Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanhat vanhemmat
26.01.2006 |
Paljon keskustellaan vanhempien iästä - onko 45-vuotias liian vanha vai sopivan ikäinen. Minulla on vanhat vanhemmat: äitini sai minut 36-vuotiaana ja isäni oli silloin 53. Minun kanssani ei enää kovin paljon pienenäkään jaksettu puuhailla - minua paljon vanhemmilla sisaruksillani on aivan erilaiset muistot vanhemmistamme. Jotenkin tuntuu, että omassa mielessä päälimmäisenä ovat elämän ehtoopuolen ongelmat, sisareni muistavat vanhempamme energisinä ja aktiivisina. Isäni dementoitui minun ollessani murrosikäinen, mikä ei tietystikään ollut ideaali tilanne ja laskin päiviä siihen, että pääsin muuttamaan pois kotoa.
Ihmiset vanhenevat ja sairastuvat tietysti eri tavalla, mutt olisi mukavaa kuulla muiden sellaisten ajatuksia, joiden vanhemmat ovat vanhoja. Taustani takia minun valintani oli tulla äidiksi melko nuorena, 23-vuotiaana.
Kommentit (6)
mun porukat olivat45 ja 46 kun minut saivat. tietääkseni musta ihan normaali tuli ;-) kasvatettu tiukemmin kuin kaverini mutt suosittu olin teininäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun tämän palstankin kirjoittelijat koulutaivaltaan aloittelivat. Ihmiset ovat kauemmin nuorekkaita ja vanhuus siirtyy koko ajan kauemmas. Minullakin on monta 50-vuotiasta työkaveria, ja he ovat todella hyvin säilyneitä, ajassa mukana olevia ja vauhdikkaita tapauksia.
Ei tämän päivän ja 70-luvun vanhempien vertailu oikein anna asiasta oikeaa kuvaa.
En ole millään tavoin kärsinyt. Ihan outo kysymys. Riippuu ihan ihmisestä eikä iästä. Ei ole haitannut millään tavoin. Nyt kun ajattelen, niin jopa ehkä päinvastoin on ollut mukavaa, kun olivat vähän kypsempiä minut saadessaan. Jaa, nyt tulee yksi ja ainoa epäkohta mieleeni. Olisin halunnut tutustua paremmin isovanhempiini. Kaksi kuoli ollessani yksi. Yksi oli kuollut jo isäni nuoruudessa ja yksi eli melkein kolmikymmenvuotispäivääni asti.
En usko, että kenenkään elämä kärsii vanhoista vanhemmistä. Pikemminkin liian nuorista vanhemmista. Sattuman kauppaa ovat olleet alottajan kokemukset. Olisi voinut tapahtua vaikka kelle.
Minulla oli vanhat vanhemmat. Ei haitannut mua mitenkään, ja vanhemmilla oli paljon aikaa minulle. Isoveljeni mukaan varsinkin isä oli tiukka ja vaativa, minun kohdallani lempeä ja kannustava. Isoveljeen16 v ikäeroa. Isäni oli 49 ja äiti 42 kun synnyin. Minusta niin hyvä esimerkki, että sain itse lapsen 39 v, mies on 10 v vanhempi.
Alue: Aihe vapaa
Tarkoitan, että kasvatettu/kasvanut " vanhojen vanhempien" kanssa ja sen kyllä huomaa. Varsinkin murkkuiässä ja kyllä muutenkin. Kiusattiin koulussa ja oli vain muutama kaveri. Kyllä sen huomaa lapsesta.