1560-luvun aihe vapaa

AW vailla peuckuja ompi kuni talo vailla ajtanpolulla astelewata emändä

Peucalod nägywäisicsi owat tulled! Minä salaisesdi uhramaza cävin pyhäcä lehdoza, iota peugaloita näcemän wielä tultaicin. Iocu oli peucaloida wääränä pitänyd ja poies loidcunnud.

Mistä olette saaneet tätä ihmeruokaa perunaa? Kirkonkylällä käydessäni kasviparantaja kertoi sen olevan myrkyllistä. Myös pappi sanoi sen olevan paholaisen ruokaa, löydetty kuulemma pakanain maasta ja tuotu Espanjaan isoilla laivoilla. Raamatussa tätä ruokaa ei mainita! Onko sen syöminen syntiä? Voiko joutua helvetintuliin sen syömisestä?

Nauriin mussuttaja kirjoitti:

Mistä olette saaneet tätä ihmeruokaa perunaa? Kirkonkylällä käydessäni kasviparantaja kertoi sen olevan myrkyllistä. Myös pappi sanoi sen olevan paholaisen ruokaa, löydetty kuulemma pakanain maasta ja tuotu Espanjaan isoilla laivoilla. Raamatussa tätä ruokaa ei mainita! Onko sen syöminen syntiä? Voiko joutua helvetintuliin sen syömisestä?

Ei pidä Jumalan labcen caicea syömän. Se woi olla itce isäcdä Perceleszä, joka ymbärinskäybi nincuin kiljuwa Jalopeura ja meidät Icuiceen Cauhistuczen halua mucanans wiedä! Paganain ruoca on syndiä täynnäncä ja Paholaicen juoned ne kawalia owat. Se woi sinun tygösi perunan muodoza tulla! Sicsi pitä wääräuscoisten ruogia wältämän ja alati rugoileman, että puhdana säilyici!

Vierailija kirjoitti:

Peucalod nägywäisicsi owat tulled! Minä salaisesdi uhramaza cävin pyhäcä lehdoza, iota peugaloita näcemän wielä tultaicin. Iocu oli peucaloida wääränä pitänyd ja poies loidcunnud.

Mie niin hywilläin olen, jot peugalot on tagazi tuld. Niin kauhiast ol aziat tääl Valamos, ko Isä Dimitri huomaz, jot peugalot häwinny ol. Hää o eraggon wiettänt aiga omaza kammioz jo monia wuozia ja AW-palzda hälle tärgeä ollu. Ko ei enää peugutta voint, hää mielipuolecz män ja wihaizia algoi pagista tääl palzdal ja tuggoizeczi kogo palzda laidoi. Nyt Isä Dimitri on taaz järkiinz palant ja palzdalla taas peugutta tyydyväizen.

Kaukomatkaajat! Miten kestätte pitkät laivamatkat?

Voinco tehdä cissasta jauhenlihaa? Lehmät cuolivat talven paccasissa.

Vierailija kirjoitti:

Voinco tehdä cissasta jauhenlihaa? Lehmät cuolivat talven paccasissa.

onhan tuo mahollinen paekka!

Meidän cylälä ombi awiopari, joilla ei yhdän lasda ole. He jo iälliciä owad, yli colmengymmenen. Nyt olen cuulud, että he owad wela. Se tarcoida wabaehdoisesdi labsedonta. Heilä cuulema parembi ilman. Eikö teme syndi ole? Meidän tule lisändyä ja maa täytä, niin sano idse Jumala meile! Ja jos mies siemenens huccaan heiddä, se camala syndi on! Jos teme willitys lisändy, meildä lobbu ihmised mailmasda. Caicea sidä cuule cun wanhaxi elää. Syndi wain lisändy mailmaca.

Jos ycsicin siemen turhaan lascetaan maahan, on luwassa monen wuoden witsaus!

Vierailija kirjoitti:

Kaukomatkaajat! Miten kestätte pitkät laivamatkat?

Certowat Åbossa että caucasessa Lucitaniassa olici olud rohcked miehed cun olisiwad purjehtined monet kuut ja löytäneed ennen culumattomia mailman ääriä. Lickö Pahoilacesta mocomat wäitteed. Ihmicen pidä pysyä cussa sundymänsä sanud on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaukomatkaajat! Miten kestätte pitkät laivamatkat?

Certowat Åbossa että caucasessa Lucitaniassa olici olud rohcked miehed cun olisiwad purjehtined monet kuut ja löytäneed ennen culumattomia mailman ääriä. Lickö Pahoilacesta mocomat wäitteed. Ihmicen pidä pysyä cussa sundymänsä sanud on.

Minäcin cuullut olen, että wsia mailmoja on löydynyt. Muda sielä cauheita paganacanzoja elelewi. Ihmiciä urhawad ja epäjumalia palwovad. Camalia sairauxia sieldä myös tulud on. Haureudeza ja irstaudeza sielä ihmised eläväd, cumba voicime heidät saada cäänytedyx ja Jumalan labsicsi tuleman.

Mixi mejden caubunci Borgå dälä aina mainituxi dulewi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voinco tehdä cissasta jauhenlihaa? Lehmät cuolivat talven paccasissa.

onhan tuo mahollinen paekka!

Eikö muorisi ole opettanut että orawainen keitetään tehdään ennen cissaa tai teillä alkaa rotat hyppiä silmille? Heitetäänkö teillä orawaiset nylcemisen jälceen tuncioon?

Ihme uusawuttomuutta.

Äitini järjesti minulle liian vanhan vaimon. Kaverit naureksii kun kuljen sen 16 vuotiaan naikkosen kanssa, näinköhän on edes kyvykäs enää lisääntymään

Ketju on hauska, mutta pakko olla sen verran kuiva, että 1560-luvun ihminen ei tiennyt perunasta yhtään mitään, joten siltä osin eräät certowatten tarinoita suoraan Bårgosta. Peruna tuli Suomeen 1700-luvulla Pommerin sodan tuliaisina. Sitä ennen tavallisempi lisuke ruokapöydässä oli nauris ja puuro. Papurokka oli hernekeiton edeltäjää proteiinipitoista härkäpapua, joka on taas muodissa. Hernekeitto lienee tullut 1700-luvulla, sillä se yhdistää sekä Ruotsia että Suomea. Vanha katolinen tapa oli paastopäivä perjantaisin, ja sitä ennen syötiin tukevasti.

Ruokavalio oli melkoisen kapea, esim. porkkanaa ei tunnettu ja omenakin oli vasta kokeilussa, ja sen viljely yleistyi 1600-luvulla  kartanoissa.  1700-luvulla kelit ja olot olivat ankaria, ja lähes kaikki Suomen omenapuut tuhoutuivat. Nykyinen perinnekanta on peräisin 1800-luvulla tuoduista puista. Vanhin viljelylajike on ehkä Huvitus. Nykyinen kirottu kukkapenkkien rikkaruoho vuohenputki on erään munkin Suomeen 1400-luvulla tuoma, ravintokasviksi!

Oravakeittoa kertoi korvessa kasvanut mummoni syöneensä vielä 1920-luvullakin. Ajat oli taas kovat 20-luvun lopulla.

terv. sukututkimuksen harrastaja (hikoilee 1700 luvun alun käsialojen kanssa parhaillaan)

Minun on vielä pakko jatkaa sen verran kuiwuttamista, että törmäsin yhteen 1721 syntyneeseen esiäitiin, joka meni miehelään 14 vuotiaana, sulhanen oli 17 vuotta ja kuoli 47 vuotiaana lapsivuoteeseen. Hän synnytti 17 lasta, joista yhdet oli kolmoset, ja kaikki vieläpä selvisivät hengissä aikuisiksi.

terv. sukututkija

ps. Jatkakaa!

Mitä mieltä laulusta "Mua polttaa liekit rovion"? Minun mielestäni aika mauton.

Vierailija kirjoitti:

Mixi mejden caubunci Borgå dälä aina mainituxi dulewi?

Borgålaised alati epä-todellicexi todetut owat. Peicco eli mahinen.

siemenet maahan lascin