**ELOHIIRIEN perjantai**

Osaanottoni Pinja24 isäsi vuoksi =( Tuli ihan tippa silmään, kun luin viestisi.

Onnea hyvistä tuloksista Karmiini ja Pantteri.



Pahaolo vain jatkuu, koko ajan etoo, vaikken olekaan oksentanut vähään aikaan. Inhottavaa, kun ei oikeen saa mitään tehtyäkään työpäivän jälkeen. Viime viikonloppuna paha olo oli jo poissa ja olin ihan innoissani, että nyt se loppuu, mutta eipä mitään.. Nyyh..



Olimme maanataina Femedassa istukkanäytteessä. Se oli aika jännää puuhaa ja tietysti pelotti se pieni keskenmenoriski, mutta ei ole mitään onneksi tullut. Nyt vain odotellaan tuloksia, joiden pitäisi tulla ensi viikolla ja sitten saamme tietää sukupuolenkin varmaksi jo nyt. Emme kuuluneet mihinkään riskiryhmään, mutta halusimme ehdottomasti tuohon tutkimukseen varmuuden vuoksi, vaikka saimmekin itse pulittaa sen (480 euroa ja kela maksoi toiset 500 e).



Eilen juhlittiin leivoksilla, kun 12 viikoa eka kolmannes tuli täyteen =)



Mukavaa viikonlopun viettoa kaikille !

JA tsemppiä kaikille muille, joilla on etoa olo (onneksi kärsimme ihanan asian vuoksi)



vaavitoive-77 + Milli rv 12+1

Täällähän ollaan oltu oikein aktiivisia ja reippaita - ihan kivasti viestejä jo tähän mennessä.



Meillä tuli nyt rv 13 täyteen. On se vaan hurjaa. Tänään on ollut todella normaali olo. Oikein kummastelin kun kirmailin täällä töissä kerroksesta toiseen, että onpa pirteä ja hyvä olo. Ei ollenkaan sellaista tunnetta, että olisi raskaana. Melkein hoikaksi tuntee itsensä, vaikka kiitettävää ylipainolastia koko ajan raahaakin mukanaan. Johtuu varmaan tuosta auringonpaisteestakin tämä hyvä olo :) Ja perjantaista... Eilen illalla taas oli alamasussa nipistelyä ja muuten sellainen ylensyönyt ähky olo ilman mitään suurempia mässäilyitä... tai se semmoinen perinteinen tunne siitä, kuin mahassa olisi jotain happoa, joka olisi saatava röyhtäistyä pihalle. Jotain turvotusta varmaankin. Ei se minusta ihan närästykseltä tunnu, mutta voihan se jonkin sorttista semmoistakin olla.



Olette keskustelleet miehen " palvelualttiudesta" (tulee mieleen palveluskoirat) :) Mun mies on sellaista harvoin syttyvää tyyppiä, mitä tulee siivoamiseen ym. Tarpeen mukaan tekee kyllä hommia, mutta se on sitten tyyliin kerran kuukaudessa vähän enemmän kuin, että tehtäis joka päivä jotain pientä. On kyllä sanonut, että pyydä tekemään, niin hän kyllä tekee. Tuntuu vaan nalkutukselta, jos sanoo monta kertaa päivässä, että hei voisitko heittää nuo astiat tuosta keittiöön tai etsäviitsitsä kerätä pyykkejä lattialta ja kuljettaa kylppäriin... Että harvoin tulee käskettyä. Mä olen itse ehkä vähän samanlainen - motivaatio kodinhoitoon vaihtelee hurjasti päivästä toiseen. Ei tunnu ollenkaan tarpeelliselta tiskata joka päivä tai järjestellä paikkoja vähän väliä. Kevättä kohti täytynee alkaa treenata noita kodin pikku askareita, ettei menisi aivan käsittämättömäksi urakaksi sitten, kun uusi perheenjäsen tulee... Se ei todellakaan odota, koska äitiä huvittaa vaihtaa vaippa, eikä niitä vaipparoskiksiakaan voi viikkotolkulla pyöritellä nurkissa...

Täällähän ollaan oltu oikein aktiivisia ja reippaita - ihan kivasti viestejä jo tähän mennessä.



Meillä tuli nyt rv 13 täyteen. On se vaan hurjaa. Tänään on ollut todella normaali olo. Oikein kummastelin kun kirmailin täällä töissä kerroksesta toiseen, että onpa pirteä ja hyvä olo. Ei ollenkaan sellaista tunnetta, että olisi raskaana. Melkein hoikaksi tuntee itsensä, vaikka kiitettävää ylipainolastia koko ajan raahaakin mukanaan. Johtuu varmaan tuosta auringonpaisteestakin tämä hyvä olo :) Ja perjantaista... Eilen illalla taas oli alamasussa nipistelyä ja muuten sellainen ylensyönyt ähky olo ilman mitään suurempia mässäilyitä... tai se semmoinen perinteinen tunne siitä, kuin mahassa olisi jotain happoa, joka olisi saatava röyhtäistyä pihalle. Jotain turvotusta varmaankin. Ei se minusta ihan närästykseltä tunnu, mutta voihan se jonkin sorttista semmoistakin olla.



Olette keskustelleet miehen " palvelualttiudesta" (tulee mieleen palveluskoirat) :) Mun mies on sellaista harvoin syttyvää tyyppiä, mitä tulee siivoamiseen ym. Tarpeen mukaan tekee kyllä hommia, mutta se on sitten tyyliin kerran kuukaudessa vähän enemmän kuin, että tehtäis joka päivä jotain pientä. On kyllä sanonut, että pyydä tekemään, niin hän kyllä tekee. Tuntuu vaan nalkutukselta, jos sanoo monta kertaa päivässä, että hei voisitko heittää nuo astiat tuosta keittiöön tai etsäviitsitsä kerätä pyykkejä lattialta ja kuljettaa kylppäriin... Että harvoin tulee käskettyä. Mä olen itse ehkä vähän samanlainen - motivaatio kodinhoitoon vaihtelee hurjasti päivästä toiseen. Ei tunnu ollenkaan tarpeelliselta tiskata joka päivä tai järjestellä paikkoja vähän väliä. Kevättä kohti täytynee alkaa treenata noita kodin pikku askareita, ettei menisi aivan käsittämättömäksi urakaksi sitten, kun uusi perheenjäsen tulee... Se ei todellakaan odota, koska äitiä huvittaa vaihtaa vaippa, eikä niitä vaipparoskiksiakaan voi viikkotolkulla pyöritellä nurkissa...

Ihana auringon paiste. Kunhan esikkoinen nousee ylös niin äkkiä vaatteet niskaan ja nauttimaan ulkoilmasta :)



Pinjalle osanottoni.



Emali: Minä myös odotan kuumeisesti kutsua Kättärille. Mua harmittaa kun niin viime tippaan lähettävät sen kutsun. Vuorotyöntekijänä olisi mahdollisuus järkätä vapaapäivä ajankohdaksi jos vaan ajoissa saisi tiedon. Myös mulla on hieman hankalat välit anopin ja apen kanssa. Tahtovat puuttua liikaa meidän elämäämme jos mahdollisuuden saavat. Aina vitsaillaan kuinka mies on vaimonsa tossun alla, meillä isännän elämään tahtoo omat vanhemmat liikaa vaikuttaa. Mies on sen verran nysvä ettei saa koskaan mitään sanotuksi ettei vaan isä suutu. Ehkä hieman tuli karrikoitua tilannetta mutta tämä se suurinpiirtein on.



Anu: Meille on tulossa lapsille ikäeroksi 2v. ja kovasti olen miettinyt jos hankkisi sisarusrattaat. Tarjontaa löytyy ja hintaerojakin on. Itse haluaisin sellaiset vaunut joissa vauva voisi nukkua ulkona päiväunensa talvellakin. sisaristuinta en ole ajatellut kun se tuntuu jotenkin kiikkerältä. Puuhis mainitsikin tuon painorajan. Meidän poika on aika iso joten tuo 15kg voisi tulla piankin täyteen...



Pantteri: No eihän me sua täältä lasketa pois :) Yhdessä ollaan aloitettu ja yhdessä jatketaan. se koskee sitten meitä kaikkia =)



Omat ajatukset ovat lähinnä siinä np-ultrassa. haluan varmistuksen että vauva on siellä missä pitää. en ole itse vauvaa ajatellut (itsesuojeluvaistoako?) mutta lähinnä elämää kesällä ja alku syksystä olen miettinyt paljonkin tyyliin: " kunhan maha kasvaa poika saa kyllä itse kiivetä portaat ylös en jaksa sitten kantaa." " Voi kun oppisit nukahtamaan ilman vääntämistä ja kääntämistä. Mitenköhän sitten kun on vauva." " Tulisipa pian kesä niin ei tarvitsis hikihatussa taistella tän pukemisen kanssa."



Miehen osallistumisesta koti hommiin: Meillä mies tekee jos mä pyydän. Hän ei välttämättä itse " näe" tehtäviä töitä. Pojan kanssa puuhailee mutta töistä tullessaan hänen on pakko saada juoda teensä rauhassa ennenkuin ryhtyy mihinkään. Hän saattaa yllättää purkamalla pyykit pesukoneesta mutta pyykkiä hän ei osaa pestä. Meillä ei tunneta termiä äidin päiväunet. Jos haluan nukkua niin mun on nukuttava silloin kuin poikakin nukkuu. Itse olen vaan niin ihastunut näihin pieniin omiin hetkiin etten malta mennä nukkumaan. Mies laiskistui kotihommissa kun olin äitiysloman kotona. Nyt kun olen palannut töihin (viime syksynä) niin valitettavasti muutosta ei ole tapahtunut (ainakaan siihen suuntaan mihin toivoisin).



Mulle on jälleen tulossa työviikonloppu joten toivottelen kaikille oikein ihanaa viikonloppua :)



pubu ja Unski rv11

Kävin tänään ylimääräsellä käynnillä neuvolassa tuon oksentelun takia. katottiin että kaikki on ok ja olikin. Sain itse päättää koitetaanko saada äänet kuuluviin vai ei. Vähän arvelutti kun viimeksi kuului vasta 14+3, mutta sillon oli kyllä istukkakin edessä (läskin ja taaksepäin kallistuneen kohdun lisäksi). Annoin kuunnella ja siellähän se jumpsutti 169 kertaa minuutissa=) Kyllä oli hienoo!



Ultrassa käytiin alkuraskaudesta, mutta jotenkin se ei vielä konkretisoinut tätä odotusta...pelkäsin (ja varmaan pelkään vieläkin) keskenmenoa kun ekassa raskaudessa se todettiin viikolla 14. Sillon elämä oli hiipunut jo monta viikkoa aiemmin.



Jotenkin ei vielä kauheesti osaa ajatella itseään kahden lapsen äitinä...ei osaa kuvitella millaista meillä on tms. Sitä vaan elää tässä hetkessä. Kulkupeliä olen miettinyt...kaupungissa kun asutaan niin pitää kuitenkin päästä ilman miestäkin liikkeelle. Tyttö on heinäkuun lopussa 2v.7kk. Pyörää ollaan mietitty, mutta eihän sillä voi lähteä kaupungille sompailemaan. Ja toisaalta en tohtis ihan luottaa siihen että tuon ikänen malttaa ja muistaa pitää kädestä kiinni kaupungin vilinässä. Että leikkö sitten jotkun kaksosten kiesit hankinnassa...sisaristuinta en hommaa sen kiikkeryyden vuoksi ja seisomalauta on taas vähän niin ja näin, se on itellä tiellä kävellessä pitkiä matkoja. No, senpä aika näyttää mikä on meidän ratkaisu. Talvellahan sitä pääsee kelkalla ja pulkalla esikoisen kanssa.



MIEHEN OSALLISTUMINEN: Meillä mies on nyt kotosalla päivät (aamu aikasella ja illalla töissä...aamulla vielä nukutaan kun on töissä ja illalla pärjäilen tytön kanssa kaksin sen ajan ennen kuin menee nukkumaan) ja touhuaa kyllä ihan kaikki! Huolehtii tytön nukkumiset, syömiset, ulkoilut, käy kaupassa, laittaa ruuat, siivoaa jne. Paikat on aina tiptop (paremmin kuin mulla koskaan) ja mies on jopa pessyt pyykkikorit tyhjiksi:)

Mutta eipä minusta kyllä itestä oo mihinkään hommiin tällä hetkellä. Hädin tuskin selvisin oksentamatta neuvolasta kotiin ja taas on semmonen olo että kohta lentää. Eli vaakatasossa vietän aikaani. Mutta mies on ihan mielellään tehny hommia eikä tarvi huomautella että pitäs jotain tehdä. Ennemmin välissä sano että hellitä vähän:)



Eli tällasta tänne:)



Delfine, tyttö 2v1kk ja OnniUnelma 10+6

Osanottoni Pinjalle...



Nopeesti tämäkin päivä mennyt...

Meillä ollut käytössä seisomalauta, joka on todettu meillä hyväksi valinnaksi. 1 ja 2 lapsen väli oli 1v9kk. Vanhempi oli erittäin reipas käveleen ja pääsi huilimaan laudalle. Hyvin meni. Kesälomareissuilla ja shoppailuissa, jos sattui jostain syystä päikkärien aika isompi nukahti rattaisiin ja pienmpää kuljetettiin tuolloin rintarepussa. Muutamina tosi pitkinä reissuina isompi istahti sitten seisomalaudalle huilimaan. 2 ja 3 lapsen väliä oli 3v4kk jolloin seisomalautaakaan ei enää paljon tarvittu, kun pyöräilyt tulivat mukaan. Nyt kun 3 ja 4 väliä tulee 2v2kk menaamme pärjätä laudalla edelleen... lauta vie vähän tilaa ja on helppo ottaa rattaiden koriin kun sitä ei tarvitse. Näin meillä.

Lueskelin pitkästä aikaa näitä sivuja, taisi olla eilisen pinossa kun Anri80 kyselit siitä postafenista. Mie sain silloin sairaalasta neuvon, että sillä voi tasoittaa sitä pahaa oloa ja oksentelua. Korkeintaan kaks tablettia vuorokaudessa voi ottaa, mutta miulla yksi riitti pahimpinakin päivinä ja nyt hyvin puolikas. Käytin siis joulun jälkeen käytännössä päivittäin sitä, koska painoa oli menny se viis kiloa ja halusin saada itseni kuntoon. Nyt otan puolikkaan, jos alkaa tuntua siltä, että olo vaan pahenee koko ajan. Ultrassa lääkäri ei kommentoinut lääkkeen käyttöä mitenkään, eikä se ole vaikuttanut vauveliin. :) Väsyttävää vaikutustakaan en siitä huomannut, kun muutenkin väsytti ja väsyttää. En oikeen ymmärrä, miksi pitäisi kauheasti kärvistellä sen pahan olon ja oksentamisen kanssa, kun kuitenkin voi sitä hoitaa... Itse ainakin päätin, että en ota siitä huonoa omaatuntoa, että en kestä pahoinvointia niin hyvin kuin toiset.



Tänään on jo raskausviikot 13+6, silti välillä paha olo iskee. Kahtena lauantai-aamuna oon joutunu oksentamaan, ilman mitään ennakkovaroituksia... Mutta se ei enää saa masentumaan niinkuin aiemmin. Ja olen päässyt omaan ennen raskautta olleeseen painoon takaisin, mikä tuntuu hyvältä...



Mutta eipä muuta kuin hyvää viikonloppua kaikille!



eloihme + vilkas

Kiitos vastuksesta. Arvelinki vähän et sitä se tarkottaa mut en ollu varma. Mulla siis on se np-ultra sit ens viikolla, jännittää.!!



On muuten kumma että mulla ei oo oikeestaan väsymystä kummempia raskasuoireita ollut paitsi että rinnat aluksi tosi kipeät, mut nyt parina päivänä ollu koko ajan tosi yököttävä olo ja äsken kaupassa sai oikeen ponnistella et ei tullu y**ö kesken kaiken..



kami05 12+1 ja pieni onni

Jamssa: Sanasi olivat kuin suoraan minun suustani! Ajattelen jo koko ajan vauvaa ja kuinka ihanaa on tosiaan taas työnnellä vaunuja, imettää, vaihtaa pieniä vaippoja, tuoksut, ensimmäiset hymyt... Lista voisi jatkua loputtomiin! Tytötkin suunnittelee innolla, kumpi hoitaa ensin vauvaa ja kumpi saa hoitaa ensimmäisen kylvetyksen. Kunpa tulisi äkkiä elokuu!



Meillä mies ei mitenkään erityisesti passaa minua, en ole kyllä koskaan pyytänytkään. Jos tekee voileivän, kysyy otanko minäkin. Mutta en osasi erikseen pyytää häntä tekemään minulle jotain. Tosin, olen voinut niin hyvin joka raskauden aikana, etten ole tarvinnut ¿palveluja¿. Mutta ihanaahan sellainen passaaminen olisi! Kotityöt teen pääosin minä, mikä riitaa välillä aiheuttaakin. Toki mies yrittää osallistua, mutta on niin paljon pois kotoa, että väkisinkin työt jäävät minulle.



Onpas kello paljon, taidankin laittaa koneen kiinni ja suunnata kohti kotia! Ulkona on aivan ihana ilma, nautitaan siitä! En kiireeltäni kerennyt lukea eilistä pinoa, enkä kyllä tätäkään pinoa loppuun asti. Jospa illalla olisi paremmin aikaa!



Hyvää perjantain jatkoa!





Kirppu06 ja Sintti 13+3

Voi että mä olen kateellinen suomen äititiyshuollon piiriin kuuluville. Tosiaankin seuraava neuvola onkin sitten 19.5!! voitteko kuvitela, viikolla 25! Sitä ennen on viikolla 18 tapahtuva rakenne ultra. Ei mitään lääkärintarkastuksia koko raskausaikana ja nyt sitten tässä pitäis jaksaa odotella 2 kuukautta ennenkuin tapahtuu mitään. Nauratti tossa, että aika hauskaa, sitähän ollaan jo melkein äippälomalla silloin:). Viikolla 20 on joku viikolla 20 olevien yhteistapaaminen, jossa käydään läpi juttuja. Sydänääniä aletaan kuunteleen vasta sillon ja sf mittaa mittailemaan, että silleen! Mun on varmaan pakko nyt mennä johonkin yksityiselle ultraan, en mä kyllä jaksa odottaa noin pitkään. Juu ei puhettakaan, että tänään ois edes yritettykään saada sydänääniä kuuluviin. Mulla oli mies mukana ja olihan tuo kätilö ihan mukava ja kuunteli kun kerroin mahtavan kotimaani tavoista:). Ai niin, lasketuksi ajaksi kätilö laski 23.8, mutta sanoi sen päivitettävän ultran jälk. tuskinpa mulla paljon tulee tuosta poikkeamaan.



pahoinvointia ja päänsärkyä on oireena. Pieni vatsakipu myös läsnä koko ajan. Voi että mä olen pettynyt tähän järjestelmään täällä...sorry kun puran teille, mutta tuntuu, että vähissä on yhteiskunnan tukijärjestelmä ruotsissa.





terv. tähtinova 10+1

Huomenta teitille.

Kumma aika sanoa huomenta mutta minä heräilin tossa neljän jälkeen ja ensimmäinen työ yö loman jälkeen takana. Aika järkkyä ei kyllä yhtään hymyilyttänyt töihin paluu. Meillä oli tautinen kiire potilaita tuli ovista ja ikkunoista noin kuvainnollisesti ja vuorossa ei paljoa istuskeltu. No ajattelen positiivisesti 1 yö takana ja 6 edessä kyllä se tästä. Aattelin että hullun ammatin valinnan olen tehnyt kun tälläistä olen ruvennut leipätyökseni tekemään.



No joku puhui miehen avusta kotona. Meillä onneksi hommat menee melko fifti fifti. Mies tekee kaikkea mahdollista kun on kotona. Että en kyllä valita siinä suhteessa.



Jotkut puhuivat edellisen ja tulevan muksun ikäerosta meillä on reilu kolme vuotta sitten näiden kahden välissä.



Teksiti on jotenkin puuroista vasyttää joten ei kun sohvalle köllöttää...

ja taas parin tunnin päästä töihin.

T:Domi

pinjalle tervetuloa joukkoomme ja myös osanottoni.



Nytkö se taas on perjantai? Huomenna lähetään miehen kanssa kahdestaan taas kaupoille, kun mun vanhemmat tulee poikaa hoitamaan. Kyselee joka viikko, että meettekö jonnekin niin voidaan kyllä tulla. Ihan kiva muutaman tunnin tauko arkeen.



Neuvolalääkäristä, niin meillä on sellainen vanha osa-aikaeläkkeellä oleva, jota ei tunnu kauheesti tuo homma kiinnostavan. Hänelle ei saa jutella, kun näpttelee juttuja koneelle ja sitä tuntuu tekevän ikuisuuden... käynnit on siis tällaisia rutiinijuttuja, ei mitään jutustelua samalla.



Miehen vanhempiin mulla hyvät välit. Tai siis jutellaan kun nähdään, mutta e sen kummosempaa. Asuukin tuolla Englannissa, niin ei turhan usein näe ;) Viime vuonna tekivät kolme viikon reissua, mikä oli hurja määrä verrattuna entiseen, mutta nyt oli hyvä syykin-tuo lapsenlapsi.



Juu ja Hannelille, että toivottavasti tentti meni hyvin ja mukavaa ansaittua vapaapäivää ennen töitä.



Ikäeroa meidän lapsosille olisi tulossa 1v8kk ja mietin kaksostenrattaita, mutta jotenkin en viittis niitä lähteä ostelemaan. poika oli niin iso jo syntyessään, että rintareppu ei jotenkin ollut mun juttu, mutta ajattelin, että jos vaikka tällä kertaa kokeilisi sitä. Kaipa sen sitten syksyllä näkee, mutta etukäteen en ajatellut mitään lähteä tällaisia hommailemaan. No, auto pitää vaihtaa isompaan, kun nyt on 2-ovinen eikä todella 2 istuinta mene.



Tähtinovalle jaksuja sinne Ruotsiin. Täällä tuntuu, että aina valitetaan kaikesta, mutta tosiaan muualla voi olla asiat vielä " huonommin" . Kai ymmärsit. Täytyykin olla tyytyväinen meidän järjestelmään.



Nyt tuo pönttö taas kutsuu...voi kun pääsis jo tästä kamalasta olosta. Onneksi monet ovat jo siitä päässeet eli toivoa on ;)



Terkuin

Air+poika12/04+masu8+5

Sain älynväläyksen, töissä meillä polilla doppler, jolla lähinnä suonivirtauksia jaloista esim. kuunneltu joskus aikoinaan...(onhan meillä ihan uusikin laite, mutta se ei ole meidän osastolla vaan äippäneuvolassa)

Nyt kuitenkin heittäydyin pitkälleni taukohuoneeseen ja heti löytyi pikkuisen sydänäänet, 165 krt minuutissa jumputti, sitä siinä sitten kuulostelin vartin=)

Mahdankohan jäädä koukkuun tähän puuhaan,empä varmaan...



Lilli ja toukka 9+4

Keskiviikkona oli np-ultra, ja siellähän se pikkuinen köllötteli. Turvotusta oli 0.9mm, ja mahalaukku, munuaiset, aivopuoliskot, sydämen lokerorakenne jne olivat kunnossa.Ihanaa kun sai kuulla et kaikki ok! Olo on levollisempi kun kerroin myös pomolle, joka suhtautui hyvin asiaan. Jes, nyt vaan mahaa kasvattamaan ja viikonloppua viettämään!



Laskettu aika piti myös kutinsa, eli nyt 12+4, ja LA 8.8.06

Ihana, siunattu perjantai-ilta ja työviikko vihdoin takana. Väsymys, pahoinvointi ja voimakkaat selkä ja vatsa kivut teki työviikosta tosi raskaan. Kävin keskiviikkona ja torstaina neuvolassa kovien kipujen vuoksi. Otettiin tulehdusarvo ja pissanäytteet. Syndänääniä ei saatu kuulumaan, vaikka jo reilu viikko sitten kuuluikin. Mutta dopplerissa näkyi syke (lukemat 150) vaikka ei kuulunutkaan. Oma sykkeeni kuului niin vahvana. Onko kellään kokemusta moisesta? Soittelin jo äidilleni, joka tietää jotain näistä asioista ja sanoi, että tärkeintä, että syke näkyy. Olen itse kuitenkin huolissani. No, ensi perjantaina on ultra ja sitten näkee onko kaikki hyvin. Tosiasiahan on kuitenkin se, että en voi väkisin pitää vauvaa sisälläni, vaan kaikki on korkeimman kädessä. Jos on kesken tullakseen niin se sitten tulee. Kova isku se kyllä olisi.



VAtsa pullottaa jo kovasti ja yksi pian eläkkeelle jäävä kollega tuumasi ruokalassa, että " onko pikku äiti väsynyt?" ja iski silmää. En ole yrittänyt mitenkään peitellä, vaan samoissa paidoissa ja vaatteissa kuljen. Jos vain vauva matkassa pysyy ja kaikki menee hyvin olen muutaman kuukauden päästä melkoinen valas ;).



Hyviä viikonloppuja teille kaikille! Minä taidan kaivautua sohvalle viltin alle...



-MArusha

Eli viikkoja kasassa 11+4. Vielä hetki niin maagiset 12 viikkoa takana, tosin tuskin minun keskenmenon pelko siihen lakkaa. Molemmissa raskauksissa olen pelännyt ties vaikka mitä alusta loppuun saakka. Ikinä en ole ultria lukuunottamatta tutkituttanut mitään enempää, sillä en voisi tehdä aborttia lapsen vammaisuuden vuoksi. Itse koen, että mulla ei ole valtaa päättää moisesta. Mutta jokainenhan saa tehdä itse päätökset, vaikka joskus tuntuukin, että minua pidetään hulluna kun kieltäydyn moisista (kunta tarjoaa kaikki iästä riippumatta). Mutta jos tekisin moisen tavallaan " kieltäisin" monen, itselleni rakkaan ihmisen olemassa olon (tarkoitan siis itselle läheisiä vammaisia lapsia). Sinällään vammaisuuden mahdollisuuden " hyväksyy" kohdalleen ja samalla pelkää. Skitsofrenista...



Kummallisin pohdinnoin MArusha ja viikot siis 11+4

Joku kyseli että onko kukaan tuntenu liikkeitä. Mä oon jo varmaan viikon verran miettiny että oisko tämä nyt vauva vai kiertääkö mulla muutenvaan mahassa? Tänäaamuna voisin vaikka vannoa että se oli kyllä vauva joka siellä ihan potki, ei siis varsinaisia kuplia niinku ekassa raskaudessa vko:lla 17 rupes tuntuun vaan sellaisia pieniä hentoja mutta selvästi havaittavia potkuja.



Tänää oli jo pikkusen parempi olo, paitsi aamulla, ja olinki tytön kanssa pitkästä aikaa kaksisteen pihalla rakentamassa lumivauvaa ja keinumassa.

Pyykkiäkin tuli pestyä ja imuroitua ja kaikkea, ihan on ahkera olo kun ei o joulunjälkeen saanu tikkua ristiin vaan kaikki on joutunu/saanu mies tehdä.



Oon kans miettiny seisomalautaa tai jotain..tyttö viihtyy vaunuissa kyllä jonkiverran nyt ku ikää 2v2kk mutta syksyllä ikää jo 2v 9kk joten.. entiedä, jonkinlainen väsymisvara tarttis olla.



Onks kellään kokemusta koliikkikeinuista? Meijän tytöllä oli koliikki, mutta ei keinua ja oltii ihan loppu joten nyt mietin että jos hommais semmosen jokatapauksessa. Mimmosia teillä oli ja mitä tykkäsitte, mitkä ominaisuudet oli turhia ja mitkä tärkeitä?



Ja kyllä sitä mietitään täälläkin että mitenhän sitä jaksetaan yhtä uhmaikästä ja vastasyntynyttä (mahdollista koliikkilasta) samaan aikaan ku yhdessäkin lapsessa oli melkeen liikaa sen vauva-aikana ku oli niin sairas (en jaksa tarkentaa mutta lastenklinikalla vietettiin paljon aikaa) ja koliikkinen että vei koko perheen voimat.



Mietitään myös miehen kanssa että kun 30 päivää ennen la sais alottaa sen (ja sillo siis halutaa alottaa eikä 50pv ennen) äitiyspäivärahan noston, niin että jos ois sillo laittanu tän esikoisen päivähoitoon, mutta ku sillo on heinäkuun alku, ja se tarha jonne halutaan on kiinni ja aukee elokuus... niin mitenhän sen järkevästi hoitais ettei tule toiselle sellainen olo että hänet pistetään seuraavan tieltä syrjään? Ideoita? Päivähoitoon tämä vanhempi kuitenkin halutaan jotta ois tytöllä enemmän omaikästä seuraa ja aktiviteettia ja sosiaalisia taitojakin ois hyvä kehittää jne, ja toki siksikin että itsekin jaksetaan tätä arkea.

niin unohtui että mulla viikkoja siis 13+1 kuten olikosenyt pepper:illäkin joka niitä liikkeitä kyseli :)

Kiitos Eloihmeelle vastauksesta! Tuntuu, että kirjottelen aina viimesenä tänne, eikä kukaan ikinä lue enää saatika vastaile..Kiitti paljon!

Toisen kokemukset aina kuitenki tuntuu mukaville kuulla. Se lääkäri niin vähän siitä postafenista kerto, eikä kukaan tuttu oo sitä käyttäny.

Täytyy kattoo tarviinko sitä. Tänään ollu ihmeen hyvä olo! :)Jospa se pahoinvointi väistyis nyt kun siirrytään 4 kuulle, JEE!

Jaksoin jopa käydä esikoisen kanssa shoppailemassa ihan rataspelillä, mutta sitt loppuajasta alko tuntuu jaloissa ja toisessa pakarassa!:D

Semmonen inha pisto mikä ei tunnu ku raskaanaollessa, vissiin iskiashermo?!Tuntuu, että lähtee jalat alta!

Onneks mies pääsi just siinä main töistä ja pelasti meidät auton kyytiin!;)Meidän isukki myös auttaa ihan hirveesti arjen askareissa. Tänään olin niin pirteellä tuulella, että tein pitkästä aikaa oikein herkullista ruokaa isukille, että sekin jaksaa! Kyllä tuntu hyvälle, ku oon ollu niin passattava viime aikoina! Tälläset päivät antaa voimia ja uskoa tuleviin päiviin! Kyllä tämä tästä!:)



Voimia kaikille masuille!!!

Anri rv 12+0 JEE!!!

Moi Elohiiret,



Mä olen ollut onnesta ja ihmetyksestä ja vähän huolestakin ymmyrkäisenä viimeiset 3 pv. Keskiviikkona NP-ultrassa sain kuulla että on tulossa kaksoset. Mies oli sitä " toivelistalla" väläytellyt, kun vanhemmat lapset ovat joniin " vanhoja" , että viimeisestä olisi tullut lellikki ja vähän yksinäinen. Luonto meinas toisin, ja nyt on kaksi kasvamassa. Raskauden riskit kasvoi saman tien ja siitä tuo huoli. Yritän kuitenkinajatella, että kaikki menee hyvin. Ultrassa kaikki oli kunnossa, mutta ikäni perusteella olimme jo etukäteen päättäneet mennä punktioon. Tosin nyt täytyy tehdä kaksi lapsivesipunktiota. Siihen 1,5 viikon päästä sittten ja vastauksia pari viikkoa. Sen jälkeen uskallamme ilakoida äänekkäämmin. Sukulaiset eivät vielä tiedä, joten täytyy vielä pinnistellä tuplasalaisuuden kanssa jonkin aikaa. Salaa nautin valtavasti ja mieheni juuri lähetti tänään sovitusti kolmet kutsut keväälle ystävillemme tulla meille juhlimaan. Uskallamme ajatella, että juhliemme muoto muuttuu muutamaksi vuodeksi rauhallisemmiksi. No, mun osalta nyt jo tietty otan iisisti.

Hyvin pysyn virkeänä näin illalla kun otin nnokoset klo 18-20. No, nyt voisi kyllä jo mennä nukkumaankin.



hyviä vointeja teille kaikille elokuisille.



p.s. mun lasketusta ajasta ei ollut juttua, mutta tuskin menee elokuulle asti...en tiedä vielä millä tavalla arvioivat näitä tuplaraskauksia? Mutta minä myös toivon saavani pysyä täällä alkuperäisessä ryhmässä:-)



Mareeba rv 13+2 (x2)