***MAALISKUISET POMPPAA PINOON (ke-to)***
Kommentit (49)
Oli siellä Haikaranpesässä kiva käydä. Nyt jotenki synnytys tuntuu ihan lähellä olevalta jo... Ens ke meillä se 2. kerta, kertoilepa vähän mitä siellä on ;o)
Pahaolo. Oksettaa oikein. Supistelee ja selässä polttelee. Alkaa jo hirvittään jos onkin lähtö lähellä?! Niin se vaan on että vaikka kolmattani odotan ei silti tiedä mitä tuolla alakerrassa tapahtuu mutta luulen että paikat jo vähän auennu. Ei mitään synnytskipuihin viittaavia suppareita sentään ole ollu mutta tosi tosi ärtsyjä ja napakoita.
Kerooinkin tuolla alkuviikon pinossa myös VYÖTÄRÖNYMPÄRYKSENI JOKA SIIS ON 118 CM!!!!!! Saisi vauva jo syntyä.. Ajattelen varmaan aika itsekkäästi mutten jaksais enään päivääkään näitä vaivojani ja tätä ällöä oloa! Laskettuun kuitenkin vielä 7 pitkää viikkoa. Tuskin silti niin kauaa enään odotellaan kun vauva toiaan isohko. Viimeksi siellä polilla väläyteltiin viikkoa 38 että sitten leikataan tms mutta katsellaan. Nyt on pakko poistua tietsikan äärestä kun olo niiiiin huono. Vastailen kysymyksiin joku toinen päivä. MOIKS!
Moi,
Laittelin viestiä eilen siitä, että verenpaine alkoi olla koholla ja päätäkin särki.. No, kuten avuliaasti neuvoitte, menin käymään neuvolassa tarkastuttamassa tilannetta. Neuvolassa vp oli edelleen koholla ja tuli passitus täksi aamuksi lääkäriin. Lääkäristä lähete tuli äitipolille ja äitipolilta siirrettiin suoraan osastolle. Eli verenpaine on korkealla, valkuaista on virtsassa ja paino on noussut kahdessa päivässä 2 kiloa! Niinpä oireet määriteltiin raskausmyrkytykseksi. Ja nyt sitten aloitetaan tuo valkuaisen seuranta ja kontrolli.
Eli täällä sitä sittten ollaan osastolla aluksi ainakin kaksi päivää ja jos oireet ei vähene, koko raskauden loppuun saakka (huh huh).
Aika tragikoomista, juuri alkuviikosta kirjoitin, että taidan olla ainoita maalismammoja, jotka vielä ovat töissä, ja että olo on mitä mainioin (ei supistuksia, hemppa korkealla jne)... Eli tuli sitten sairaslomaa samantien ja eilen töistä lähtiessä jäi kyllä kaikki paperit autuaasti pöydälle levälleen. Tuurajakin tuli vasta ma opettelemaan hommia, joten eipä paljon ehditty katsoa yhdessä noita tehtäviä valmiiksi. Pitänee toivoa, että pääsen vielä osastolta kotiin sen verran, että voin käydä laittamassa poissaolo-illmoituksen meiliin ja käydä hakemassa kannettavan tietokoneen kotiin..
No, kertoilen kuulumisia aina kun pääsen koneen ääreen..
Projekti06 + väiski (rv 31+5)
Ja SANTTU, vedin kyllä totaalisesti pohjat, sillä ympärys oli 118cm!!! Mutta eipä tuo nyt kaponen ole ollut ennenkään raskautta, harmittaa vaan, kun ei sitä sillon tullut mitattua!! Eli näillä mitoilla ei paljon mokkapaloja syödä, vaikka alkoikin tehdä mieli, kun Santtu niistä mainitsi...
V80: Onneksi ei käynyt pahemmin teille!! Hui hirvitys!! Onneksi peltiä saa uutta, mutta mikään ei korvaa ihmiselle jotakin tapahtunutta!! Kyllä saisivat rekkakuskit olla tarkempia, samoin bussikuskit...
VALMENNUKSESTA: Miten musta tuntuu, että mä laahaan kaikessa paljon teitä muita jäljessä (paitsi vatsanympäryksessä :D), sillä meillä alkaa vasta maanantaina valmennus ja vika kerta onkin vasta sillon jo kun äippis alkaa!! Mistä tulikin mieleen meidän TAPAAMINEN... Mitäs kellonaikaa olitte ajatelleet, sillä meillä tosiaan on se vika valmennus samana päivänä klo. 17!!
Käväisin tänään muutes töissä viemässä sairaslomatodistuksen ja palauttamassa avaimet ja tietty hyvästelemässä sekä aikuiset, että lapset, niin kyllä tuli tippa linssiin... Lapset olivat piirtäneet piirustuksia ja yksi oli jopa tuonut mulle oman valokuvansa, etten unohtaisi häntä poissaollessani ja kaikki ne halit vielä mitä sain lähtiessäni, niin eihän sitä voinut muuta kun itkeä tillittää!! Olivat kyllä ihania mussukoita...
Jeps, mutta nyt lähden ostamaan Askosta kaksi uutta taulua meidän olkkariin... Olen halunnut niitä jo pitkään (meillä yksi iso samaa sarjaa jo onkin), mutta nyt ne kaksi pienempää ovat 50% alennuksessa, niin ehkä raaskin ostaa...
Mellu ja Nalle rv 31+3
Olitkin ollut samaan aikaan koneella ja me sitten sun kanssa pidetään tuota kärkipaikkaa tossa vatsanympäryksessä!! Hih!! Mun onkin pitänyt sulta jo pitkään kysyä, että paljonko sulla on nuo sokeriarvot olleet (jos saan udella)? Mähän jouduin kanssa siihen sokerirasitukseen ja sillon kaikki muut arvot olivat viitearvojen alapuolella paitsi paastoarvo oli koholla 0.1!! No seurantaan jouduin ja nyt tiistaina kävin sitten uudestaan mittauttamassa sen paastoarvon ja se oli 4.7, kun se saisi olla 5.5, eli todella hyvä minusta!! Mutta seurantaa jatketaan kuitenkin loppuun asti... Mua ei tosin ole lähetetty äitipolille tai mihinkään ultriin, jotta kokoarvio saataisiin tarkasti ja se mua vähän jänskättääkin!!
Mellu
Ei vais ei se kovin paljoa voi enään tästä kasvaa..Mulla vauva vielä perätilassa ja ns alempana kuin raivotarjonnassa olevat joten en saata uskaltaa kuvitella mikä tuo mittaustulos olisi jos vauva olisi ns oikein päin.
Mun sokeriarvot oli koholla aamupalan ja lounaan jälkeen ja nyt oon saanu ne vihdoin tasattua insuliinin alotuksen myötä. Elikkäs tunti ateriasta ne oli yleensä 7,5 (juuri se raja-arvo meilläpäin) ja 8,7 välillä vaikka kuinka vähän olisin syöny. Tässä esimerkki mistä saattoi nousta on: 2 pientä ruisleipää, vähärasvaista margariinia ja kalkkunaleike päällä, kuppi kahvia aamupalaksi niin tuo arvo pomppasi välillä sinne 8,7. Polilla olivatkin sitä mieltä ettei tuon vähempää voi eikä kannata aamupalaksi syödä koska kuitenkin päivän tärkein ateria. Nyt kun sen insuliinin alotin voin syödä samat ja jukurtin päälle ja silti pysyy alle viitearvojen sokerit.
Lounaalla saa syödä vain noin 2 dl varsinaista ruokaa. Vihanneksia, salaattia ja pienen ruisleivänpalan kera margariinin. Joten kyllä se aika kidutusta on..Mutta kestää tän kun loppuu kuiteskin synnytykseen. Täällä tampereella TAYSSISSA antavat tosi herkästi tuon insuliinin olen todennu kun kaverikin sai. Taitaa olla muoti ilmiö sekin ; )
Kiitos kaikille myötätunnosta... ;o)
Vauvat rupeaa kai meidänkin pinossa jo pikkuhiljaa ilmoittelemaan tahdostaan tulla ulos.. Paljon tsemppiä kaikille tukalien olojen kanssa!
Piti vaan tosta tulla sanomaan, kun silloin tapaamisessa puhuin, ettei meillä ainakaan hikkaa ole tuntunut (Caddielle). Senpä jälkeen joku päivä Helmerillä oli selvästi hikka ja taas hän hikkailee täällä! Tuntuu tossa vas. puolella, suunnilleen samassa kohtaa, rymisiä " nikotteluja" .
Ai kun tuli taas nukuttua hyvät päikkärit! Kotona kun nykyään olen, en jaksa enää kokonaista päivää pystyssä ilman päikkäreitä ;o)
V+Helmeri (taas) rv 33+1
..vaikka pientä jännitystä on ollut ilmassa viime ja toissa yönä. Toissayönä heräsin puolilta öin todella järkyttävään supistukseen ja niitä tosi järkkyjä suppareita riittikin sitten likipitäen kaksi tuntia säännöllisinä. Koko lantio oli tulessa ja mä olin ihan varma, että lähtö tulee. No, ei tullut, koska supparit loppuivat kuin seinään. Onneksi vauva ilmoitti itsestään tehokkaasti koko loppuyön. Pelkäsin jo kuollakseni vauvankin takia. Niin järkyttäviä suppareita olivat. Se yö meni siis totaalisesti pipareiksi ja töissä olin tietysti kuin pölkyllä päähän lyöty.
Sama homma toistui viime yönä. Tosin, heräsin vasta kahden aikaan samanlaiseen poltteluun ja sitä kesti puoli neljään asti säännöllisesti. Ihan selkeitä suppareita, mutta ihan erilaiselta tuntui kuin tähän asti. Koko lantio oli tulessa ja selkää särki ihan julmetusti. Toissa yönä en herättänyt miestä, kun ajattelin, että hän vain hermostuttaa minua omalla hermoilullaan. Viime yönä mä ilmeisesti ähkin ja puhkin niin äänekkäästi olkkarin ja keittön väliä kulkiessa, että mies heräsi ja ihmetteli, mikä mulla on. Mies ottikin tilanteen tosi rauhallisesti ja hän hieroi selkääni ja muistutti, että viimeisellä valmennuskerralla oli puhuttu lämpöisestä suihkusta. No, minä sitten kävin lilluttamassa itseäni suihkussa ja se helpotti kyllä oloa, mutta supparit eivät loppuneet siihen vaan vasta myöhemmin itsekseen.
Että näin. Tässä nyt sitten jännityksellä odotellaan tulevaa yötä. Jos tätä jatkuu tällaisena seuraavat 5 viikkoa, niin mä kyllä marssin synnärille ja vaadin niitä ottamaan tuon " terroristin" pois masusta. Tänäänkin oli töissä olo tosiaan sen mukainen, kun yö meni ihan valvomiseksi. Onneksi äippäloma sentään alkaa keskiviikkona. Ja minulla on onneksi vapaa viikonloppukin.
PINOUTUMISESTA VAUVAT-PUOLELLA. Minä ainakin haluan, että jatketaan tällä kokoonpanolla keskustelua Vauvat-osiossakin. Me ollaan niin " kamalia" , ettei meitä kukaan muu varmaan pinoonsa huolisikaan, jos siis AV:ta on uskominen. :)
D-VITAMIINEISTA YM. Mä nappasin mukaani töistä Jekoviteja vauvelille odottamaan. Eihän noissa D-vitamiineissa paljon eroja pitäisi olla (siis jos vaikutuksista puhutaan). Maku ja säilyvyys on sitten eri asia. Mutta siitä täällä olikin jo puhetta, joten ei siitä sen enempää. Rasvojakin löytyy jos jonkinlaista. Perusvoiteet ovat pitkälti aika samanlaisia, joten siinä lähinnä oma maku ym. toiveet ratkaisee. Itselleni ei vielä ostanut mitään noihin rinnanpäihin. Varmaan synnärillä saa kokeilla, jos tulee tarvetta jo siellä ja saahan noita rasvoja sitten apteekista, jos tarve tulee. Varmaankin näin ainakin esikoisen odottajana saa varautua siihen, että rinnanpäät on tulessa, jos imetys vaan suinkin onnistuu.
V80. Hui mikä automatka!! Onneksi selvisitte säikähdyksellä!
Meillä olisi synnärille tutustuminen ensi viikolla (jos tässä nyt yhtenä kappaleena ollaan). Ja neuvola samana päivänä. Jännittää vähän, onko nää supparit tehneet tehtävänsä tuolla alakerrassa.
Tää ilta olisi tarkoitus ottaa ihan rennosti telkkua tuijotellessa ja mussuttaessa herkkuja. :) Ja ajoissa nukkumaan. Mä oon nimittäin ihan seis kahden valvotun yön ja kipujen jälkeen. Mutta mieli on silti ihan pirteä ja ainakin kovasti yritän nauttia loppuraskaudesta täysin rinnoin. :)
Oikein ihanaa iltaa kaikille!
Lily & Nappo 35+1
Yöt on taas menny pyöriessä ja kävellessä ja nyt oon jo alkanut häiritä miehenkin unta, vaikka kuinka yritän olla hiljaa. Millään en vaan saa unta ja jalat ovat niin levottoman oloiset. Syön rautaa ja magnesiumia, mutta ei nekään auta. Päivät sitten oon todella väsynyt, enkä jaksais tehdä yhtään mitään. En ulkoilla, laittaa ruokaa, leikkiä prinsessan kanssa, enkä mitään. Ootan vaan iltaa, että pääsen nukkumaan ja sittenpä en saa nukuttua. Tää väsymys saa mielen tosi apeaksi ja ootan vaan, että vauva syntyis. Tiedän kyllä, että väsymys jatkuu synnytyksen jälkeenkin, mutta ainakin fyysiset oireet: närästys, hengitysvaikeudet, levottomat jalat ja tukaluus loppuu. Ja sitten voin nukkua selällään, nyt kun en voi nukkua yhtään selällään.
Anteeks tälläinen purkautuminen, mutta tiedän että täältä löytyy ihmisiä, jotka ymmärtävät tilanteen täysin.
Masun ympärystä mittasin sit minäkin mielenkiinnosta, huh mikä lukema tuli 114cm!! Ja ultrassa käväisin tässä yks päivä vatsakipujen vuoksi. Vauvan kokoarvio oli n. 2,5kg eli aikamoinen pötkelö. Vauvalla oli onneks kaikki hyvin, vaikka kivut ovatkin olleet niin kovia. Luultavasti kiinnikkeet yms. siellä natisee liitoksistaan.
Äippis 75 ja vaavi rv35