**ELOHIIRIEN perjantai**

Minäkö ekana.... kaikki muut taitavat vielä nukkua rauhassa *kade*. Meillä isi lähti viemään tyttöä hoitoon. Minä olin eilen ihan tohkeissani et mul on tänään vapaapäivä, suunnittelin shoppailu reissua, siivous urakkaa jne jne MUTTA juuri äskön muistin että mulla on tänään TENTTI!!!!!!!!!!! Ja arvatkaas olenko lukenu siihen????? no en ole... eli se siitä vapaapäivästä, koulukirja vaan käteen.... ARGH. No huomen on sit vapaa, mut sunnuntaina pitääkin olla taas työntouhussa... ärsyttää.



Joku kysy eilen MIEHEN PALVELUALTTIUDESTA (no ei ehkä ihan noin ilmastuna, mut en osannu paremminkaan sanoa). Mulla on sen verran ihana ukko kulta että tekee tosi paljon kaikkee. Pyytäessä tekee mulle voikkaria, tuo juotavaa, käy kaupasta karkkia jne jne, kotihommia tekee myös paljon enemmän mitä minä (ruokaa mun ei tarvii montaa kertaa vuodes laittaa), ja hoitaa esikkoa.... Eli olen aika piloille hemmoteltu :), tosin on kyl todennu että sit kun kakkonen syntyy niin minä saan pääsääntösesti hoitaan sen :).



AIR tais kirjottaa siitä et poika oli aikanaan ultrassa esitelly jalkoväliinsä ihan kunnolla. mie olen kuullu monelta pojan saaneelta just samanmoisia juttuja, eli ultraajakaan ei ole voinu välttää näyttämästä sukupuolta :). Siksi mulle tulikin nyt tos ultras olo et taitaa tulla poika, siellä se nimittäin haarat levällään kölli, tyttö aikoinaan näytti vaan takapuoltaan, kasvoja ei nähty kuin korkeentaan sivuprofiilista (tais olla asennetta jo masussa).



Tää yrittää nyt sivistää itteensä ja alkaa lukemaan... blaah!



Hanneli ja masukki

Täällä ollaan jo kiltisti koulunpenkillä. Vielä kun jaksaisi nostaa tuon kirjan eteen :)



Pumpuli kyseli eilen noista pinon lukemisista. Itse luen ja kirjoittelen näin aamuisin ja päivisin. Mutta kun kotiin pääsee niin ei enää kauheasti kiinnosta kone, tuntuu tuo 8 tuntia päivässä riittävän. Äsken luin siis eilisen loppupinon.



Mami kyseli miehen palvelu innokkuudesta. Meillä avokin työpäivät ovat mitä ovat (lähtee töihin 4.30 ja tulee sit joskus illalla) eli joudun aikas paljon itse tekemään kaiken ja touhuamaan pojan kanssa. Mutta jos hänellä lyhyt päivä, kuten eilen, niin äiti sai taas tunnin lepohetken, kun miehet teki lumitöitä.



Meillä esikoispoika oli ultrassa todella ujo, on kyllä vieläkin. Emme saaneet sukupuolta tietoomme, koska poika lähti aina " karkuun" kun yritettiin saada kuva monitoriin.



Anu ja rv 9+5

Kirjottelen taas piiiiitkästä aikaa - ei oikein ole mitään " uutta" kerrottavaa ollut. Np-ultrakutsua Kättärille odottelen kärsimättömänä ja kohta jo soitan sinne, kun ei sitä vaan kuulu. Viikot nyt 10+3 ja haluaisin mennä mahdollisimman aikaisessa eli viikolla 11+ muta kutsua ei vaan näy! Onko muita, jotka ovat odotelleet tuota kutsua ja missä kuinka viime tipassa ennen ajankohtaa se tuli?



Olosta: useimmiten ihan hyvä. Hajut tosin tökkii ja noin kerran viikossa tulee niin paha olo, että okke lentää. Tällä viikolla se oli ke-ilta. Hassua kun edellisessä raskaudessa oksensin näillä viikoilla putkeen eikä mikään kestänyt sisällä kymmentä minuuttia kauempaa. Siksikin haluaisin jo ultraan varmistamaan, että kaikki on kunnossa, kun olo on niiiin erilainen kuin aiemmassa. Neuvolantäti kyllä totesi, että raskaudet voivat olla täysin erilaisia ja siihen nyt yritän vain luottaa. Mulla pahin olo sattuu onneksi yleensä iltaan eli töissä jaksaa pahoinvoinnin kanssa ihan hyvin.



Täällä oli eilen puhetta töissä kertomisesta ja mun kanta siihen on, että kerron sittten vasta myöhemmin kun ollaan turvallisemmilla vesillä eli en vielä pitkään aikaan. Take on ensi viikolla kyllä, mutta en todellakaan aio paljastaa asiaa vielä, kun edes 12 viikkoa ei ole täynnä. Täällä muutenkin sijaisen etsiminen jätetään viime tippaan vaikka tarpeen tietäisivätkin.



Anoppikin oli kyläilemässä eilen illalla ja kun on pitkämatkalainen jäi tietenkin yöksikin. Onneksi ei okke illalla yllättänyt, kun ei haluta vielä tätä salaisuutta paljastaa. Meillä on huonot välit miehen vanhempiin ja päätettiin kertoa sitten joskus. Stressasin tuota anopin vierailuakin etukäteen, mutta ihan kivasti se meni ja voi taas huokasta helpotuksesta vähän aikaa. Esikoisen synttärit on tosin jo kuukauden päästä ja kait ne isovanhemmat pitäisi kutsua...Viime vuonna kutsuttiin, mutta eivät tulleet. Apen kanssa on sukset ihan ristissä ja tiedän että päivästä olisi hirveä stressi jos olisi tulossa, mutta lapsen juhlathan ne on, ei minun. Toisaalta esikoinen ei ole nähnyt koko miestä vuoteen...Onko kellään näin kimuranttia noiden apesten kanssa?



Miehen osallistumisesta kyseltiin - juu meillä osallistuu ja hoitaa kokonaan tietyt jutut kuten kaupassakäynti ja ruuanlaitto ja hoitaa esikoista ihan hyvin. Silti tulee aina silloin tällöin valitettua kun vaikka keittiö on sotkussa (miehen omia jälkiä) eikä mies ole tehnyt asialle mitään, kun ei ole mitään siivoustyyppiä eli ne hommat on mun kontolla. Mutta ihan hyvin jakaantuu hommat meillä. Kodin siisteystasosta on vaan jouduttava tinkimään kun molemmat töissä, pitkät työmatkat ja esikoisen kanssa menee illat. Ja on tämä väsymys ja yökötys iltaisin. Ensimmäistä kertaa en siivonnut ennen anopin vierailua eli kaipa sitä väkisin oppii ottamaan rennommin ;-)



Tulipa pitkä sepustus ....



Emali 10+3

Ens keskiviikkona pitäis aloittaa työt. Tuntuu aika raskaalta kun väsymys yhä painaa päälle, mutta miksi en jaksaisi kun teistä niin monet jaksavat ja toiset jopa kahta työtä...minun kun ei tarvitsisi tehdä kun 60% työviikkoa, mutta töihin meno vaatii pientä kunnostautumista... ehkä se tekee hyvää nyppiä kulmia, kammata hiuksia ja pukeutua puhtaisiin vaatteisiin! Siis ei räkää, kuolaa, ruokatäpliä, joita kotiäidin vaatteissa niin usein on. Mutta aikataulutus ja hoitoon kuljetus oli muistaakseni aika rankkaa silloin viimeksi raskaana ollessa. Niin ja 2 vuoden kotiäitiys on hieman vieraannuttanu töistä, mutta toivottavasti kollegan heitto " ensimmäisen päivän jälkeen sinusta tuntuu ettet ole poissa ollutkaan" pitää paikkansa. Ajattelin kuitenkin piipahtaa töissä viiden kuukauden ajan, että saa rauhassa hoidella tätä tulevaa meidän viimeistä vauvaa kolme vuotta.



nyt täytyisi lähteä kelaan hoiteleen kotihoidon tuki yksityisen hoidon tueksi kun tuttava rupeaa hoitaan meidän pienokaisia. Tietääkö kulkaan miten kela maksaa yksityisenhoidon tukea eskarilaisesta. Eli kuinka monta tuntia pitää olla hoidossa eskarin jälkeen jotta saa tukea?





kretukka 13+1

ja masu ilmoittelee, että pitäis ruokaa jo saada :) näläntunne valtaa tosi nopeesti koko kropan ja sitten sitä ruokaa on vain saatava!



Eilen käytiin esikoisen (2v) kanssa Disneyn jääshow tsekkaamassa ja olipas erityisen hyvä!. Olin erittäin yllättynyt, että meidän vauhdikas nuori herra jaksoi keskittyä esitykseen. Puhuin miehelle alustavasti, että varmaan lähetään puolessa välissä sitten pois, jos poika alkaa osoittaa sellaisia merkkejä, mutta iloiseksi yllätykseksi jaksoi koko pitkän shown. Sitten kun show loppui ja lähdettiin autolle, niin poika kyseli, että mennäänkö uudelleen kattomaan.

Suosittelen tuota jääshowta kaikille!



Lueskelin tuossa eilisen pinon ja siellä oli puhetta tärpistä. Meillä esikoinen tärppäsi kesken pillereiden ja tämä toinen sitten heti kierukan poiston jälkeen, että kuulumme mekin niihin onnekkaisiin. Liian helppoa jopa.



Ihana viikonloppu tiedossa, hemmotteluloma kylpylässä :) en valita ja appiukon piikkin vielä koko lysti hoitoneen yms. :D pitäsiköhän ihan bikineissä uiskennella, niin sais " esitellä" tätä vauvakumpua... heh.. uikkarissa näyttää varmaan siltä, että on vain pari ylimääräistä makkaraa ahdettu liian pieneen kuoreen.. kaunista.



Neuvolalääkäristä joku valitteli.. mulla on sellanen mukava mies lääkäri, joka on ollut jo yläasteella meidän koululääkärinä. Heittää vähän vitsiä väliin mm. mieheni siittiöistä ;) Noi neuvolalääkärireissut on aina kovin nopeita, se on niinku " housut alas ja pöydälle.. jaahas.. kaikki ookoo, onnea, kiitos hei" . Ja aikaa meni se kolme minuuttia.



Mullakin työnantaja maksaa ne ekat 72vrk palkkaa, mutta noista lomapäivistä en ole vielä tietoinen. Kyselen sitten ,kun haluan kertoa tästä esimiehelle. Oispa hienoa jos kävisi täälläkin niin, että äippäloman päätteeksi pitäisi vuosilomat. Voikun se onnistuisi!



AuroraM ja eppuheppu 13+4

Tähän aikaan on vielä niin ihanan hyvä olo=)



Miehen " palvelualttiudesta" meillä sillain, että kyllä se passaa, mutta kyllä määkin passaan sitä aina kun vaan voin ja jaksan.

Mä tykkään käydä kaupassa itse, eli sen pyrin hoitamaan joka toinen päivä. Ruokaa tykkään myös laittaa, tosin nyt raskausaikana saa tyytyä mun mielitekoihin ruoan suhteen...

Mutta kyllähän tuo jaksaa hakea juotavaa,jäätelöä, tuoda peittoa, pestä saunaa jne...kotitöitä tekee sen mitä mä en jaksa, mä olen kuitenkin pääsääntöisesti se joka kotihommat tekee. Imuroida voi isäntäkin.

Mulla on vähän semmonen juttu, että jos toinen tekee jotain " mun hommaa" niin sit oon helposti siinä olan takana huohottamassa!



Ehkä aika näyttää, nouseeko tämä valas enää sohvalta loppuraskaudessa=)



Mulla kun on tämä diabetes, kävin lueskelemassa noita diabeetikkojen juttuja toisella saitilla ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta synnytys on tapahtunut jo viikolla 33-36. Saas nähdä kuinka käy.

Diabeetikkojen vauvathan on usein jo noilla viikoilla yli 3 kiloisia, ja osa varmaan sen takia käynnistetäänkin, ettei kovin isoksi kasva.

Pitää koittaa syödä vaan vähäkalorista ruokaa eikä sokeria, jos sais odottaa sen täyden ajan.



Tsemppiä kaikille joilla edelleen vuotoa, toivottavasti on loppu jo.

Ja kaikille muille Elohiirille rentouttavaa viikonloppua!



Lilli ja toukka 9+4

Sain juuri pitkän sepustuksen aikaiseksi ja se hävisi jonnekin toiseen ulottuvuuteen...Voi rähmä! En ehdi aloittaa alusta. Toivotan kaikille hyvää viikonvaihdetta ja yritän ehtiä illalla paremmalla ajalla. Voikaahan hyvin!



Opemamma kera vimpulan rv 9+3

Lillille: Tuttavallani on nuoruusiän diabetes, mutta se ei aiheuttanut hänelle periaatteessa mitään ongelmia, paitsi tietty lisätutkimuksia enemmän kuin normaaliraskauksissa. Hän voi koko ajan tosi hyvin, ja vauva kasvoi ihan normaalisti. Syntyi ehkä 2 pv lasketun ajan jälkeen noin 3,5-kiloisena. Joskus voi siis käydä hyvinkin :)



Oma olo: yksinkertaisesti huono. Eilen ei tarvinut oksentaa. Jippijaijee. Nyt vaan tuntuu, että se paha olo alkaa taas hivuttautua tänne päin jo heti näin aamusta. Pitäis vielä jaksaa kirjoittaa luentopäiväkirjaa parisen sivua. Tänään taitaa olla viimeinen palautuspäivä. Ja tenttiin pitäisi lukea...



Tsemppiä muuten sille jolla tentti oli tänään, nyt ehdin jo unohtaa!



Viikko vielä ultraan. Eilen luin parista keskenmenosta, jotka oli tapahtunut vasta rv 12 jälkeen. Joo, ei saisi lukea. Mä niin kuvittelin, että tässä vois alkaa jo vähäsen iloita ja luottaa tulevaan, mutta nyt iski taas paniikki. Viikko on PIIIItkä aika.



Miten te muut, keskityttekö nyt vain raskauteen vai joko ajattelette vauvaa? Esikoista odottaessa sitä tietenkin keskittyi vain raskauteen ja korkeintaan siihen synnytyksen alkuhetkeen. Mitä sitten oli tulossa, oli täys arvoitus. Saati että olisin miettinyt tulevaa vauvaa ollenkaan.



Toista odottaessa ajatukset keskittyivät lähinnä esikoiseen ja siihen, miten esikoinen ottaa vauvan vastaan ja miten itse jaksamme yms. Nyt olen huomannut, että tällä kertaa mietin todella paljon jo itse vauvaa. Kuvittelen miltä hän näyttäisi, miltä hän tuoksuisi. Miltä imettäminen tuntuu. Miten ihanaa olisi työnnellä vaunuja elokuisessa illassa ja nauttia vauvasta ja siitä rauhallisuudesta jota vauvat ainakin mun elämään ovat aina tuoneet. Siitä tunteesta, että saa unohtaa kaiken muun ja nuuskia ihanaa vauvan tuoksua... Hmm, menipä hempeäksi. Mutta siis itse olen yllättynyt näistä ajatuksista.



Jamssa rv11+6

mikä se viikko pitää olla jos tahtoo mennä np-utraan??????? olo samanlainen kun ennenkin ei muutoksia! väsymys on todella suurta.ja syöminen....hih!!!!

jos nyt rupeis vaikka peseen pyykkiä, että sais jotain edes aikaseksi..... rupee ärsyttää jo tämä oma tila kun ei saa mitään aikaseks. no ehkä se siitä pikkuhiljaa.

minttu ja mumelo 11+5

Millään ei malta ajatukset kohdistua oikeisiin asioihin.



Mutta Jamssa kyseli mitä ajattelee nyt, siis raskautta vaiko itse tulevaa lasta. Mullakin päällimmäiset asiat on ihan arjessa kahden lapsen äitinä. Muuten vielä en ole itse lasta ajatelllut, pyrkinyt olemaan varma raskauden onnistumisesta. Itse petyn todella paljon jos jokin meneekin pieleen. Joten tavallaan suojelen itseäni ja pyrin välttämään ajatuksia uudesta tulokkaasta. Eka neuvola ensi viikolla, joten josko se helpottaisi tuntemuksia.



Täällä tuntuu olevan paljon niitä, joilla ennestään yksi. Meille lapsille tulee 2 v 4 kk ikäeroa ja olenkin miettinyt kannattaako hankkia kaksosrattaat vaiko seisomalauta/sisaristuin. (Siis lähinnä edelliseen vastaukseen viitaten, tälläisia asioita pohdin eniten) Miten teillä muilla?



Anu

Ajattelin nyt kirjoittaa ensimmäistä kertaa, kun kerrankin istun tässä koneen ääressä hetken. Aina tuntuu olevan kiire jonnekin. Ihanaa kun on näin lauha keli, ainakin täällä savossa. Pitäisi varmaan lähteä ulkoilemaan ja ainakin käydä kauppareissulla täydentämässä jääkaappia, joka huutaa tyhjyyttään..



Oma olo: Koko raskausaikana ei ole ollut ihmeemmin pahaa oloa, mitä olen suuresti ihmetellyt. Kyllä ne tuolla neuvolassa sanoivat, että ihan normaalia tämä on mut kumminkin. Kaksi kertaa olen käynyt ykällä. Ehkä hieman heikottaa aamuisin, mutta ei muuta. Taidan olla aika onnekas! Oli mahtavaa nähdä ultrassa viimeksi se pikku sydämen syke. Ei oikein ole meinannut uskoa, että mahassa on asukki..



Surullisempia juttuja: Minun isukki kuoli tässä vähän aikaa sitten. Oli kyllä sairastellut jo pidempään ja ollut sairaalassakin kauan. Voi kyllä sanoa, että se oli helpotus isälle, joka ei ikinä eläessään pitänyt sairaaloista. Hän toivoi aina ettei tarvitsisi maata sairaalassa ennen kuolemaa, mutta nyt hän joutui siellä olemaan. Hän oli halvaantunut eikä pystynyt puhumaan. Eniten harmittaa etten ehtinyt kuiskata ukille maha- asukista :(



Oma ukkeli tekee kyllä ruokaa ja pesee pyykkiä, jotka minä saan sitten ripustella. Siivous jää usein minun tehtäväksi. Eli ihan hyvin osallistuu kaikkiaan. Tätäköhän kysyttiin pääsi jo unohtumaan tässä kirjoitellessa..



Jospa tässä olisi ensimmäiselle kerralle asiaa. Iloista perjantaita kaikille!



Pinja24 ja eka nuppunen rv 9+6

Minttumaria: np ultra tehdään 11-13 viikoilla, täällä tähdätään viikolle 12 (jos sattuu olemaan vauva sit " nuorempi" tai " vanhempi" niin sattuu yleensä hyvin noin...)..



Kukas ei ollu vielä saanu kutsua np ultraan??? sulla oli jo viikkoja 11 tai jotain, kannattaa varmaan soittaa ja kysellä et onko unohtunu....



Anu: meillä tulee ikäeroa 1v ja 7kk eikä ole aikomusta ostaa tuplarattaita (aika tietty näyttää, voi olla et sit syksyllä ne ostetaanki), yritetään pärjätä noilla ykkösillä ja sit enemmän käytetyillä rattailla ja kantoliinalla.



nyt hakee ruoka mikrosta, oksettaa niin vietävästi....



hanneli

emali: minäkin sain odottaa omaani aika pitkään. Taisi olla jotain 11+, kun kutsu tuli ja eilen siellä oli (tasan 13+0). Eli kyllä se kutsu sieltä tulee, mutta aika viime tippaan ne kutsujen lähettämiset jättää.



Miehen palveluhalukkuudesta: Minullakin sattuu olemaan aviomies, joka osallistuu kaikkiin kotihommiin + lastenhoitoon. Itseasiassa hän taitaa meistä olla jopa se ahkerampi siivooja ja hän viettää eniten aikaansa myös esikoisen kanssa. Minä puolestani olen sitten ahkerampi ruoanlaittaja (paitsi nyt kun etoo) ja yhdessä käymme kaupassa. Tällä hetkellä käy mies vähän sääliksi, kun hän käytännössä tekee ihan kaiken kotona työpäivänsä päätteeksi, kun minusta ei ole mihinkään. Toivottavasti pian tämä väsymys päättyy, niin voin osallistua näihin kotihommiinkin.



Ihana sää ulkona! Toivottavasti viikonloppunakin, jotta päästään esikoisen kanssa pulkkamäkeen :).

Meille tulee ikäeroksi 3,5 vuotta, joten aion hankkia vain seisomalaudan. Riippuu varmaan hiukan esikoisen luonteestakin, pärjäättekö pelkällä laudalla vai pitäisikö hankkia myös sisaristuin (kaksotenrattaita ei varmaankaan enää kannata hankkia). Jos lapsesi viihtyy rattaiden kyydissä, niin ehkä se sisaristuin on sitten hyvä hankinta. Mutta jos epäilet, ettei hän siinä kuitenkaan istuisi, voisi pelkkä seisomalautakin riittää.

Meillä kuopuksen ja vauvan ikäeroksi tulee 1v7kk ja mulla on jo tuplarattaat. niin niitä käytän. jos ei olisi hankkisin tuplat. Sit löytyy myös brion vaunut sisaristuimella. sisaristuimesta sen verran että meille sanottiin silloin kun ostettiin että siinä 15kg painoraja eli kannatta myös miettiä tämäkin puoli ja muutenkin on isomman lapsen kanssa aika kiikkerät.



Meillä oli käytösssä kahdella ekalla ikäero 2v vaunut+ sisaristuin mutta esikoinen ei kauaa sisaristuimessa viihtynyt. ja kun talvi tuli niin oli pulkassa ja keväällä ajoikin sitten jo polkupyörällä missä oli naru. Sain vedettyä jos ei jaksanut polkea.



Toisen ja kolmannen ikäero 11kk. esikoinen 3v. Ostettiin tuplarattaat ihan ehdottomat. Esikoinen ajoi pyörällä. Näin mentiin niin kauan kuin neljäs syntyi.



Kolmannen ja neljännen väli 1v8kk toinen lapsista antoi paikkansa vauvalle. toinen lapsista 2v9kk ja esikoinen 4v6kk. Tällöin kaikki käveli kun toinen lapsista ei osannut ajaa vielä pyörällä. Kolmonen ei kauaa vaunuissa viihtynyt halusi kävelemään niinpä annoinkin tuplat lainaan kaverille.



Neljännen ja viidennen väli olikin jo 2v9kk. kuopus syntyi tammikuussa niin alkun neljäs kulki pulkassa ja keväällä ajoi pyörällä. Välillä oli seisomalautakin käytössä mutta en huonon työntö asennon takia tykännyt.



Nyt syksyllä kun mulle tuli siskon tyttö hoitoon niin sain kaverilta tuplat takaisin nyt ne on sitten valmiina.



Puuhis ja lauma 97,99,00,02,05 ja kirppu 11+5

Vihdoinkin sain itseni kammettua sohvalta ylös johon siirryin suoraan sängystä. On viime aikoina ollut vähän saamaton ja laiska olo. :)

Voisko joku kertoa mistä tulee lyhennus np-ultra?? Varmaan tyhmä kysymys mutta kun ei ymmärrä, kaikki asiat vielä uusia ja vielä ei oikein kavereiltakaan viitti kysellä kun ei olla vielä kerrottu uutista tulevasta vauvasta. Ehkä ens viikon jälkeen kun on ensin ollut ensimmäinen lääkärikäynti ja toivottavasti kaikki on hyvin vielä senkin jälkeen.

Mutta hauskaa viikonloppua kaikille.



t. kami05 12+1 ja pieni onni

Sain juuri soiton lekurilta np-ultran ja verikokeen tuloksista (tää oli joku systeemi, jolla saa 85% varmuuden lapsen mahdollisesta kehitysvammasta... ..en muista enää niin tarkkaan.)



No anyway, np-ultran, verikokeen, iän, painon yms. muiden muuttujien mukaan laskettuna meillä on mitätön 1:13500 riski että masukilla olisi jonkinlainen kehitysvamma. Normaalisti minun ikäisilläni (26v.) riski on 1:1270, eli meillä riski yli kymmenen kertaa pienempi. Hieno tulos siis!



Eilen illalla oli pitkästä aikaa huonompi olo. Johtuneeko mun eilen saamasta A-hepatiittirokotuksesta (matkaa varten, rokotuksen riski raskaana mitätön). Vasen hauis oli ainakin illalla ihan turkasen kipee, enää ei kyllä tunnu missään.





No, mutta nyt lounastamaan.

Mukavaa viikonloppua kaikille elokuisille!

Hei! Täällähän oli pitkä pino ehtinyt jo tänä aamuna syntyä. Np-ultra siis tarkoittaa niskapoimun mittausta. Niskapoimun turvotuksesta voidaan arvioida riskiä, että lapsella olisi kehitysvamma, yleensä down eli 21-trisomia. Tänään itse olin juuri kyseisessä ultrassa ja raskaus määriteltiin olevan viikon pidemmällä! Eli viikko tuli lisää ilmaiseksi :) Kaikki muutenkin oikein hyvin ja on hyvä mieli! Nyt siis kasassa jo 13+6 ja laskettu aika meni heinäkuun puolelle 29.7. Saanhan kuitenkin pysyä tässä pinossa? Tänne on niin tottunut tulemaan lukemaan ja kirjoittelemaan, etten haluaisi vaihtaa sakkia. Mulla tosiaan raskautuminen oli sellainen ihme, kuten eilen kirjoitin, eli oli odotettavaa, että laskettu aika voi ennakoidusta muuttua suuntaan tai toiseen. Niin ja kättärin ultrakutsusta sen verran, että itsekin sitä jouduin odottelemaan niin kauan, että lopulta soitin. Onneksi sain sen ajan, sillä nyt oli varmaan ihan viimeiset hetket tehdä tämä tutkimus, kun oikeasti oli jo melkein 14 vk täynnä.



Viikonlopun odotusta!



Pantteri 13+6

Eksyin näille keskustelusivuille vähän niinkuin vahingossa, mutta täältähän löytyi vaikka mitä kivaa. Iloisesti yllätyin varsinkin näistä ryhmistä jokaiselle kuukaudelle...



Itselläni rv 10 ja kyseessä on kolmas lapsi. Esikoinen on jo 7 v. ja toinen täyttää ensikuussa 5 v.

Kun tämä kolmas ilmoitteli tulostaan, niin vähän kauhistutti, että noinkohan vielä jaksan yösyötöt ja vaipparumbat ym... Mutta eilen kun kävin ensimmäisessä neuvolassa ja kuulin tulokkaan sydänäänet, kaikki epäilykset hävisivät. Ensi viikolla onkin sitten ultra.



Olo on yleisesti ottaen huono... ja töiden jälkeen on kiva käpertyä sohvalle. Onneksi on ihana mies, joka hoitaa ruuanlaiton ja lapset niin isoja, ettei kokoajan tarvitse vieressä olla...

Onko teistä kukaan vielä tuntenut vauvan ensimmäisiä liikkeitä??

Minä epäilen, että olen :). Sellaisia pieniä " tölväsyjä" , joita en ole mahassani esikoisen syntymän jälkeen tuntenut :). Uudelleensynnyttäjäthän kai tuntevatkin liikkeet aikaisemmin, kun ensisynnyttäjät. Ja kätilö np-ultrassakin eilen vahvisti, että kyllä ne liikkeet voivat ihan hyvin jo nyt tuntua. Mites teillä muilla?



Pepper (13+1)