Työtön, miten olet varautunut loppuelämän työttömyyteen?t.ammattivalittaja
Varmasti osa työttömistä jää loppuelämän työttömiksi. Miten siis olet varautunut jos sinulle käy niin?
Kommentit (17)
Mä olen ollut nyt 2.5vkoa työttömänä, en kauheasti ole vielä stressaillut. Kirjoittelen aiheesta blogia, se on aika terapeuttista. Jos en muuta keksi, niin palaan koulunpenkille, nyt on todella hyvä aika opiskella kun töitä on niin huonosti tarjolla.
En ymmärrä kysymystä. Miksi siihen tarvitsisi jotenkin varautua? Ei työ ole koskaan ollut minulle mikään elämää määrittävä tekijä.
En mitenkään. En jaksa ajatella. Olen rehellisesti sanottuna masentunut tästä tilanteesta. En ole koskaan ollut työnarkomaani, mutta olen sukuni ja tuttavapiirini ainoa työtön. Näen tulevaisuuteni synkkänä. Ja masennus on tasan tän työttömyyden aiheuttamaa. En ole käynyt lääkärissä, mutta päivä päivältä olen alakuloisempi, aloitekyvyttömämpi, en usko enää itseeni ja en näe valoa tunnellissa.
Olen lisännyt liikuntaa, mutta se tuntuu teennäiseltä tsemppaamiselta. Aion aloittaa pari uutta harrastusta kansanopistossa nyt syksyllä, mutta nekään ei oikeasti kiinnosta, kun ne on kaikki sellaista sijaistoimintaa työn sijasta. Haluan töitä. Piste.
Kerran eläessä (-90 luvulla) olen ollut työtön ja se kyllä opetti. Laitan säästöön joka kuukausi määrätyn summan, jotta siten ei ole pulassa jos jää työttömäksi. Jos saankin olla työssä eläkkeelle asti onpahan sievoinen psämuna säästössä eläkepäiviä varten.
En ole työtön vielä, mutta työttömäksi jäämisen mahdollisuus on nyt olemassa. Uutta työtä tässä iässä tuskin enää saan. Mutta takana on 37 vuoden tauoton työputki (ei äitiyslomia tms.), joten jos niin käy, aion yksinkertaisesti vain nauttia vapaudesta.
Minulle tulee käymään juuri niin kuin ennustat.
Olen valmistaunut tähän jo vuosien ajan. Ensinnäkin sijoitussalkkuni tuottaa sen verran, että saan sieltä perustulon.
Toiseksi, hankin mökin kalaisen järven rannalta ja työttömänä olen pauloittanut verkkoja kaikenlaisille kaloille. Veneenkin rakensin viime talvena kansalaisopiston kurssilla.
Kolmanneksi käänsin mökille suurehkon kasvimaan. Hyvä perunasato on jo varma. Sipulit, porkkanat ja muut juurekset paisuvat lupaavasti. Mansikkaa tuli jo syömämarjat, mutta marjapensaista ja hedelmäpuista saan satoa vasta tulevina vuosina. Onneksi mustikkaa, vattua ja lakkaa on jo parinkin vuoden varalle, niin että eipä noita puutarhamarjoja välttämättä tarvikaan. Syksyllä kerään vielä puolukat ja karpalot hirvi- ja peurapaistien kyytipojiksi.
Kasvimaata on tarkoitus laajentaa syksyllä sitten kun saan tuon maakellarin valmiiksi. Vielä jos kasvihuoneen perustukset ehtisi tehdä ennen talven tuloa niin voisi sen askarrella ensi talvena. Mutta muikunpyynti ja hirvenmetsästys voi kyllä viivästää tuota projektia. Riippuu paljon siitä milloin pakkaset jäädyttää maan. Muikun ja siianmädistä saan pientä lisätuloa niin että voin piipahtaa etelän lämmössä. Itselle riittää tuota herkkua parisen kiloa, ne menee talvella ystävien kanssa blini-illoissa.
Näin yritän kärvistellä tulevat kymmenen vuotta ennen eläkkeelle jääntiä. Eläke ei tällä tavalla suureksi muodostu, mutta onneksi oli muutamia hyviä vuosia töissä, jotka kerryttivät suomalaisen keskivertoeläkkeen ja vähän ylikin. Eiköhän sillä ja noilla pääomatuloilla hautaan pääse.
Tuo ansiosidonnainen antoi mukavan siirtymäajan turvan, mutta se loppuu syyskuussa ja tipun peruspäivärahoille. Mutta taidanpa jättää sen hakematta ja perun työnhakuni TE keskuksessa. Jos aika käy pitkäksi niin täytyy sitten tehdä noita kolmannen sektorin vapaaehtoishommia ajan kuluksi. Tai sitten avustan paria samaan jamaan ajautunutta kaveriani, jotka ottivat minusta mallia, heidän varusteluprojektissaan. He kun kaipaavat apua veneen teossa ja hirsimökkien veistossa.
Koville tämä ottaa, mutta niillä korteilla on yritettävä, jotka käteen sai. Eiköhän se tästä.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 10:53"]
Minulle tulee käymään juuri niin kuin ennustat.
Olen valmistaunut tähän jo vuosien ajan. Ensinnäkin sijoitussalkkuni tuottaa sen verran, että saan sieltä perustulon.
Toiseksi, hankin mökin kalaisen järven rannalta ja työttömänä olen pauloittanut verkkoja kaikenlaisille kaloille. Veneenkin rakensin viime talvena kansalaisopiston kurssilla.
Kolmanneksi käänsin mökille suurehkon kasvimaan. Hyvä perunasato on jo varma. Sipulit, porkkanat ja muut juurekset paisuvat lupaavasti. Mansikkaa tuli jo syömämarjat, mutta marjapensaista ja hedelmäpuista saan satoa vasta tulevina vuosina. Onneksi mustikkaa, vattua ja lakkaa on jo parinkin vuoden varalle, niin että eipä noita puutarhamarjoja välttämättä tarvikaan. Syksyllä kerään vielä puolukat ja karpalot hirvi- ja peurapaistien kyytipojiksi.
Kasvimaata on tarkoitus laajentaa syksyllä sitten kun saan tuon maakellarin valmiiksi. Vielä jos kasvihuoneen perustukset ehtisi tehdä ennen talven tuloa niin voisi sen askarrella ensi talvena. Mutta muikunpyynti ja hirvenmetsästys voi kyllä viivästää tuota projektia. Riippuu paljon siitä milloin pakkaset jäädyttää maan. Muikun ja siianmädistä saan pientä lisätuloa niin että voin piipahtaa etelän lämmössä. Itselle riittää tuota herkkua parisen kiloa, ne menee talvella ystävien kanssa blini-illoissa.
Näin yritän kärvistellä tulevat kymmenen vuotta ennen eläkkeelle jääntiä. Eläke ei tällä tavalla suureksi muodostu, mutta onneksi oli muutamia hyviä vuosia töissä, jotka kerryttivät suomalaisen keskivertoeläkkeen ja vähän ylikin. Eiköhän sillä ja noilla pääomatuloilla hautaan pääse.
Tuo ansiosidonnainen antoi mukavan siirtymäajan turvan, mutta se loppuu syyskuussa ja tipun peruspäivärahoille. Mutta taidanpa jättää sen hakematta ja perun työnhakuni TE keskuksessa. Jos aika käy pitkäksi niin täytyy sitten tehdä noita kolmannen sektorin vapaaehtoishommia ajan kuluksi. Tai sitten avustan paria samaan jamaan ajautunutta kaveriani, jotka ottivat minusta mallia, heidän varusteluprojektissaan. He kun kaipaavat apua veneen teossa ja hirsimökkien veistossa.
Koville tämä ottaa, mutta niillä korteilla on yritettävä, jotka käteen sai. Eiköhän se tästä.
[/quote]Hyvähän se sinulla on jo monilla jotka 30-40v työuran jälkeen jäävät työttömiksi. En pidä heitä työttöminä lainkaan koska he ovat saaneet omaisuutensa tienattua. Työttömänä tarkoitan ihmistä joka ei pääse lainkaan työelämään tai on pätkätöissä tai jää muutaman vuoden työuran jälkeen työttömäksi.ap
Olen varautunut tekemään päätöksiä mitä en ennen tehnyt.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 10:18"]
Varmasti osa työttömistä jää loppuelämän työttömiksi. Miten siis olet varautunut jos sinulle käy niin?
[/quote]
Olen ottanut selvää kaikista minulle kuuluvista tuista ja etuuksista, opetellut täyttämään kaikki tarvittavat hakemukset sekä hankkimaan niihin tarvittavat liitteet ja lausunnot. Rahaliikenne ja saldo minimiin siitä pankkitilistä jota käytän hakemuksiin.
Minä olen nauttinut valtavasti tästä työttömyydestä. Olin ennen it-alalla, hyvä palkka mutta henkisesti erittäin raskas ja stressaava työ. Käytin liikaa alkoholia ja olin ahdistunut. Sitten jouduin yt-neuvotteluissa ulos pari vuotta sitten, enkä ole saanut uutta työtä koska alan tilanne on huono ja lisäksi olen yli nelikymppinen.
Mulla ei ole ollut mitään säästöjä, enkä kuulunut edes liittoon, eli ansiosidonnaisia ei ole ollut. Silti olen PALJON onnellisempi nyt työttömänä ja köyhänä kuin töissä käydessä. Mulla on kaikki mitä tarvitsen taloudellisesti eli saan ruokaa ja on lämmin asunto. En kaipaa yhtään lisää elintasoa.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 11:08"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 10:53"]
Minulle tulee käymään juuri niin kuin ennustat.
Olen valmistaunut tähän jo vuosien ajan. Ensinnäkin sijoitussalkkuni tuottaa sen verran, että saan sieltä perustulon.
Toiseksi, hankin mökin kalaisen järven rannalta ja työttömänä olen pauloittanut verkkoja kaikenlaisille kaloille. Veneenkin rakensin viime talvena kansalaisopiston kurssilla.
Kolmanneksi käänsin mökille suurehkon kasvimaan. Hyvä perunasato on jo varma. Sipulit, porkkanat ja muut juurekset paisuvat lupaavasti. Mansikkaa tuli jo syömämarjat, mutta marjapensaista ja hedelmäpuista saan satoa vasta tulevina vuosina. Onneksi mustikkaa, vattua ja lakkaa on jo parinkin vuoden varalle, niin että eipä noita puutarhamarjoja välttämättä tarvikaan. Syksyllä kerään vielä puolukat ja karpalot hirvi- ja peurapaistien kyytipojiksi.
Kasvimaata on tarkoitus laajentaa syksyllä sitten kun saan tuon maakellarin valmiiksi. Vielä jos kasvihuoneen perustukset ehtisi tehdä ennen talven tuloa niin voisi sen askarrella ensi talvena. Mutta muikunpyynti ja hirvenmetsästys voi kyllä viivästää tuota projektia. Riippuu paljon siitä milloin pakkaset jäädyttää maan. Muikun ja siianmädistä saan pientä lisätuloa niin että voin piipahtaa etelän lämmössä. Itselle riittää tuota herkkua parisen kiloa, ne menee talvella ystävien kanssa blini-illoissa.
Näin yritän kärvistellä tulevat kymmenen vuotta ennen eläkkeelle jääntiä. Eläke ei tällä tavalla suureksi muodostu, mutta onneksi oli muutamia hyviä vuosia töissä, jotka kerryttivät suomalaisen keskivertoeläkkeen ja vähän ylikin. Eiköhän sillä ja noilla pääomatuloilla hautaan pääse.
Tuo ansiosidonnainen antoi mukavan siirtymäajan turvan, mutta se loppuu syyskuussa ja tipun peruspäivärahoille. Mutta taidanpa jättää sen hakematta ja perun työnhakuni TE keskuksessa. Jos aika käy pitkäksi niin täytyy sitten tehdä noita kolmannen sektorin vapaaehtoishommia ajan kuluksi. Tai sitten avustan paria samaan jamaan ajautunutta kaveriani, jotka ottivat minusta mallia, heidän varusteluprojektissaan. He kun kaipaavat apua veneen teossa ja hirsimökkien veistossa.
Koville tämä ottaa, mutta niillä korteilla on yritettävä, jotka käteen sai. Eiköhän se tästä.
[/quote]Hyvähän se sinulla on jo monilla jotka 30-40v työuran jälkeen jäävät työttömiksi. En pidä heitä työttöminä lainkaan koska he ovat saaneet omaisuutensa tienattua. Työttömänä tarkoitan ihmistä joka ei pääse lainkaan työelämään tai on pätkätöissä tai jää muutaman vuoden työuran jälkeen työttömäksi.ap
[/quote]
Tottahan tuo on mitä sanot. Mutta toisaalta olen viralliselta statukseltani työtön yli 50 v it työläinen, jonka työllistymismahdollisuudet koti maakunnassani ovat olemattomat. Saisin töitä kyllä Helsingin seudulta, niitä on tarjottu, mutta en enää muuta sinne takaisin ja ala uudelleen asuntovelalliseksi. En myöskään halua enkä jaksa käydä viikot muualla töissä ja palata kotiin viikonlopuiksi. Suon myös ne Hesan työpaikat mieluusti teille elämänne alussa oleville kollegoille. Minusta on tärkeämpää, että te nuoret työllistytte kuin että kartutan omaa eläkettäni ja kahmin lisää etuja.
Mikäli työtilanne täällä paranee ja tulee työvoimapula, olen edelleen käytettävissä. Mutta tosiasiassa harva it firma ottaa töihin tämän ikäisiä. Vuokrafirmojen pätkätyösuhteiden kautta se ehkä onnistuu. Niistä on kokemusta. Sain kohtalaista palkkaakin, mutta muuten työolot eivät miellyttäneet.
Edelliseen viestiini sen verran tarkennusta, että työttömäksi myytyäni möimme ison omakotitalomme. Rahoilla ostin mökin, lopuista osan sijoitin ja loput lahjoitin uransa alussa oleville lapsilleni. Kaupungin liepeillä on halpa vuokrakämppä ns. vakiasuntona. Käytännössä asumme mökillä.
Tässä juuri mietin, että tää yhteiskunta on KIEROUTUNUT. Koko ajan puhutaan säästämisestä, mutta kukaan ei sano ääneen sitä isointa asiaa: eläkkeet on karanneet käsistä. Niistä maksaa työssäkäyvät eläkevakuutusmaksuina ja työnantajat sivukuluina. Tottakai meillä on paljon pientä eläkettä saavia ja muutama ansaitusti paheksuttu jättieläkeläinen, mutta välissä on iso massa, jotka ovat ajaneet etunsa hienosti ja riistävät nyt nuorempaa porukkaa. En voi mitenkään käsittää, miksi eläkkeellä oleva poliisi saa enemmän eläkettä kuin työssäoleva lastentarhanopettaja kaikilla kokemuslisillä. Tai miksi 50-vuotiaana eläköitynyt opistoupseeri hakkaa eläkkeellään luokanopettajan palkan? Miksi eläkkeellä oleva aineenopettaja saa enemmän eläkettä kuin virkaansa tilalle tullut nuori opettaja palkkaa? Tässä nyt vain muutamia esimerkkejä. Ihan tavallisistakin ammateista revitään eläkettä enemmän kuin monet työssäkäyvät, koulutetummat seuraajansa.
Puhutaan verotuksesta, työn tuottavuudesta jne. Kustannuksia saataisiin laskettua laskemalla työnantajan eläkemaksuja ja säästö voitaisiin mainiosti leikata työeläkkeistä. Ei eläkkeellä tarvitse haalia lisää omaisuutta ja kölliä rahassa. Ei ole munkaan tuttavapiirissä yksi tai kaksi perhettä, joissa eläkkeellä olevat vanhemmat saa melkein yhtä paljon eläkettä kuin koulutetut lapsensa puolisoineen. Ja näillä nuorilla on lainat, lapset ja kaikki. Toisaalta ne kyllä antaa sitä rahaa sitten lapsilleen, mutta entäs ne nuoret perheet, joiden vanhemmilla ei olekaan isoja eläkkeitä? Ne kelpaa maksumieheksi muiden eläkkeille, mutteivat pääse lahjojen ja perintöjen muodossa hyötymään niistä. Ja joku sanoo, että omaisuus käytetään sitten hoitomaksuihin. Milläs käyttää, kun muotia on siirtää rahat lapsille ja heittäytyä varattomana hoidettavaksi. Juuri mökkinaapuri mainosti siirtäneensä loputkin omaisuutensa lapselleen, jottei sitten viedä hoitomaksuihin, kun ikää on jo yli 80. Jes, jes.
No ne ihmiset, jotka nyt ovat pitkän, vuosikymmeniä jatkuneen työuran jälkeen eläkkeellä, ovat kyllä ne eläkkeensä todellakin ansainneet. Paljon merkityävämpi kuluerä ja painolasti nyt ja tulevaisuudessa ovat nämä lähes ikänsä eri tuilla ja sossurahoilla lusmuilleet elämäntapatyöttömät, jotka eivät edes halua olla tuottavia yksilöitä. Parutaan suureen ääneen näitä e9 /pvä pakkotöitä joihin edes satunnaisesti pitäisi takapuolensa raahata. Siellä on ja tulee olemaan se isoin ongelma. Kasvava sellainen. Ja on turha parkua sitä työttömyyttä kun esim. siivousfirmat, hoitoala, kuljetusala ym. huutavat jatkuvasti työvoimaa. Kyllä sitä duunia on, mutta on naurettava epäkohta että työkykyiselle maksetaan kotona makaamisesta niin ettei duunia kannata vastaanottaa. Siperia tulee opettamaan kylmästi näissäkin jutuissa tulevaisuudessa
Vierailija kirjoitti:
Varmasti osa työttömistä jää loppuelämän työttömiksi. Miten siis olet varautunut jos sinulle käy niin?
Oon säästänyt rahaa siltä varalta jos tulee karenssia. Perinnöt saattais saada, jos niin, niin sitten sillä voisin varmaan elää joitakin vuosia ellen kymmeniä. Eipä siihen oikein mitenkään voi varautua. Pitää vaan toivoa että ei tarvitse turvautua rikollisuuteen tms henkinsäpitimiksi.
En mitenkään. Elän päivä kerrallaan miettimättä tulevaa.