Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

****SYYSKUUISET VIIKONLOPPUUN****

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloitin uuden pinon kun toi entinen jo aika pitkä :)



Meillä oli taas h***tillinen yö. Poika heräs vajaan tunnin välein aamuyöstä. Kyllä meni isillä ja äitillä hermot ja kinaa siitä kumman vuoro rampata, plaah.



Onneksi tänään tulee sukulaiset hoitamaan yön yli vauvaa!!!

Jännittää kamalasti, eka kerta kun olen yön yli poissa vauvan luolta!

Menemme juhlimaan piiiitkästä aikaa, yli vuosihan tässä on nyt kulunut kun viimeksi baarissa ollut. Toisaalta tekisi vaan jäädä nukkumaan rauhassa, mutta on se ihan kiva päästä tuulettumaan mieheni kanssa :)

Tekee sekin hyvää, piristää mieltä :)



Meillä syödään kiinteitä jo aika hyvin. Maisteltu jo vaikka mitä, äidin soseet uppoaa paremmin kuin kaupan :)



Iltaisin annan maissipuuroa hedelmäsoseen kanssa, ja se uppoaa kaikista parhaiten pikku mieheen, vaikka minusta maissipuuro ei maistu millekkään, aika kamalaa.



Meilläkin kohta edessä turvaistuimen osto. Olen miettinyt mistäköhän löytäisi käytetyn ja silti turvallisen. Onko kellään siitä kokemusta???

Sukulaisista tai kavereista ei ole apua, koska heillä ei ole tämän ikäisiä lapsia...



Muuten meillä meneekin hienosti, poika yrittää kääntyä vetämällä jumppalelun " kaiteesta" , heh, ei jaksa itse yrittää vaan apua kaipaa :)

Kiljuminen jatkuu, katselee silmiin ja juttelee, ihana!



Noi yöt vaan rassaa tosi pahasti, ei jaksaisi aina herätä, kauankohan tätä kestää. Hampaita ei ole tulossa, kun olen kokeillut :o/



Onneksi meidän vaavi ei ole sairastellut, se on niin kovin surullista, sitten kun se tapahtuu et tulee kuumetta, itken varmasti :) herkkä äiti..



Voimia sairastelevien vaavien äideille!!!! Ja toivotaan että vaavit paranee nopeasti!



Voimia myös muille arkeen!



Terv. Lume ja poika 4kk+

Vierailija
2/12 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samoin h...llinen yö takana. Alkuyö tunnin välein syöty + tuttia suuhun, loppuyö sentään parin tunnin pätkissä nukuttiin ja ylös seittemältä. Meillä kyllä tehdään hampaita ja makakrissa oli niin kuumakin että olo oli ittelläkin kuin saunassa. Kiljuminen opittiin eilen ja samoin eilen saatiin molemmista jalkateristä kiinni ekaa kertaa yhtäaikaa. Moneltako muilla mennään yöunille? Meillä 19-21.30 oikeastaan joka ilta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä aloitellaan viikonloppua hieman sekavissa fiiliksissä...ja vähän surullisena :(

Meillä ollut jo jonkinaikaa melkoista imetystä kaikki päivät ja välillä yötkin. Tyttö syö rintaa 2 välillä jopa 1,5 tunnin välein. Yöt menee yleensä 2 - 3 syötöllä, välillä syö useammin. Meillä tyttö ei huoli pulloa, joten heräilyt ovat täysin minun harteilla. Kotihoidossa on myös 2 - vuotias esikoinen ja lapset nukkuu eri aikaan. Eli ei toivoakaan päiväunista. Nyt muutaman viikon olen ollut todella väsyksissä ja esikoisen uhma alkanut todenteolla samaan aikaan. Olen huomannut, että menetän hermoni todella nopeasti ja esikoinen saa kuulla kunniansa tarpeettoman usein :( Eli, tänään aloittelin sitten antamaan kiinteitä vauvalle. Sai juuri porkkanasosetta. Minä kun olisin niin toivonut että olisin voinut / jaksanut täysimettää sen puolivuotta. Vauva kuitenkin kasvanut hyvin raintamaidolla ja maitoa riittää. Tyttö painoi 4 kk neuvolassa 7500g. Maito ei kai vaan enää pidä nälkää tarpeeksi. Kakkatauotkin ovat sen 8 päivää. Minä en kyllä ala esikoisen hyvinvoinnin ja oman jaksamisen kustannuksella leikkimään. Tämä päätös oli tehtävä koko perhettä ajatellen. Silti minulla on jotenkin niin epäonnistunut olo...



Mutta voimia todella paljon sairaiden vauvojen perheille ja pikaista paranemista!!!

Minsku

Vierailija
4/12 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

no niin nyt meillä sitten on poika ihanassa räkätaudissa, kuumettakin oli yöllä mut nyt päivällä ei ole ollut. käytin lääkärissäkin mut ei ollu mitään kummempaa.

Kiinteetkin alotettiin keskiviikkona ja hyvin tuntuu ainakin peruna uppoavan.

yöt olikin aika rauhallisia jo, herättiin 2-3krt syömään ja nukkui takas mut nyt on sit tuon nuhan takia valvottu 2yötä :(

ei kyl tulis mieleenkään lähteä vielä baarikierrokselle, ta muuallekaan koko yön kestävälle reissulle ilman vauvaa, onko teistä monikin jo vienyt vaavin hoitoon? miten se on sujunu? ja miksi haluat viedä jo näin pienenä hoitoon? (3asteen kuulustelu :)) ihan vaan mielenkiinnosta kyselen.



mukavaa viikonloppua kaikille!



Sederiina ja Poju (huomenna) 4kk

Vierailija
5/12 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä ole ollenkaan surullinen, hienosti olet tähän asti imettänyt! Ei se ole mikään " hyvän äidin" mittari, että täysimettääkö 6 kk vai ei! Ilman muuta kannattaa aloittaa soseet, jos tuntuu, että vauva on rinnalla koko ajan! Myös minä meinaan pian aloitella soseet, vauva viihtyy todella tiheästi rinnalla! Tuo tiheä imeminen saattaa silti johtua parista muustakin seikasta, nimittäin meillä kaikilla oli sunnuntaina ja maanantaina mahatauti ja vauvaan se iski kaikkein pahiten =( Oksennusta tuli paljon ja useaan kertaan =( Onneksi kuivumista ei tapahtunut, ihan kotihoidolla pärjättiin! Ottaa varmaan nyt takaisin tuota " menetettyä kasvuaan" . Ja toinen syy, miksi viihtyy enemmän rinnalla on se, että poju päätti hylätä tutin. En ole yhdestäkään näin aikaisesta tutin vieroituksesta kyllä kuullut ;-0 Aiemmin nukahtaessaan imi tuttia, mutta nyt sylkee heti pois ja jos koittaa silloin tarjota tuttia, kun hän on unentokkurassa, niin oikein suuttuu! Näin ne lapset aina jaksaa yllättää ;) No, katsotaan nyt, saattaahan olla, että ihastuu tuttiin vielä jossain myöhemmässä vaiheessa...



Jaahas, pitää mennä, esikoinen tuli vaatimaan peliseuraa Kimble-peliin ja vauva alkaa hermostumaan tuolla lattialla...



Hyvää viikonloppua! Meillä viikonlopusta ainakin tulee ihan huippu, mies tulee kuukauden kestäneeltä ulkomaan reissulta kotiin! Eikä lähde enää takaisin ulkomaille töihin ainakaan vähään aikaan!



Noppis, poju 4 kk 4 pv ja tyttö 4 v. (paljon nelosia, heh ;) )

Vierailija
6/12 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moikka



Meillä myös on viime aikoina ollut yöt melko levottomia. Poika (4,5 kk) on herännyt syömään kahdelta ja sen jälkeen neljältä, mutta ei ole enää sen jälkeen nukahtanut kunnolla uudelleen eli aamuyöt ovat olleet hermoja raastavia. Välttämättä ei edes itke vaan hulinoi jotain muuten vaan, mutta jos kukaan ei ala kohta seurustelemaan hänen kanssaan, alkaa huutamaan. Saattaa myös kitistä silmät kiinni, jolloin tutin laitto takaisin suuhun riittää hiljentämään muutamaksi minuutiksi.



Viime yö meni hyvin; syönti kahdelta ja unia kahdeksaan asti! Ihanaa!!! Poika taisi olla tosi väsynyt kun ei ollu nukkunut päikkäreitä paljoa ja illalla oltiin vielä kylässä, joten nukkumaan meno meni hieman tavallista myöhäisemmäksi, melkein yhdeksään.



Siitä baariin lähtemisestä ja hoitoon viemisestä sen verran, että itse kyllä annan tarvittaessa vauvan hoitoon läheisille ihmisille ilman suurempia omantunnon tuskia. Mutta jokainen tekee tavallaan. Tähän mennessä ulkopuolisia hoitajia ei yön yli ole tarvittu, olen kerran ollut viihteellä, firman pikkujouluissa, pojan ollessa parin kuukauden ikäinen, jolloin isä oli kotona hoitamassa. Tuolloin vielä täysimetin, joten itselläni taisi olla se ilta vaikeampi kuin pojalla =) Elokuvissa ja syömässä ollaan oltu miehen kanssa yhdessä jolloin isovanhemmat olivat meillä kotona hoitamassa. Ensi kuussa ystäväpariskunnalla on juhlat johon ollaan menossa molemmat ja tarkoitus olisi viedä vauva eka kertaa yökylään siskoni luo. Saas nähdä miten kova ikävä äidille iskee...



Viikonloppuja kaikille!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika monilla on ollut öisin levotonta. Meillä oli 4 kk paikkeilla tosi levotonta, nyt onneksi taas rauhotuttiin. Luin jostain, että kuuluu ikään. Yövalvominen vetää kyllä voimat. Koettakaa jaksaa.



Meillä keksittiin eilen laittaa varpaat suuhun. Hauskan näköistä. Ja sukkia kiskotaan jaloista jos sellaset sattuu olemaan.



Juuri pohdin tässä tuota yökyläilyä kun 2kk päästä olisi ehkä sellainen tulossa. Tyttö on tietty sillon jo 6½ kuukautta, mutta katsotaan nyt. Riippuu vähän siitäkin miten silloin tyttö nukkuu. Siis vieläkö yösyödään. Nykyisin vielä montakin kertaa.

Periaatteessa ei ole mitään hinkua laittaa vauvaa yökylään, päinvastoin.



Onko joku jo siirtynyt vaunukopasta rattaisiin? Vähän alkaa meillä olla kopassa ahdasta. Miten olette tukeneet vauvan? Tuntuu että tyttö on rattaisiin nähden vielä ihan pikkuruinen.



Mukavaa viikonloppua!



Auroora ja typy melkein 5kk



Vierailija
8/12 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä pieni mies on aika pikkuinen, mutta kasvaa omaa käyräänsä tasaisesti. Ikää on nyt 4,5 kk ja ihan täysimetyksellä mennään. Meillä oli myös 4 kk:n kohdalla rikkonaisia öitä, mutta nyt on muutama yö taas mennyt kahdella syötöllä, joiden jälkeen poika nukahtaa yleensä heti.



Päiväunia nukutaan yhdet kunnolliset (2-3 tuntia) ulkona aamupäivästä ja iltapäivän ja illan mittaan kahdet lyhyemmät tirsat. Päivisin syödään (imetän) 3-4 tunnin välein.



Poika oppi kääntymään kunnolla selältä vatsalleen hieman alle 4 kk:n iässä, mutta ei viihdy kovin hyvin vielä vatsallaan. Punkee kovasti itseään eteenpäin, mutta ei vielä liiku mihinkään ja hermot menevät :-)

Ylipäänsä viihdytään pääasiassa äidin sylissä ja lattialla tai sitterissä huonosti :-( Kaksi pientä hampaan nystyrää on alhaalla.



Tällaisia kuulumisia meidän vauva-arkeen. Jaksamista kaikille yövalvomisten kanssa, onneksi menevät ohi ennemmin tai myöhemmin :-)



Millonkas on töihin paluu muilla ajankohtaista? Itse en ole vielä päättänyt, mutta melko varmasti palaan jo lokakuussa tai viimeistään vuoden 2007 alusta. Pitää katsoa ...



Fedjasetä ja pojat (03/03) ja (09/05)







Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onpas IHANA lueskella teidän kanssamammojen ja pikkuisten kuulumisia!! :) Itse niin harvoin ehdin ja jaksan pinoutua... :(



Nolona ja punastellen tässä yritän kertoa, että aloitin pojalle d-vitamiinin antamisen vasta tällä viikolla, eli miltei 4kk iässä... Ja myönnän, olen unohtanut asian kokonaan tähän saakka. Eikös sitä pitäisi jo tuossa 2vkon iässä alkaa antamaan?! Niin ainakin muistelisin... No, yhtäkkiä sitten tein suuren ahaa-elämyksen, että hei pitäähän sitä tosiaan pienimmällekin antaa! Muut kolme lasta saavat vitamiininsa pillereiden muodossa joka aamu :) No, onneksi tästä lähtien on helppo liittää tuo kuopuskin mukaan vitamiinikierrokselle ;)



Liittyy kai jotenkin tuon d-vitamiinin aloittamiseen, että pikkuherra on alkanut itkeskelemään iltamyöhällä... :( Huoh! No, ei tää vielä varmasti paha tilanne ole, mutta kun meillä on nukuttu tähän saakka kiitettävän hyvin, niin kyllä se vähän risoo kun itketään vielä reippaasti puolenyön jälkeenkin :( Ja sitten tottavieköön olen itse väsynyt aamulla... Mutta kyllä tää tästä taas - yksi vaihehan tää on vaan pienen ihmisen elämässä, eikä taatusti tule olemaan jatkuvaa itkemistä! :)



Tuo meidän vauva herää kaksi kertaa yössä syömään. Eli ei kovin usein. Nyt vaan on vähän tää nukkumaan meno siirtynyt, kun tuo Jekovit on sekoittanut pienen masun.. Mutta noin yleensä pikkumies nukahtaa yöunilleen joskus kymmenen aikaan illalla ja herää eka kerran syömään 4-5 aikaan. Sit nukutaan tuonne 8-8.30 ja syödään taas. Sit vielä torkahdetaan hetkeksi ;) Ihan rintamaidolla vielä selvitään. Ja hyvä niin. Ainahan tää imetys on helpompaa kuin korvikkeen antaminen pulloilemisineen... Mutta eiköhän mekin kohta aleta maistella kiinteitä - ihan tottumisen takia :)



Kolme vanhinta lasta herää aamuisin ties kuinka aikaisin (no, ei varmasti ennen kahdeksaa kuitenkaan) ja aloittavat aamutouhut keskenään :) Joo joo, ihan totta! Pian 5v täyttävä poika, toukokuussa 4v täyttävä tyttö ja reilu 2v poika aloittavat piirtämiset ja leikkimiset ihan hiljaa, että äiti saa nukkua ;) Sitten yhdeksän jälkeen tulevat kuiskimaan korvaan (niin, hiljaa ettei pikkuveli herää...:) että " Äiti, voitaisko me saada jo aamupalaa?!" :) Ihanat lapset, kun eivät heti itse herättyään ryntää mun korvan juureen kiljumaan! :)



Meillä tuo pikkuveikka on alkanut jo tosi tomeraksi: oppi 3½kk iässä kääntymään selältä vatsalleen. Nyt tykkää jo niin päin katsella maailmaa. Ja kun väsähtää kannattelemaan päätään, kiepsauttaa takaisin selälleen. Tykkää kovasti lelukaarestaan ja pitelee tomerasti jo leluista kiinni ja jyrsii niitä innoissaan. Ensimmäinen hammas pilkistää helmenä ikenen alta, muttei vielä ole puhjennut. Sen takia kuola valuu ja koko ajan on nyrkit suussa... Seuraa suurella mielenkiinnolla isompien sisarusten touhuilua. Naurelee hirmuisesti ja on TOSI tyytyväinen! Aamuisin kun herätään, niin aina, ihan aina, on ensimmäisenä leveä korvasta korvaan ulottuva hymy naamalla :)IHANA POIKA!!!! :)



Tämä nelonen kyllä todellakin saa rakkautta osakseen! Äitinsä on aivan lääpällään, halii ja pusuttelee koko ajan. Mutta on se pieni niin syötävän ihana, kun kikattaa ja nauraa jatkuvasti! :) Isommat sisarukset aina paijaavat veljeä ja hellivät tätä. Tuovat lelua jos jonkinlaista, haluavat vaihtaa vaippaa jne... jne... Reilu 2v velikin hihkuu vauvan vieressä: " Kikku leli! Kikku leli!" Hauskinta kahdesta vanhimmasta lapsesta on, kun tuo kaksivuotias lepertelee pikkuveljelleen ja sanoo: " Kikku possu!" tai " Inana possu!" ;) Tuo " possu" tulee siitä, kun veljen lempinimeksi on muodostunut " Topsu" , niin pieni sanoo sen tietty " Possu" ! :)



Mutta kun rehellisiä ollaan, niin en voi mitään tälle koko ajan korkeemmaksi nousevalle vauvakuumeelle!!! ;) Olis IHANA saada vauva! Älkää nyt hölmönä pitäkö, mullahan on ihan krooninen vauvakuume-tauti! :)



Meidän neiti lähti ekaa kertaa yökylään kaverinsa luo! :) Äitillä vähän jänskättää miten menee, kun neiti on reippaudestaan huolimatta aika kova ikävöimään... :) Mutta kyllä se hienosti menee, varmasti! Tämän ystäväperheen poika on sitten meillä yötä nyt, sai esikoinenkin itselleen yövieraan ;)



Nyt pitää mennä antamaan jo iltapalaa lapsille. Tuo parivuotias käy jo aika kuumana, kun väsyttää niin kovasti! Päiväuniahan meillä ei nuku kuin tuo nelikuinen... :)



Sylin täydeltä jaksamista kaikille teille! On ihana täällä " tavata" teitä! :) Ja muistakaa: jokainen on MAAILMAN PARAS äiti vauvalleen, olkoonkin sitten " tavat" mitkä hyvänsä!!! Ei imetys tai pulloruokinta tai kiinteiden syöttäminen tai vellien antaminen tms. ollenkaan äitiyden mittari, ei! :) Nauttikaa vauvoistanne vielä kun ne ovat vauvoja! ;)



Nasu



Ps. Anteeksi että tuli taas omaa napaa... En vaan koskaan enää muistä mihin piti kommentoida tai mistä kirjoittaa... :(

Vierailija
10/12 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eipä tuohon Nasun kirjoitukseen voi sanoa muuta kuin että wau :) Aivan mahtavasti kirjoitettu! Osaat niin hyvin kirjoittaa ajatuksesi tänne. Itsellä on paljon samoja tuntemuksia esim. tuon vauvakuumeen suhteen sekä tietty rajattoman RAKKAUDEN molempia tyttöjä kohtaan =)



Mutta nyt nukkumaan et sais edes vähän tänä yönä unta, tuo meidän neiti kun tahtoo herätä monta kertaa yössä...



Töihin menosta joku kyseli, varmaan menen jo elokuun alussa töihin kun meillä on oma yritys.



Jaksamisia kaikille!! :)



outs@

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
28.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enpä ole tainnut kuin kerran kirjoitella pojan syntymän jälkeen..? Lueskellut vain muiden kuulumisia. Nyt ei nukuta niin kirjoitan pikkuisen!



Meillä siis pikkuisella ikää n.4kk 1vko. Kovin on suloinen poika! Yhtä hymyä ja kujerrusta. Jokeltaa, murisee ja kikattaa kovasti ja hymyilee lähes aina, on valtavan tyytyväinen vauva. Isosiskoja ihailee kovasti ja siskot palvoo veljeään :) Joskus kyllä liiankin innokkaita ovat hoitamaan...



Mitäs muuta.. Ruokana edelleen rintamaito, mutta tarkoitus on kohta puoleen aloitella bataattia tms. Tyttöjä täysimetin pidempään, esikoista n.5,5kk ja toista 6kk mutta nyt taitaa jäädä 4,5kk:n.. Aluksi tunsin olevani " epäonnistunut" jos en yhtä kauan myös kolmatta täysimetä, mutta nyt tuntuu hassulle koko ajatus. Mikä lapselle on parhaaksi, niin tietenkin teen! Meillä poika on kovin hentoinen, pari päivää sitten mitat 64cm ja 6,005kg. Painokontrolleissa siis parin viikon välein ravataan.. No niin kyllä tehtiin tyttöjenkin kanssa, mutta pikkuisen pyöreämpiä he kuitenkin olivat. Mutta oikein hyvinvoivalle poika näyttää! On makkaroita jaloissa jne. Ja on oikein tyytyväinen lapsi. On vaan niillä neuvolan käyrillä laiheliini. Joo mutta kun sellaiset on geenit sekä mun että miehen puolelta niin hyvänen aika, mitä sitä muuta voi odottaa? Ihan normaalille meidän lapselle näyttää :) Mutta ehkä mä nyt kohta puoleen kuitenkin voin jotain alkaa rintamaidon lisäksi tarjota, bataattia ensin (tytöillä oli allergioita, siksi mahdollisimman " turvallisella" aloitus..) ja sitten varmaan maissia. Maissia pian senkin takia että sitten pääsee maistelemaan maissinaksuja! Niitä tytöt rakastivat :)



Meilläkin äidin syli on se paras paikka. Lattialla selällään " jumppalelun" alla tykkää olla, mahallaan ei viihdy yhtään. Eikä vielä käänny. Istuu tosi tanakasti, vetää itsensä lähes makuuasennosta ihan pystyyn (esim sitterissä, vaikka sitteri ois säädetty makuuasentoon) ja istuu sitten pitkiä aikoja itsekseen. Yritän aina painaa takas alas mutta sieltä pieni mies vaan aina itsensä pystyyn punkeaa! Ihan hassu. Pari viikkoa on istunut noin tanakasti. Tytöt istui yhtä hyvin vasta 6kk iässä. Nyt poika istuu niin tanakasti että melkeinpä voisi syöttötuoliin laittaa. No toki en vielä aikoihin laita... Liikkuminen lattialla sujuu selällään kellonviisarin lailla paikasta toiseen pyörien -ja siskot komentaa että EI pikkuveli, et saa liikkua, ja nappaa jaloista kiinni ja vetää toista pitkin lattiaa takaisin lähtöpisteeseen.. Arvatkaa onko takaraivolla yhtään hiuksia?!? Muuten kun on tummat paksut hiukset niin kyllä erottuu hyvin takaraivon kalju... Joo ja poika vaan nauraa kun siskot häntä retuuttaa!! Ja mä huudan.. Joka sekin poikaa naurattaa!!



Meilläkin on jo ehditty sairastaa, pienempiä nuhia syksyllä ja joulun aikaan ja nyt pari viikkoa oikein kunnon taudissa. Ensin kuume ja mahakipu (oletan että maha oli kipeä kun niin kovasti huusi ja myös tytöillä oli samanlainen tauti, kuumepiikki ja hurjan kipeä maha) ja sitten kova yskä ja räkätauti ja korvatulehdus.. Huomenna loppuu antibiootit. Ja tähän viimeisimpään infektioon liittyi myös yksi öinen hengityskatkos :( Mutta nyt voidaan oikein hyvin!



Yöt meillä menee äidin kainalossa, millään ei yksin halua poika nukkua! Valvoo siis niin kauan kuin äitikin, tai sitten sylissä torkkuu siihen asti että minäkin menen sänkyyn.. Nyt menossa " koulutus" että sänkyyn VOI jäädä ilman äitiä. Tarkoittaa sitä, että illalla pari tuntia ainakin ravaan imettämässä, silittelemässä, tuttia antamassa ym ennen kuin rauhottuu kunnolla nukkumaan. Samanlaista oli tytöilläkin, että kai tämäkin joskus oppii nukkumaan yksin.. Tai vieressä saa nukkua kyllä vielä pari vuotta varmaan, mutta sais jäädä nukkumaan ilman mua että saan edes PIENEN hetken vuorokaudessa ilman että kukaan lapsi on " jaloissa" ! Öisin syö 2 tunnin välein suunnilleen, joskus saattaa tulla vähän pidempi tauko, joskus herää puolen tunnin välein.. Mutta 1,5-2 tuntia kai se yleensä on se väli.. Päivällä myös. Paitsi kun nukkuu parvekkeella niin silloin 3 tuntia menee. Eli usein syödään!



Töihin menosta ja vauvan yökylä-asioista tms ainakin joku kyseli. Jos talous vain sallii, olen kotona vuoden 2007 loppuun asti. Ihan mielellään oisin sinne syksyyn 2008 kyllä.. Mutta se ei taida olla mahdollista. Yöhoitoon ei vauva vielä aikoihin ole menossa, kun pari kertaa yökylässä vasta tytötkään (5v6kk ja 3v1kk) olleet! Baarissa olen käynyt siis vuosia sitten viimeeksi.. Mutta nyt itkee poika. Nukkuihan se jo puoli tuntia...... HOH. Pitää mennä!



-PrinsessaKeiju ja uneton poikanen

Vierailija
12/12 |
28.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitkästä aikaa. Ahkerasti seurailen muiden syyskuisten kehitystä ja on lohduttavaa lukea, että muutkin kamppailevat samanlaisten ongelmien kanssa.



Meillä yöt ovat nyt menneet tosi hyvin, viimeiset kolmisen viikkoa on nukuttu noin klo 22-23 tuonne aamukuuteen-seitsemään saakka. Joskus kolmen -neljän aikaan pojan asentoa pitää korjata, mutta nukahtaa aina ja nukkuu tuonne aamuun. Ihanaa. Levottomia öitä oli meillä joulun ja uuden vuoden aikaan, eli tuolloin poika oli 3,5kk, nyt 4,5kk. Syynä levottomuuteen oli ainakin ensimmäisten hampaiden tulo ja uudet taidot, on aika huvittavan näköistä kun pikkumies vääntää itsensä täydessä unessa mahalleen. Tätä tapahtui sitten monta kertaa yössä!



Vielä ei ole kiinteitä aloiteteltu, mutta nelikuukautisneuvolassa täti antoi sen bonan tms. kirjasen, todettiin vaan että mitään kiirettä ei ole. Vauva kasvaa hyvin rintamaidolla, nyt 65 cm ja 7,4kg, eli menee ihan keskikäyrillä ja kasvu ollut tasaista. Tuo pituus on hieman alakantissa, mutta kumpikaan meistä ei vanhemmista ei ole kovin pitkä, 165 ja 170cm, joten meihin suhteutettuna on ihan normaalia tuo pituuskasvu.



Olen tässä miettinyt, että milloin aletaan kokeilemaan jotakin tanakampaa, kun illat ovat sellaista tankkausta, että ensin syödän molemmat rinnat tyhjiksi ja sitten vielä päivän mittaan pumpattua maitoa noin 100-150 ml päälle. Yhteensä syö varmaan vajaat 3dl. Kyselin neuvolassa, onko tässä jo liian suuri määrä, mutta kertoi, että nesterajoitus koskee korviketta, ei rintamaitoa. Pitäneeköhän paikkansa? Ja tuo määrä syödään välillä torkkuen, esim. ottaa puolen tunnin torkut siinä välissä. Eli ei hotkaise koko satsia kerralla.

No niin kauan kuin maitoa pystyy ylimääräistä pumppaamaan, niin voidaan kai näin mennä. Ajattelin, että jos päästäisiin sinne asti, että voisi alkaa antaa puuroa, niin tukevoittaisi syömistä kummasti. Tosin nukkuuhan poika tuon älyttömän tankkauksen jälkeen sitten aamun asti jo nyt.



Joku kyseli hyvistä ja huonoista hankinnoista. Meillä ehdottoman paras juttu on ollut tuo imetystyyny, pienenä siihen oli hyvä tukea vauva ja nyt isompana en jaksaisi olla koko ajan kannattelemassa, joten auttaa älyttömästi nytkin. Turhin on ollut sellainen tuttipullon lämmitin, jonka ostimme korvatulehduskierteen aikaan, kun poika joi pumpattua maitoa pullosta. Lämmitin tuntuu hitaalle, paljon nopeammin saa maidon lämmitetyksi, kun lämmittää veden vedenkeittimellä ja kaataa astiaan, johon sitten pullo lämpenemään.



Yhdistelmät ovat myös olleet kovassa käytössä, mutta itse olen yllättynyt kopan lyhyestä käyttöiästä. Meidän vaunuissa koppa on vielä tilavimmasta päästä, mutta alkaa jo olla ahdas, kun vauva on siellä talvivarusteissaan. Ja nyt haluaisi jo katsella niin, ettei meinaa enää kopassa viihtyä. Muutaman kerran on kokeiltu jo ratasosaa ja poika nauraa kikatteli lähes koko kävelymatkan, niin hauskaa oli. Ainut vaan, että ratasosa tuntuu niin kovin suojattomalta koppaan verrattuna. Joulupukki toi lampaantaljan, mutta siihen pitäisi tehdä valjaille reiät, jotta voisi pitää alustana.



Puhetta oli myös töihin menosta: itse olen ajatellut palailla syksyllä, pojan täytettyä sen yhden vuoden. Isä on jäämässä nyt jo keväällä kotiin ja minä virittelen opiskeluja ja sitä graduprojektia sillä aikaa.



Meillähän on se tilanne, että isäntä tekee tosi pitkiä päiviä, toisaalta sitten on taas vastaavasti vapaatakin, mutta esim. normaali työvuoro on aamukuudesta iltaseitsemään. Siinä ei paljon vauvaa hereillä näe. Ja kun poika on paljon sairastellut korviaan, niin alkoi jo todella ahdistaa, kun olimme täällä neljän seinän sisällä. Itkukiintiö tuli todella täyteen. Ja tunnistin itsessäni myös masennuksen piirteitä, ahdisti jäädä kotiin yksin vauvan kanssa ja niin edelleen. Nyt alkaa hieman helpottaa.



Kaiken kaikkiaan alkaa tuntua siltä, että tämän yhden kanssa selviää, mutta monesti olen miettinyt teitä useamman lapsen äidit, että kuinka onnistutte antamaan riittävästi huomiota muille lapsille ja vielä itsekin jaksamaan? Tuntuu, että vauva on kokoajan syömässä tai vaatii muuten huomiota. Eli hatunnosto kaikille teille!



Enkä tarkoita tuolla huomion vaatimisella, ettei vauva saisi sitä vaatia, en ollenkaan, tämä aikahan on tosi ihanaa ja ainutkertaista. Usein nauran täällä itsekseni ääneen, kun seuraan herran puuhailuja, ilmeitä ja eleitä. Nyt uutta on erilaisten kirkaisujen päästäminen. Ja mikään ei ole niin ihanaa, kuin naamanlevyinen hymy, jonka äiti saa, kun menee nostamaan vauvaa pinnasängystään.



Kaikille hyvää viikonloppua,

Jessiina ja poika, tiistaina 20 viikkoa.