparotomiassa leikattiinkin heti. Miehen simppatesteissä tuloksena
viime viikolla oli teratozoospermia (4%normeja, liikkuvuus ja määrä ok).
Aika ensikäynnille TAYS:n hormoni-ja lapsettomuuspolille on onneksi jo
maaliskuun alussa. [/color]
[color=FFD700]klovni75
Minä 30v ja mies 38v
Koti on Helsingissä.
Reilu vuosi ollaan oltu naimisissa ja lasta on toivottu saman verran tuloksetta. [/color]
[color=CD3700][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=FF7F00]LeiaK
Minä olen jo 35v ja mieskin jo 40
Vauva-asioita aloitimme ajattelemaan tuossa alkuvuodesta 2004.
" vasta" 8 kk yritystä takana.[/color]
[color=FFD700]LeiMu
Olen 27-vuotias ja mieheni on 30.
Asumme Itä-Suomessa.
Meillä on 2-vuotias tyttö, ja hänet saimme ihan luomusti.
Tytön syntymän jälkeen meillä ei ole ollut ehkäisyä
Menkat alkoivat tytön ollessa kahden kuukauden ikäinen, vaikka olimme täysimetyksellä. [/color]
[color=FF7F00]Lilli78
Meilläkin hoitoja aloitellaan 13 kk yrityksen jälkeen.
Minulla ollut ongelmana pitkä kierto ja miehellä hitaat simpat.
Meille on tehty kiertohäiriöideni vuoksi jo siis kaikki tutkimukset.[/color]
[color=FFD700]Lupus
Olen 24-vuotias tyttönen Keski-Suomesta.
Avomieheni on 29-vuotias, yhdessä olemme olleet kohta
kolmisen vuotta ja ehkäisyn jätin pois helmikuussa 2005.[/color]
[color=FF7F00]mambo77
minä 28, mies 30 ja naimisissa ollaan
asutaan Kanta-Hämeessä
pillerit lopetettu 1/04, eikä tärppiä[/color]
[color=FFD700]mammax
minä 27v hoitoalalla, mies 37v konealalla.
Yhdessä 4v, naimisissa 3v.
Lasta puhuttu yli 3v, mutta tiedetty, että
ongelma on olemassa, joten asia lykkääntynyt,
kunnes 10/05 haettu lähete julkiseen.
Minulla elämästäni liitosta yksi lapsi.[/color]
[color=FF7F00]Marenda
Minä olen 22v ja mies 21v esikoistyttäremme on 11k.
Asumme Keski-Suomessa pienessä maalaiskylässä ja naimisissa olemme olleet
reilun vuoden.
11kk toivottu toista lasta.[/color]
[color=CD3700][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=FFD700]Mennis
mennis 22 ja ukko 25
tällä hetkellä asustellaan jyväskylässä ja kohta muutto ulkomaille edessä.
ilman ehkäisyä keväästä -04
yksi keskenmeno takana
Lokakuussa lapsettomuusklinikalle aika.[/color]
[color=FF7F00]miliko
Minä 29v ja mieheni 32v.
Olen tamperelainen vasta-alkaja.
Yritys alkoi 10/2004.
Seuraavassa kierrossa käyttöön clomit ja inseminaatio edessä.[/color]
[color=FFD700]mollamaijanen
Olen 27v ja mies 29v.
Asustellaan Pirkanmaalla.
Naimisissa ollaan oltu 3,5 vuotta.
Viime vuoden elokuussa on pillerit jääneet pois,
mutta vuoden vaihteessa alkoi se intensiivisempi yritys [/color]
[color=CD3700][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=FF7F00]MollyJii
Minä olen 26 v. ja mies 29 v.
Esikoista on toivottu kesäkuusta 2004 asti.
Keskenmeno ekasta inssistä rv9+0.[/color]
[color=FFD700]Mörötin-81
Olemme mieheni kanssa vm.-81
esikoista ollaan toivottu 8/2004 lähtien.[/color]
[color=FF7F00]möröm
Oon 27v ja mies 37v.
Asutaan Helsingissä ja hoitoihin pääsystä kuultiin juhannuksen aikoihin.
Takana nyt ICSI josta ei tullut raskautta ja kaksi alkiota pakkasessa
toinen ICSI alkaa helmikuussa.[/color]
[color=FFD700]niinu82
Mä olen 23 ja mies 27
Ekaa yhteistä yritetään (miehellä on edellisestä suhteesta yks lapsi)
yritys tosiaan alotettiin 7/04[/color]
[color=FF7F00]Nonna-80
Minä -80, mies -78
yhdessä ollaan oltu vuodesta 2000, naimisiin mentiin tänä kesänä 2005
yritys aloitettiin 10/03, plussa 10/04 joka kuitenkin km 12/04. Mitään apukeinoja
ei vielä käytössä. Ensimmäistä gynekäyntiä suunnittelen.[/color]
[color=FFD700]omena78
Minä -78 ja mies -77.
Asutaan pääkaupunkiseudulla.
Lasta toivottu syksystä 2003
hoitoon hakeuduttiin julkiselle puolelle joulukuussa 2004.[/color]
[color=CD3700][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=FF7F00]Pikku-Hilja
vm71, mies vm67 ja esikoistyttö on 2,5v, eli vm03.
Olen siis Pirkanmaalta
Elokuussa tuli vuosi täyteen yritystä saada tytölle pikkusisarus, eli aloitettiin 8/04[/color]
[color=FFD700]pikkuinenpeikko
Olen siis 28-vuotias naimisissa oleva immeinen.
melkein 2 vuotta sitten päätettiin miehen kanssa, että tulkoon jos on tullakseen.[/color]
[color=FF7F00]pikmin
Olen 28v ja mieheni 29v.
Haaveilemme esikoisesta.
Yritys alkoi 1/2005.
Ensikäynti lapsettomuusklinikalla oli 12/04,
seuraavassa kierrossa tarkemmat tutkimukset.[/color]
[color=FF7F00]Pingu-78
Mina 27, mies 29
asustellaan ulkomailla
yritysta 05/04 eika plussan plussaa [/color]
[color=FFD700]Piutiina
Minä 19 ja mies 21.
Asumme Keski-Suomessa 7kk vanhan koiratuholaisen kanssa :)
Hieman vajaat pari vuotta ollaan lasta yritetty
syy lapsettomuuteen miehen azoospermia, eli ei siittiöitä.
Tutkimukset aluillaan, ja mikäli siittiöitä löytyy biopsialla,
niin ICSI toteutuu joskus ensi vuonna.[/color]
[color=FF7F00]Putkula76
Minä olen 29v, mies 30v.
vauva on ollut toiveissa 6/2004 lähtien.
Asustellaan Pohjois-Savossa. [/color]
[color=CD3700][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=FFD700]quiero3
minä 24, mies 25
Pk-seutu
Yritystä 01/05 lähtien, molemmissa todettu jotain vikaa.[/color]
[color=CD3700][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=FF7F00]Rizzu
Olemme siis Helsingissä asusteleva pariskunta,
minä täytän pian 28, mies on 30.
Ja omaa nyyttiä on toivottu elokuusta 2004 asti.[/color]
[color=CD3700][size=2]PLUSSAONNEA!!![/size][/color]
[color=FFD700]SanniAnniina
Minä ja mieheni 29v.
pääkaupunkiseudulta ollaan.
Pillerit pois 04/04. Kohtu ultrattu, sperma tutkittu:
niiden mukaan kummallakin kaikki hienosti(?), mutta nyt menossa 6. kierto Lugea ja
toinen Clomikin takana.[/color]
[color=FF7F00]Sarimari
Olen 31 vuotias, (vm -74) mieheni 32.
Lasta ollaan yritetty kesästä 2004 eli noin 1,5 vuotta.
Tähän mennessä ei ole tullut plussan plussaa.
Ollaan lapsettomuustutkimuksissa, mutta lopullisia tuloksia ei olla vielä saatu.
Ilmeisesti kuitenkaan miehessä ei ole vikaa, sillä spermatesti oli erinomainen.[/color]
[color=FFD700]soileri
Olen 35 vuotias, Oulusta.
Avoliitossa asun ukko kultani kanssa.
Yritystä on takana kaikenkaikkiaan reilu vuosi.[/color]
[color=FF7F00]Tao_tao
Minä 22.v, mies 23.v.
Asustellaan Itä-Suomessa.
Ilman ehkäisyä 1 vuosi ja 10 kk.
Tuosta ajasta vuosi ihan yrittämistä.[/color]
[color=FFD700]tirppa71
Minä 34v ja mies 32v.
Yritystä takana yli 4 vuotta, 4 X clomikuuri,
tänä keväänä 2 X IUI ja nyt eka IVF/ICSI menossa.
Punktio ajoittuu viikolle 47.
Esikoista yritetään ja kovasti toivotaan!!![/color]
[color=FF7F00]tituliini0
lapsettomuutta takana lähes kaksi vuotta.
aloitamme helmi- maaliskuussa luultavasti inseminaatiolla.
miehessä pientä vikaa. miehen leikkauksen jälkeen ajatus olisi vielä
luomuilla josko tärppäis.[/color]
[color=FFD700]Tuittu78
Olen vm-78 ja mieheni -76.
Asustelemme pääkaupunkiseudulla.
Olemme yrittäneet lasta vuoden päivät. [/color]
[color=FF7F00]tuupalainen
Ikää minulla on 26 vuotta ja miehellä 28.
Olen siis naimisissa oleva tyttö Turusta.
Vauva on tilattu joskus vuoden 2003.
Ei ainuttakaan tärppiä.
Olemme hoidossa Tyksissä, ensimmäinen inssi pitäisi olla marraskuun puolivälissä.[/color]
[color=FFD700]vaimonalku
Olen -80 ja mies samaten
joulusta -04 asti on yritystä
ja mitään ei ole edes lupaillut
nyt julkisella puolella lähete menossa
ja sitä aikaa odotellessa eteenpäin
mennään.[/color]
[color=FF7F00]varjokas
Minä 27v. eli ' 78 ja mies 28v., siis ' 77.
Kanta-Hämeessä asumme pienellä maatilalla.
Esikoistamme olemme yrittäneet huhtikuusta 2004, kohta kaksi vuotta. Diagnoosiksi varmistunut PCO, hoidettu clomeilla ja nyt puregon -pistoshoidoilla.
Hääpäivä 20.3. 2006 :)[/color]
[color=FFD700]viivi99
Minä olen 25v. ja mieheni 31v.
Asustellaan Espoon suunnalla.
Yritystä on nyt takana reilu vuosi.[/color]
[color=FF7F00]ViiviWagner
Minä 27, mies 30.
Oulun läänistä.
Esikoinen syntynyt -03.
Pikku Kakkosta toivottu kesästä-04.
Hoitojen ensikäynti lokakuussa.[/color]
[color=FFD700]VM1974
31-vuotias, mies on 37 ja miehellä 10-vuotias lapsi edellisestä suhteesta.
Pääkaupunkiseudulla, avioliitossa.
Yhteistä vauvaa on nyt yritetty vuosi (09 / 2004 alkaen) ja yksi haamuplussa
saatiin aikaiseksi 06/2005. Keskenmeno tuli rv 6+3 ja sen jälkeen on epätoivo syventynyt eksponentiaalisesti...[/color]
[color=40E0D0]************************************************[/color]
[color=008080][size=2]Päivitykset: [/size]
- Plussaonnittelut burdelle!
- Tervetuloa Pikmin, hende ja Jeanel!
- 58 pinoutujaa[/color]
[color=40E0D0]************************************************[/color]
Kommentit (74)
Nyt alko menkat! Ja taispa mennä liian myöhäseks, eli ei taida onnistua seuraava inssi... Täytyy vielä kysyä polilta, mitä ne meinaa. Mutta täytyy ottaa tää siltä kantilta, että tauko ei varmaan oo päälle pahitteeks!
Heipä hei vaan kaikille!
Mulla on ollu taas muutaman päivän tauko etten oo päässy koneelle, ja aika paljon kuulumisia oli jo kahlattavana läpi.
Möröm kyseli, onko piinailijoita tälle viikolle.. Mulla on menossa nyt kp 26/26-27, joten huomenna tai viimistään torstaina tädin pitäis taas tulla vierailulle. Eli minä tavallaan piinailen, vaikka ei sitä oikein piinailuksi voi sanoa, kun en itse enää oikein usko tärppiin ilman mitään apuja. Mutta onhan sitä toisaalta ihmeitä tapahtunut muillekin, mutta näin on helpompi, kun ei liikaa toivo, niin ei sitten myöskään hirveästi pety.
Tuupalaiselle pahoittelut negasta. Onneksi olet jo paremmilla fiiliksillä. Harmi, jos nyt sitten seuraava kierto menee niin sanotusti harakoille, mutta toisaalta ei pikkuinen tauko ehkä pahaa tee.
Hyvältä kuulostaa teidän keittiöremonttisuunnitelmat, Leia! Meilläkin alkaa talo olla jo sen ikäinen, että pientä kohentamista vaatisi yksi jos toinenkin paikka, mutta pikku hiljaa tehdään, kun mahdollisimman paljon yritetään tehdä itse. Eikä se ihan halpaakaan hommaa ole, joten kaikkea ei voi ihan kertaheitolla uusiksi laittaa.
Pikminille myös pahoittelut negasta, nyt sitten häntä pystyssä vaan taas uuteen kiertoon!
Varjokkaalle pidän kovasti peukkuja, että munikset siitä vielä kasvaisivat, ja pääsisitte toivottuun tulokseen jo tässä kierrossa.
Täällä tuntuu olevan aika paljon koiraihmisiä. Minullakin on tässä viime aikoina alkanut koirakuume nousemaan, mietityttää vain kun meillä on ennestään kissa, että mahtaisiko se vielä tottua koiraan vanhoilla päivillään.
Mukavaa viikon jatkoa kaikille, ja tulkaahan kertomaan kuulumisianne heti kun jotain uutta ilmenee ja toki muutenkin!
LeiMu
Höh.. Pahoittelut tädistä tuupalainen. =(
Kurjaa, vaikka jo etukäteen " tiesitkin" tädin olevan tuloillaan.
No, ei kun uutta kiertoa ja yritystä kehiin sitten vain.
Ehkäpä se kevätkin tekee sitten tehtävänsä. ;)
Tuitullahan kuulostaa olevan jännät paikat käsillä, kun uuden työn mahdollisuus häämöttää.
Toivottavasti natsaa. =)
..niin ja peukkuja myöskin tämän tärkeämmän asian puolesta.. ;)
Varjokkaalle tsemppiä muniksen kasvatteluun.
Kiva kuulla, että kasvua on tapahtunut. Toivottavasti se yksi nyt sitten jaksaisi sinnitellä loppuun asti ja kasvaa tarvittaviin mittoihin.
Oon tässä monet kerrat miettinyt, että vaikka tämä palstakin on hyvä paikka vaihtaa ajatuksia, niin silti monesti tuntuu, että olisi todella mukava, jos olisi joku ystävä jonka kanssa voisi näistä asioista yhdessä höpötellä ja surra, vaikkapa kahvikupposen äärellä. (en varmaan ole ainut) Ei nuo lapselliset tai lapsettomatkaan ystävät ymmärrä näitä asioita kuitenkaan, vaikka kuinka haluaisivatkin. Miehen siskokin on kovin kiinnostunut meidän tilanteesta ja on aidosti pahoillaan, mutta kuintenkin tuntuu ettei se täysin voi kuitenkaan ymmärtää miltä tuntuu, kun yrittää ja yrittää eikä mitään kuitenkaan tapahdu.
Nythän hekin sitten odottavat (pari kuukautta tarvitsi yrittää) ja tuntuu, etten oikeen osaa suhtautua luonnollisesti tähän odotukseen, vaikka muutoin olenkin ollut iloinen heidän puolestaan. Tuntuu että erkanee väkisinkin, vaikka ei haluaisi..
Olisi kyllä kiva jos joskus löytäisi sellaisen ystävän joka tietää oikeasti mistä puhun, kun puhun lapsettomuudesta (tietysti täytyisi olla muutakin yhteistä, mutta ymmärätte varmaan..)..
Tuo odotuspuolen pino meille kuulostaisi myös todella hyvältä (unohdin aiemmin sitä kommentoida), kunhan joskus päästäisiin sinne asti. =)
Ilman muuta olisi mukava jatkaa juttuja tuttujen nikkien kanssa siitä miten raskaus etenee ja miltä tuntuu yms.
Toivottavasti päästäisiin pian sinne, kaikki!
-viivi-
Kyllä minustakin kuullostaa hyvältä tuo " oma odotuspino" , vaikka tuntuu ylivoimaiselta ajatukselta, että sinne ite joskus pääsisi...
Viivin kans oon samaa mieltä tuosta, että olisi kiva jos olisi joku, jonka kanssa ihan kasvotusten voisi näistä asioista puhua. Olen kyllä kertonut parhaille ystäville, mutta en oikein jaksa sitä kyselyä kokoajan, että mitäs nyt seuraavaks ja mitä se sitten meinaa jne... kun ei kukaan tajua, jos ei itse käy/ole käynyt samaa läpi... :( Pitäisköhän meidän jossain vaiheessa järjestää jotain tapaamista? Vois olla ihan mukavaa, tietty myös vaikeeta, että missä järjestää ja mitä tehtäis ym. Mutta korvan taakse vois pistää idean? Vai mitä?
Leimulle peukutukset piinaan!
...vielä ennen kotiinlähtöä. Tai kuulumisia ja kuulumisia, tänne ei ole pitkään aikaan kuulunut mitään uutta ja samoilla linjoilla näköjään jatketaan :) Sellainen positiivinen juttuhan tässä toki on käsillä, että ankea tammikuu alkaa olla takanapäin ja kevättä kohti mennään!
Viiville piti alkaa kommentoimaan tuosta ystäväasiasta, että oishan se tietysti ihan eri asia kun näistä jutuista voisi ihan oikeasti jutella jonkun samassa tilanteessa olevan ihmisen kanssa (en tietenkään ikinä toivoisi kenellekään ystävälleni tällaista tilannetta, mutta se nyt ei ollut pointtikaan). Mulla on yksi kaveri, jonka kanssa ehdittiin kuumeilla yhtä aikaa kolme kuukautta, mutta sitten hän tuli raskaaksi ja keskustelun aiheet väheni kummasti¿ Samoin yhteydenpito, koska joka kerta kun näen sen ihanan masun niin tulee pala kurkkuun. Mua harmittaa ihan tosissaan, etten pysty olemaan vilpittömän onnellinen muiden pikaisista raskautumisista, koska en ole koskaan pitänyt itseäni kateellisena tai ikävänä ihmisenä vaan ihan päinvastoin. Tässä vaan on huomannut ajan kuluessa, että entistä vaikeammaksi tulee hymyillä ja onnitella täysin aidosti, kun kuulee tuttujen vauvauutisia. Pitäisi vaan jotenkin yrittää estää se, ettei kovin katkeraksi ihmisraunioksi muuttuisi vaikkei sitä omaa nyyttiä koskaan saisikaan. Se on myös jännä juttu, että vaikka raskausuutisten kuuleminen on välillä niin vaikeaa, niin sitten kun näkee niitä vastasyntyneitä kääröjä ja saa pitää niitä sylissään, niin siitä ei mulle aiheudu yhtään paha mieli. Kummallinen tämä oma psyyke :)
No mutta, yritän kerrankin saada lyhyestä virren kauniin ja lähden kotiin hoivaamaan koirulia. Palataan huomenissa!
Remonteistakin oli puhetta... meillä myös vaiheessa! Jos pääsis viikonloppuna ostoksille, maalia ja lattiavärkit ja kaakelit ja jotain huonekaluja ois tarkotus ostaa. Mukava rahareikä taas tähän väliin! Plus nuo meidän matkat, jotka verottaa oman osansa.
Mukavaa tässä remontissa on tää suunnittelu ja värien valinta! Nyt on eilisen jälkeen tullu ihan hirvee into päälle. Tekis mieli alkaa repiin noita vanhoja tapetteja! On varmaan aika terapeuttista hommaa!
Soittelin sinne polille ja kyllä nyt kuulemma yritetään vielä keretä siihen perjantaille ennen ku mies lähtee... eli seuranta ultra on 9. päivä torstaina ja jos vaan mahollista, niin sitte taas irrotus ja inssi perjantaina 10. päivä! Vähän tuntuu kiireiseltä, mutta yritetään silti! :)
Kommentointi jäi taas vähän vähiin, mutta älkää herpatko! Mielessä ootte kaikki! :D Iltaan!
Tuupa kp1 (hirveet krampit ja ällö " vesiputousvuoto" päällä, yäk!)
Täällä sitä vaan netissä pyöritään vaikka lupasin itselleni, että menen tänään ajoissa nukkumaan...
Piti vaan kommentoida tuota ystäväasiaa, josta Viivi, Tuupalainen ja EmmaEmilia ainakin täällä juttelivat... mulla on ihan sama tilanne, ei ole oikein ystävää joka ymmärtäisi tämän tilanteen. Kaksi ystävääni tietävät tilanteesta, toinen sai juuri esikoisensa ja toinen kuumeilee kolmattaan. Kumpikin kyllä kuuntelevat ja lohduttavat, mutta eiväthän he tietenkään voi täysin ymmärtää... siinä mielessä tämä palsta on kyllä todella hyvä asia, varsinkin kun on ihan alussa vielä tässä koko projektissa ja haluaa kuulla toisten kokemuksia.
Varsinkin nyt, kun tämä asia on itselle niin uusi, niin tätä tulee varmaan jauhettua kyllästymiseen asti näille ystäville... kovasti olen kyllä yrittänyt iloita toisen ystävän esikoisen johdosta. Välillä tuntuu, että olen itsekäs kun ajattelen näin, minunhan pitäisi olla onnellinen ystäväni puolesta eikä tuntea kateutta. Tottakai olenkin onnellinen hänen puolestaan, mutta kai nämä tunteet ovat ihan normaaleja, tiedätte varmasti mistä puhun...
No joo, nyt mä oikeasti laitan koneen kiinni ja yritän mennä nukkumaan... olisi se outoa kerrankin herätä aamulla pirteänä! :) onneksi nämä aamuherätykset eivät ole jatkuvia, kolmivuorotyötä siis teen.
Öitä kaikille!!
-Lupus
Onko teistä kukaan metformiinilla? mulla todettiin ensikäynnillä että on pco-tyyppiset ovariot, ja löysin netistä paljon tietoa pco:n yhteydestä metaboliseen oireyhtymään, insuliiniresistenssiin jne. Mulla on korkea kolesteroli vaikka olen normaalipainoinen, ja alkoi vähän huolestuttaa että oliskohan mulla insuliiniresistenssiä - se ainakin voisi selittää tätä ikuista väsymystä... Vaikka paino on normaali tai vähän allekin, niin olen vähän keskivartalopullea ja kauhea sokerihiiri. Voi että rassaa kun pitää odottaa niin kauan että pääsee edes verinäytteisiin!!! en olisi uskonut että ensikäynnistä menee lähes 2 kk ennen kuin pääsee kuulemaan veri- ja spermanäytetuloksia... Mulla ei ole koskaan ollut säännöllisiä kiertoja ja arvatkaa miten harmittaa etten ole tutkituttanut aiemmin. Ja miten ärsyttävää että 2 gyneä sanoi mun kiertoja " ihan hyviksi" silloin kun oli n 6 kk yritystä takana.
Paljon oli puhetta eilen ystävistä joille purkaa näitä juttuja; meillä yksi kaveri tietää yrityksestä, mutta en ole puhunut siitä että tutkimukset on aloitettu. Kohdistan puhumisen tarvetta mieheen, mutta ei sitäkään saa liikaa rasittaa vaahtoamalla näistä jutuista... Mun tekisi mieli kertoa vanhemmille sitten jos joutuu ihmeellisiin hoitoihin, mutta mies ei taida olla vielä halukas kertomaan.
Mukavaa päivää kaikille!
tokkopa
Lentsuhan se iski ja ikävästi iskikin. Nenä vuotaa kuin hana ja pää on höttöä täynnä. Joten jos ei kirjoituksesta kummoista tule on selitykseni flunssa..
Ihan ensiksi Tuitulle ja LeiMulle piinailu peukut (bdbdbd)!! Tässä kuussakin niitä plussa uutisia kaivataan!!
Minulla pari ystävää tietää tilanteesta, mutta kun eivät ole itse joutuneet tällaista aihetta läpi käymään, joudun aina varautumaan henkisesti ihan kummallisiin kommentteihin. Yritän aina ymmärtää heitäkin - eiväthän he voi tietää ja asettua täysin minun asemaani - mutta välillä aihe kyllä kirpaisee. Olenkin vähentänyt aiheesta jutustelua ja tämä palsta kyllä toimii ihan parhaana kanavana purkaa mieltänsä. Yksi tuttava parikuntamme kärsii sekundäärisestä lapsettomuudesta ja heiltä olemmekin molemmat saaneet tukea ja lohdutusta ihan parhaiten.
Omaan napaan ei kuulu kummoisia, joten toivottelen kaikille hauskaa tiistai päivää. Pysykää terveinä!
Leia
..en tiä onko hormonien vaikutusta vai mitä, mutta oon ihan herkkiksenä täällä! =0/ Tulin " pitkästä aikaa" lukemaan tätä pinoo ja on ollu ikävä teitä!! Tää tuntuu niin kotoselta paikalta. Vieläkään en oo mihinkään odotuspuolen juttuihin oikeen kiinnittyny. syyskeijujen pinosta tulee vaan paha mieli kun siellä odotellaan kolmatta tai jopa kuudetta lasta ja oireita on vaikka muille jakaa.... ja itte on kutakuinki oireeton enkä edes tiedä onko masussa ketään. (alkuraskauden ultra viikon päästä)
Ensikoissa taas tuntuu siltä, että ei kukaan välttämättä ymmärrä, että mitä on joutunu lapsettomuuden kanssa kokee ja millasta on olla sen jäljiltä raskaana. Ei tod. helppoo. Oon jopa ihan yllättyny, kuin allapäin oon ollu nää ekat viikot. Ei uskalla iloita, kun pelkää. On kuullu niin paljon keskenmenoista ja muista.
Kovasti peukkuja Varjokkaalle... toivottavasti ne munikset on ottanu lääkkeistä nokkiinsa ja kasvanu ja KASVANU!!! =) peukkuja myös piinailijoille/" isoilla kp:llä" oleville... en nyt enää muista nikkejä. sori.
Hitsi kun en enää muista, että mitä piti kirjottaa ja kelle. Käyn vähän lunttaamassa ja jatkan sitten.. =)
Niin tohon ystävä asiaan piti sen verran sanoa, että aika harvat ymmärsi munkaan tilanteesta kun hoidoissa oltiin, mutta ei sitä oikeen niiltä voi odottaakaan. Ei sitä osaa kuvitella, ellei oo itte kokenu. Ja tuntuu se varmasti niistäkin pahalta, niin helposti tulee vähäteltyä tai muuten syrjäytettyä koko asia... mikä taas tuntuu meistä tosi pahalta.
Vähän samaa ymmärtämättömyyttä tuntuu olevan nyt kun on raskaana... On eri olla raskaana hoitojen avulla kuin että olis tullu tyyliin kerrasta raskaaks... tai ainakin musta tuntuu siltä.
Rahanmenosta oli kans pinossa puhetta... me oltiin kans yksityisellä... kerkes sinne palaa kans ihan mukavasti rahaa, vaikka tosin loppujen lopuks päästiin aika halvalla... Verikoe-raskaustesti makso muuten yli 30e!!! Aika suolanen sekin.
LeiaK: Pikaista paranemista!!!
Tuittu: Onnea työpaikan suhteen! Toivottavasti saat sen paikan ja se on mieleinen! nii ja peukkuja muutenki (kp:t)... toivottavasti plussaat! =0) Mulla rinnat on ollu vaihtelevasti kipeet... yllätyin siitä, että ei ne ookkaan 24/7h kipeet, vaan mulla ainakin saattaa olla iltasin, yöllä ja aamulla paljon kipeemmät ku päivällä... eikä joka päivä oo välttämättä juuri ollenkaan kipeet. bdbdbdbd
tuupalainen: lohtuhalit menkkojen alkamisen takii. vaikka sitä osaa odottaa niin harmittaa se silti. eikös sulla ollu se tilanne, että sinne inssiin ehkä sittenki kerkeette nyt tällä kierrolla!? Tsemppiä, peukkuja, onnea jne.. sinne!!! Toivottavasti se onnistuu!!!
LeiMu: plussaonnea.. bdbddbd toivottavasti on tärpänny, vaikka et sitä itse usko.. =) eihän sitä koskaan tiedä. =)
Viivi: toivottavasti koiran pattileikkaus menee hyvin. Elukat on kyllä niin rassukoita nukutuksen jälkeen... meijän yks kissa oli ihan ku mikäki ojassa uitettu humalainen nukutuksen jäljiltä.. =) turkki märkänä, kieli pihalla, silmät kierossa, haisi pahalle, jne.. Koiraa ei oo onneks tarttenu nukuttta... siinä oliskin kantaminen ku jäbä painaa 50kg ja jos se olis ihan reporankana, ni kukahan sitä lötköö siirtäis autoon jne. =0)
Pikmin: Pahoittelut negasta!! =( Toivottavasti ens kerralla tärppää. Voimia!!
EmmaEmilia: Kirjotit jossain vaiheessa siitä rahanmenosta... Sen vaan halusin siihen sanoo, että sittenpähän on ainakin tehny kaikkensa kun on maksanu ittensä kipeeks hoidoista, mut ei ookaan saanu vauvaa. Muista, että hyvin hyvin hyvin pieni osa todella jää ilman vauvaa (paitsi tietty sit adoptio), mutta en usko että te kuulutte siihen!!! Äläkä usko säkään... toivoa on! -pitää olla! Ei tätä muuten jaksa. Voimia.
PS. Lähtekää ihmeessä sinne matkalle! =) (nimim. kateellinen, joka kans haluis matkalle)
Tässä ny jotain " kommentteja" ... ens kerralla taas sit lisää...
T.Burde (rv6+4)
Oon tehnyt tänään niin kovasti töitä, että aion nyt pitää ansaitun tauon palstailun parissa :) Heh, tuo ¿kovasti töitä¿ on kyllä niin suhteellinen käsite kun lähinnä ajattelutyöstä on kyse, mutta tarvii siinäkin välillä vähän lepoa ja leppoisampia mietiskelyn aiheita.
Ensinnäkin Burdelle kiitos kommenteista, olet ihan oikeassa tuossa, että tärkeintä tässä vauva-asiassa on tosiaan se, että tietää tehneensä kaikkensa sen eteen. Siinä mielessä tähän on valmis sijoittamaan rahansa vaikka konkurssiin asti vaikkei varmaa lopputulosta tiedäkään, että ei tarvi sitten myöhemmin miettiä oisko vielä jotain ollut tehtävissä. Ja pitää olla oikeesti onnellinen, että ylipäätään pääsee hoitoihin ja saa tehtyä asioille jotain sen ikuisen odottelu-pettymys-kierteen jälkeen. Mulle ainakin tuli heti ihan mahtava olo ja asioissa etenemisen tunne, kun sain vuoden yrittämisen jälkeen varattua ajan Väestöliittoon ja tiesi että nyt voi oikeesti edes jotenkin vaikuttaa asioiden etenemiseen. Ja sekin on totta, että useimmille hoidot tuo tulosta jossain vaiheessa. Senkin on jotenkin aina tiennyt, mutta ihana kun sanoit sen ääneen :) Oon vaan niin peruspessimistinen luonne, että aina välillä tuppaan ajattelemaan asioista sitä kaikkein pahinta, vaikka kyllä sitä välillä tulee sitten leijuttua niissä toiveiden pilvilinnoissakin. Mutta pessimistisyydestä puheen ollen, yritä nyt Burde nauttia raskaudesta äläkä liikaa mieti ikäviä ajatuksia! Ihan varmasti kaikki on ok ja viimeistään ultrassa saat mielenrauhan. Positiivisia vauva-ajatuksia (sekä tietysti vauvaliimaa ja tarrasukkia) siis sinnepäin!
Tuitulle ja LeiMulle peukutukset täältäkin suunnasta, hyviä uutisia odotellaan! : )
Leialle pikaista paranemista!
Tokkopa pohdiskeli asioiden kertomisesta vanhemmille, jos joihinkin hoitoihin ryhdytte. Mulla auttoi tosi paljon omaa oloa, kun sain kerrottua asiasta äidilleni, joka otti sen tosi hyvin. Etukäteen pelkäsin, että hän a) suuttuu siitä etten ole kertonut että olemme edes yrittämässä vauvaa ja b) ottaa tämän jotenkin raskaasti. Pelot oli turhia ja oma olo keveni ihan älyttömästi kun sai ¿taakan harteilta¿ ja kerrottua asian jollekin tärkeälle ihmiselle. Aina kun on oikein surkea olo, niin hän saa kyllä sen karkotettua positiivisella asenteella ja minä sitten toistan niitä positiivisia ajatuksia ja näkökulmia eteenpäin miehelle, joka myös tuppaa välillä ottamaan asiat liian raskaasti. Muut sukulaiset meillä ei asiasta tiedä ja toistaiseksi asia saakin olla niin.
Tulipa taas kerran tekstiä, mutta nyt pitää varmaan jatkaa töitä vielä vähäksi aikaa. Ehkäpä kuitenkin käyn ihan ensiksi tsekkaamassa uusimmat äkkilähdöt :)
Ihanaa, keskellä viikkoa mennään taas ja väsyttää kyllä ihan tolkuttomasti. Mikähän kumma sekin on, kun ei aina tunnu yöunet riittävän, vaikka taisin kyllä viimekin yönä nukkua 8h. Arrgghh...
Kun ei sitten millään ehtis yheksäksi petiin.
Tarttisin mieluiten 9h yöunta.
..haluaa tehdä muutakin kuin töitä ja nukkua.. =)
Olipas kiva avata tänään kone, kun oli taas tupsahdellut viestejä meidän pinoon. Tänään on jonnin verran ollut tuota hommaa, niin ei ole ehtinyt koneella kauaa vielä jumittaa.
Nyt sitten varmaan loppu päivä sujuukin rattoisasti koneen ääressä, ehkä.
Tuupalaisen idea kuulosti varteenotettavalta!!
Ilman muuta voisi joskus olla mukava tavata. =)
Jos sitä uskaltautuu ihan livenä esittäytymään.
Tapasin muuten mieheni kohta kuutisen vuotta sitten netin kautta, että ei se huono paikka välttämättä oo tavata ihmisiä..
Pistetäänpä korvan taakse, jos tuossa kevväämmällä innostuttas tekemään rehvit.
..hih..
Hieno juttu muuten myös se, että pääsette yrittämään uutta inssiä noinkin pian. Jo ens viikolla, WAU!
Toivottavasti olisi onni myöten tällä kertaa ja pääsette Burden kanssa perustamaan meille pinoa tuonne odotuspuolelle.
EmmaEmilian mietteet eilen oli kyllä ihan niin kuin omasta suusta.
Olen aivan samaa mieltä siitä, kun puhuit miltä tuntuu kun tuttavat ja ystävät odottaa ja miltä tuntuu sen jälkeen kun ovat vauvan saaneet.
Ihmismieli on kyllä varsin omalaatuinen välillä.
Mukava kuulla Burdestakin.
Vaikka nyt kaikki mahdollinen huolettaakin tällä hetkellä, niin koitahan
kuitenkin nauttia raskaudestasi. =)
Murehditaan sitten kun on pakko.
Ulkona näyttääkin tänään olevan varsinainen talvikeli, kun lunta tulla tupruttaa. Ajattelin lähteä tänäänkin tallille, kun sain seuraa. Ukko rassu ei taida kyllä oikein tykätä hyvää, kun laukkaan siellä koko ajan. =(
Siellä on vaan niin ihana käydä, kun saa tuuletettua ajatuksiaan ihan kunnolla ja elukoiden kanssa on mukava puuhata. Olisi kiva, jos mieskin olisi innostuneempi eläimistä, mutta kaikkea ei voi saada.
Onhan meillä kuitenkin viikonloput ja muutama ilta viikollakin aikaa nähdä.
Talvilomaa odotellessa.
Kiitos Viivi kannanotosta! Ajattelin ettei taida ketään kiinnostaa kun ei oo kukaan mitään sanonu... ;) Tai sitte kaikkia vaan jännittää! Joo, tuntuu kyllä aika kummalta, että uus inssi vois olla jo ens viikolla, mutta suoraan sanottuna en usko, että ehditään siihen!
Eikä muuten ole munkaan mies mikään eläinrakas... sanoo tuota koiraaki vyöruusuks, vaikka sen nimi on roosa...
Emmaemilian matkakuume taitaa vaan nousta! Kyllä se nyt kannattaa varata se matka! :D
Voi Burde sua! Sun pitäis tosiaan nyt saada vähän mielenrauhaa ja nauttia olotilasta, mutta onneks se ultra on ihan pian, että pääset näkeen vilauksen pienestä :) Toivoisin niin että pääsisin jo sun seuraks odottaan!! Ai niin, ennustaja Elli väitti tossa loppukesästä, että meitsille syntyis tyttö marraskuussa -06 joten ois nyt sitte tärpättävä, että ennättää. :)
Leia, täältä löytyy toinenkin nuhanenä! Ei oo häävi olo, yhtäkkiä oli tänä aamuna nenä ihan tukossa ja nyt vuotaa ja pää tuntuu ihan pöntöltä... paranemisia meille molemmille!
Tokkopa, toivottavasti saat apua tohon pco:hon! Eikös siihen oo monenlaisia eri hoitoja? En oikeen tunne kyseistä asiaa, mutta paljon sitä tuntuu olevan.
Missä mörkö luuraa? Ai teillä pääsee koitsu oikeen sänkyyn? Meillä ei oo sillä ees lupaa tulla makkariin, mies on niin tarkka tommosista!
Tuittu!! Joko on testattu? Tuu pian kertoon kuulumisia!!!
Varjokkaalle tsemppiä huomiseen seurantaan! Toivon NIIN paljon että uutiset ois hyviä!!
Pikmin, jokos siellä päin on menkat alkanu? Multaki vielä pahoittelut siitä negasta ja kierron pitkittymisestä!
Leimulle terkkuja kans!
Mitä on tapahtunut VM1974:lle? Milikolle? Lillille? Joalinille? Bilhalle? jne... :)
Täällä omassa pikku naposessa ei flunssaa kummempaa sitte ookaan, paitsi nuo hirveet krampit tuolla alapäässä. Odottelen että sais taas alkaa napsiin clomeja... se ku oli niin kivaa hommaa! :D Vietän vapaailtaa, mieski on töissä. Eikä taida teeveestäkään tulla mitään! Painun ehkä pehkuihin lämpimän mehun ja nenäliinojen kera!
Kiva että joku on ehtinyt kaivata. Mulla on vaan ollu niin kauhee kiire, ettenl ole ehtinyt nyt yhtään kommentoida mihinkään. Se on taas tätä aikaa kun matka lähenee niin kiire ja stressi vaan lisääntyy.
Nytkin aattelin ihan pikaseen kirjottaa kun pitää alkaa siivoilemaan ja juosta kauppaan, kun se täti tulla tupsahti taas jo vähän etuajassa. En siis ole ihan sata varma vielä onko nämä nyt sitten menkat ja vasta alku vuotoa, mutta kyllä se täti taas kurvaa mun osoitteeseen.
Burdelle sellaista aattelin ehdottaa, että laita sä sinne odotuspuolelle lapsettomien odotuspino pystyyn niin täältä sitten toivottavasti siirrytään sinne sun kanssa odottelee h-hetkeä ja kyllä täältä hitaasti mutta varmasti joku sinne aina siirtyy!!!
Piinailijoille peukutuksia ja plussa onnea. Meillä onkin sitten ensi kuussa toinen käynti Väestöliitossa ja heti matkan jälkeen ollaan viemässä spermanäyte sekä mennää molemmat verikokeisiin niin kaipa tässä jossain vaiheessa alkaa hommat etenemään.
t. joalin, jolla on vkon päästä viiminen työpäivä ennen matkaa!!! nii ja joka sai maanantaille kutsuin työhaastatteluun ja se olisi aivan unelma paikka mihin haluaisin mennä:)
Hei kaikille!
varjokas, pitelen kovasti peukkuja sinulle. Itselläni on vähän samoja mietteitä, että pitäisi käydä tätä lapsettomuusasiaa läpi ennen mahdollista siirtymistä adoptioon. Näen asian aika pitkälle samoin kuin sinäkin ja meillekin on adoptio on hyvinkin varteenotettava vaihtoehto.
Tuittu78, mikäs siellä on piinailutilanne? Ja isot tsempitykset työnhakuun. :)
möröm, millainen koiruus teiltä löytyy? :) Meilläkin on oma karvavauva eli cockerineiti. Ihana ja vallaton tapaus. :)
LeiMu, Kiitokset myötätunnosta. :) Pitelen peukkuja, vaikka et piinailekaan. Vähän sama juttu itselläni, että en enää oikein millään usko raskauden mahdollisuuteen.
Lupus, kyllä kaikki tunteet ovat normaaleja ja mitä vähemmän niitä yrittää torjua, sen helpompi niiden kanssa on elää. Itsestäni ainakin tuntuu, että jos kateuden pistokset silloin tällöin ovat ihan sallittuja, niin välttämättä se ei sen pahemmaksi muutukaan.
tokkopa, muistelen tuolta pitkiksien (=pitkäkiertolaisten) puolelta että aika monella pco:sta kärsivällä oli metut käytössä ja aika moni heistä raskautuikin. Ilmeisesti tulokset metusta ovat olleet lapsettomuuden hoidossa yllättävän hyvät. Mullakin muuten menee monta kuukautta ensikäynnistä edes tutkimuksiin, kun kärsin ihan samasta vaivasta kuin sinäkin eli pitkistä kierroista. Se on kyllä hermostuttavaa..
LeiaK, näin se taitaa olla, että eivät kaikki tätä odottamisen tuskaa oikein ymmärrä. Mutta onneksi on tosiaan tällaiset palstat, joissa vertaistuki ja empatia toimivat. :)
burde, Voithan käydä täällä meidän pinossa! Minusta on ainakin mukava nähdä sinut täällä joukossa. Odottele vaikka jos joku muukin siirtyy odotuspuolelle, niin sittenhän voi harkita pinoakin? En tosin tiedä, onko noita " vasta-alkaja-odottajia" jo monia odotuspuolella.
EmmaEmilia, mietit näköjään aika samoja kuin minäkin. Vaikka kyllä sitä joskus tosiaan miettii, että mitäs jos tästä kaikesta yrittämisestä ja rahan laittamisesta huolimatta, tulos ei olisikaan se toivottu.. Eli kai se peruspessimismi taustassa kummittelee. Mutta yritetään silti jaksaa uskoa, että tämä kaikki vaiva on sen arvoista. :)
viivi99, oih, mä olen ihan kateellinen, kun pääset tallille touhuilemaan ja ilmeisesti menet ratsastamaan. Heräsi heti halu aloitella vanhaa harrastusta taas uudestaan..
tuupalainen, kiitos sinulle pahoitteluista. Eli kierto on edelleen vaan pitkittynyt ja nyt mennään jo kp 46.. että sellaista. Paranemista sinne flunssaan, sitä on ollut liikkeellä. :)
joalin, te olette näköjään tutkimuksissa samassa vaiheessa kuin mekin. Varmasti ihana lähteä matkalle, mulla on vaan tainnut mennä ohi, että minne olittekaan lähdössä?
---------------------------------------------------------------------------------
Omassa voinnissa ei tosiaan edelleenkään mitään uutta. Nyt jo menossa kp 46. Saatan testata taas viikonloppuna ihan oman mielenterveyteni säilyttämiseksi (tai rikkomiseksi), jos nyt ei pian jotain rupea tapahtumaan. Kivahan sitä olisi uskoa ihmeisiin, mutta en usko yhtään.
Onneksi ollaan jo keskellä viikkoa ja pian taas viikonloppu häämöttää! =)
Täällä odotellaan menkkojen alkamista neutraalein tuntein. Tänään aamulla periaatteideni mukaisesti testasin ja negahan se oli. Kuinkas muutenkaan. Mutta ei haitannut yhtään, ehkä sitä jo sitten alitajuisesti tiesi tuloksen tai sitten olen kerrankin onnistunut oikeasti pitämään ne jalat maassa. Mutta eipä tarvitse enää miettiä eikä kuulostella kehoaan vaan voi odotella. Tänään siis kp 28/26(-32) ja lämmöt oli aamulla vieläkin 36,7 ja rinnat on arat, joten jos jotain positiivista tässä etsii niin ainakin ovuloin..ehkä..:) Onneksi laskin kierron venymisvaraa tuota ensikäyntiä varatessa, joten ei tarvitse siksikään stressata. Alle kolme viikkoa enää..
Ja sitten tämä uusi työpaikka. Siis samat työtehtävät, mutta eri yksikössä eli ei mitään alan vaihtoa ole tiedossa. Olen menossa perjantaina haastatteluun ja varmaan ensi viikolla sitten selviää miten kävi. Sen verran on minun hakemukseni ainakin kiinnostanut, että se päiväkodin johtaja oli jo soittanut eilen edelliselle esimiehelleni ja kysellyt minusta. Ja tämä on kyllä antanut hyvät suositukset, siitä olen ihan varma! Olen kyllä ihan luottavainen, mutta saa nähdä miten käy..:)
On niin omanapainen olo, ettei jotenkin nyt saa ajatuksella kommentoitua muiden juttuja. On ollut tosi rankka viikko töissä ja aina vain pahenee loppuviikkoa kohti. *huoh* Palaan vaikka sitten huomenna paremmilla sosiaalisilla taidoilla varustettuna! Ja ainakin Varjokkaan lääkärireissutietoja odottelen kovasti!
Olette ihania!
-Tuittu-
Ihme, nyt ei raivostuta vaikka oli tosi pitkä viesti..ehkä mä oon oppinu kärsivällisyyttä :)
Eli takaisin aiheeseen. Mulla oli eilen se shokkivuoro 5am ja ei ollut voimia kirjautua sisään :) nyt taas iltavuorossa ja pääsen puolenyönjälkeen - tää on sama kuin olisi ainaisessa aikaerossa!
Tuupalainen: Musta olis kyl aika jännä ajatus et nähtäis. Oon miettinyt itsekin ihan samaa kun teistä tullut niin läheisiä vaikka ei ikinä nähty. tiedetään kuitenkin toisistamme yhtä sun toista. Laitetaan korvan taakse jos vaikka se onnistuisikin. Musta olis kiva. Meidän hauvasta niin ei sekään saanut aluksi tulla sänkyyn. Mies oli tosi tarkka siitä. Sillä on kuitenkin todettu läheisriippuvuus ( :D ) ja itki niin kauan kunnes se otettiin syliin. Tein vaikka mitä, mutta ei auttanut. Loputa mies taipui kun halusi nukkua :)
Pikmin: meillä on pieni villakoira..ja todella hemmoteltu :) Teet siis testin viikonloppuna? enää pari päivää jäljellä..hui
Täällä ollut paljon keskustelua siitä tietääkö kaverit jne. Mulla tietää ja osaa tukea kyllä, mutta kyllä mulla ihan samat ajatukset kuin teillä siitä, että kun ei itse ole kokenut tätä, ei osaa kuvitella miltä tuntuu. Sitten myös adoptiosta jutustelua. Mulla oli vähän aikaan sitten aika paljon mietteitä siitä joita myös vuodatin tänne. Nyt kuitenkin yritetään raskautua ja adoptioon eteneminen ei ajankohtaista. Äh, en haluaisi valittaa, mutta miten teilä miehet suhtautuu hoitoihin? Ymmärtääkö ne et hormonit sun muut vaikuttaa käytökseen ja et ei ihan oo oma itsensä? Meillä nimittäin nyt kotona tosi nihkeetä ja kireetä. en tiedä oonko mä sen aloittanut vai mikä mut mua on kyl jännittäny tosi paljon ja se on sit purkautunu kotona. Tyhmäks tekee sen et meillä on ensimmäinen hääpäivä sunnuntaina ja nyt kok viikko ollut kireetä ja ahdistavaa hiljaisuutta. Mulla nää työvuorot ja mies lähtee työmatkalle niin ei ehditä selvittää tilannetta ennen viikonloppua..tosi kiva..kiitos kun sain purkaa tän ulos :)
Mä oon kans ihmetelly mihen osa on kadonnut. VM1974 oli ainakin 2-3 viikkoa sitten kuulolla..toivottavasti kaikki on hyvin. Kiva, että Joalin on taas täällä! Sulla ainakin ihania juttuja-matkaa ja työhaastattelua. Jännää!!
EmmaEmilia: Tule kertomaan löytyikö kohdetta - ja sitten tuo aurinko mukanasi :)
Varjokkas: Todella tsemppiä huomiselle - kerro sitten heti tulokset!
Burde: Niinkuin aikaisemin sanoin niin ihanaa kun olet täällä meidän kanssa. Ymmärän myös sen ettei ehkä sellaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta " normaaliraskautuvien" kanssa. Toivottavasti meistä on tukea täällä sinulle eikä stressata meidän piinailuilla. Ja vielä enemmän toivottavsti päästään sun seuraks!!
Tokkopa: mitä lääkäri sanoi? Kysyitkö siltä siitä insuliinistressistä? Tää odottaminen on yhtä piinaa, mut kai siihen tottuu. Oikestaan tää koko hoito perustuu meillä aina vaan odottamiseen.
Leik Toivottavasti nuha paranee. Paljon jaan kuumaa juotavaa ja lepoa!!
Ihan vaan nopeasti moikkaamaan kun mulla kans aikainen herätys huomenna: 3.30 Auts!! Oon niiiiin iltaihminen, et aikaisin nukkumaan meneminen mahdottomuus. Lupus tsemppiä kans sullekin :)
Ihana Varjokas kuulla, että mahdollisuudet paranivat! Pidetään peukkuja. Ihana kuulla, että mieskin ottaa noin tosissaan. Meillä hoitomuotona koeputkihedelmöitys ( icsi ) ja nyt kun yksi takana niin ei ne hormoonit nyt niin pahoja onneksi olleet. Et js teille ilmoitetaan IVF niin ei niin paha. Paitsi kyllähän sitä helpommalla (kivemmalla tavalla ) pääsee jos hedelmöitys tapahtuisi lakanoiden välissä :)
Tuittu: peukutan ja pidän sormet ristissä!! ei lietsota, mutta toivotaan, että nyt tulisi hyviä uutisia!!Niin ja wau mitä työjuttuja!! Mitä oot ajatellu? Aika jännää!!
Emmaemilia: onko matka jo selvillä? Oot muuten ihan oikeassa kun jos ei vähään aikaan ehdi palstailla niin ei sitten muista kommentoida juttuja ja toisaalta nekin on jo mennyt ja uudet jutut jo päällä. Nyt mulla ainakin on helpompaa kun rupeen muistamaan taustoja niin helpompi olla mukana!
Mä olin se joka kommentoi niistä hahmoista - toimis edelleen!! Tuupa sä olit kans mukana mun unessa mut et onneksi ollut mikään tuubi :) Mä kans tuupan tavoin mietin pitkin päivää et mitä teille kuuluu ja mistä olis kiva jutella ja miehelle kertonut teidän kuulumisia.
Pikmin kiva kuulla että mun höpinät autto edes vähän. Totta se kyllä on , et täältä saan parhaimman tuen vaikken ole edes ikinä nähnyt teitä!! On tää nykyaika niin kummallista. Kiva et ollaan luotu tällainen yhteisö - siitä vielä mega kiitos varjokkaalle
Nyt mun pitää mennä nukkumaan. Varjokkaan ja Viivin koiralle ISO pusu ja muidenkin lemmikeille ( en muista kenellä muulla oli ) Otan ton mun oman aarteen kainaloon ja mennään ensin pisulle ja sit yhdessä pötköttää. meidän koiralla on muuten oma tyyny meidän välissä..et ihan hyvä et meillä hedelmöittyminen tapahtuu laboratoriossa ;)
Hyvän yön halit ja jatketaan huomenna!!