*****TOUKOTUHISIJAT VKO 20*****

Jettaneito, sä taidatkin olla jo nyytti kainalossa?! Mahtavaa! :D

Onnea jälleen kerran kaikille vauvautuneille!



Hönttä, kiitos haleista ja kiitos tsemppauksista Masunasu ja JN.



Masunasu, tosi kurjaa, että autoosi murtauduttiin :( Meille kävi niin kerran, mutta tästä on aikaa jotain kuus-seitsemän vuotta. Muistan, kun mies soitti parkkipaikalta, että mitä olen etsinyt, kun hanskalokeron tavarat on kaikki penkillä. Tosi inhottava olo, kun joku on käynyt siellä omassa autossa luvatta. Nykyisin vaikka olis se varashälytinkin, niin tuskinpa kukaan siihenkään kiinnittäisi huomiota.



(.) Tänään tuntuu mieli vähän paremmalta. Lähdin eilen sinne äippäpolille, kun aloin kiivetä jo seinille. Vauva liikkui vähän tai ei ollenkaan ja päätin, että nyt tämä vouhottaminen loppuu. Painelin polille, jossa en sitten aluksi osannut tehdä muuta kuin itkeä vollottaa. Pääsin siihen sydänkäyrään ja sain napin liikkeiden merkkausta varten. Ehdin maata siinä n. 10 min, kun lääkäri sanoi, että hän ehtisi katsoa minut heti. Yhtään liikettä ei vauva tehnyt siinä sen sydänkäyrän aikana ja ultrassa hän ei myöskään liikkunut.



Mutta lääkäri näytti, että vauva tekee koko ajan hengitysliikettä ja sydän pumppaa hyvin. Napanuorassa kaikki toimi, samoin istukka oli kunnossa. Kun lähdin lääkärin luota takaisin sydänkäyrään, vauva ilmeisesti heräsi (onko sitten niin sikeäuninen) ja seuraavan puolen tunnin ajan vauva potki ja mylläsi, jonka jälkeen hän taas hiljeni. Sydän kuitenkin jumputti koko ajan normaalisti, joten rauhoittelivat kaiken olevan ihan kunnossa.



Sitten se, mitä tässä osasin jo itsekin epäillä: vauva on nyt neljä kiloa. Nel-jä! Eikä tietoakaan synnyttämisestä... Kyselin lääkäriltä käynnistämisestä ja ei näillä tiedoilla sellaiseen pääse. Kätilö antoi minulle uuden ajan pe-aamuksi ja aion sitten sanoa, etten poistu kuin vasta vauva kainalossa.



Olisin saanut jäädä sinne yöksi, jos olisin halunnut nukkua kipulääkkeiden voimalla. En kuitenkaan jäänyt, koska se unettomuus ei johdu niinkään kivusta, vaan siitä, että tulee supistuksia, jotka herättää.



Näillä tiedoilla rauhoituin sen verran, että viime yönä heräsin vain kerran ja vessakäynnin jälkeen nukahdin heti uudelleen. Vaikka kukaan ei luvannut mulle käynnistystä, niin silti olen helpottunut, että mulla on se pe-aika. Nyt mun ei tarvii miettiä koko aikaa "tule jo, tule jo".



Edelleen on tiedossa suht nopea synnytys, koska toinen tuli myös vauhtiin päästyään alle kolmessa tunnissa. Tämä tarkoittaa, että luomusynnytys on tulossa ja se tietysti pelottaa. Mutta ulos sen vauvan on tultava, toivottavasti ei ole 4,5kg tai enemmän... Ponnistaminenkin pelottaa, saanhan vauvan varmasti ulos? Yritän silti pitää mielen avoimena, turha tässä on sitä synnyttämistä enää murehtia, alkaisi edes :-}



Kirjoittelemisiin!



HugoX3, 40+4

Pikaisesti vain kirjoittelen terveiset täältä Jorvista (poika nukkuu vieressä)... Poikamme syntyi äitienpäivän kunniaksi, 3600 kg (täsmälleen sama kuin neuvolatädin arvio) ja on 52 cm pitkä. Synnytys kesti kokonaisuudessaan 13 h.

Kertoilen synnytystarinaa sitten myöhemmin.



Jattaneidolle tsemppiä - täällä Jorvissa odotellaan!

Kaikille muille jaksamista odotukseen - synnytys saattaa käynnistyä silloin kuin sitä viimeiseksi odottaa (kuten meillä ;-)



T: Aivilo + kurttuinen poikavauva joka syntyi 40+5

Onnea aivilolle poikavauvan johdosta!



kaikki tuntuu olevan NIIIIN kypsyneitä näihin loppumetreihin, helpottaa etten siis ole ainoa! Mulla alkaa nyt tää selkä vetää viimesiään, ihan notkollaan koska maha niin alhaalla edessä, yölläkin ruennu juilimaan.Taas on päivän täälläki supistellu, antaa ensin toivoa et joko se nyt alkaa ja siihempä ne sit loppuukin.Oonki jo yrittäny asennoitua sillai et ei tää ennen ens viikkoa tule...Kumma kun toisilla tippuu paino, mulla sitä tulee kilo/vk vaan lisää ja turvotus alkaa olla huippuluokkaa!!



Toivottavasti jettaneito pääsi jo synnärille, mahtaa sielläkin olla kypsä olo...



Nyt saunan lämmitykseen,josko se sit ens yönä! Heh heeh...*SEKOAN*





pusutus rv.40+1

ARGH!!! Nyt ois sit reilu vuorokaus takana... Pää hajoo. Pa**at me mitään vauvaa saada.

Laitoin jo eri otsikonkin alle aamulla "tilannetietoja", kun ketutti sen verta, ku ei ees palsta toiminu:

Sitä piti tulla kiroilemaan tuonne toukotuhisijoiden pinoon, että täällä ollaan edelleen. Tai käytiin me Jorvissa käyrällä vähän ennen kahta viime yönä, kun alko supparit olee 5-6min välein. Mies hälytettiin töistä sairaalareissulle turhan takia. Päästiin Jorviin ja kätilö teki sisätutkimuksen niin eikös se pettymyksekseni ollut juuri ja juuri sormelle auki ja kanavaa peräti 2 cm jäljellä. Taivas, miten raivostuttavaa. Eikun mun vanhemmille takas nuukkuu, kun ei kuulemma kannattanu sinnekään jäädä. Tultiin kävellen, kun ei huvittanu soittaa taksia ja isä oli jo nukkumassa, ni en halunnu herättää sitä hakemaan meitä. Matkaa vajaa 2km ja matkamittarina toimi supparit, joita tuli n 100 metrin välein. Nyt sitten nukuttu n 2h koiranunta ja edelleen sama säännöllisyys jatkuu. Kätilö varotteli, että voi jatkua 2 vuorokauttakin.. Ei tuu lasta eikä pa**aa... Ottaa niiiin aivoon. Pitää varmaan soittaa Jorviin, että mitä tehdään. Kun synnytystapa-arviossa lääkäri uhkaili, etteivät katso sitten synnytyksessä kovin kauaa, jos mitään ei tapahdu vaan leikkaavat aikasta kepein perustein, kun on tuo edellinen sektio alla... Että tiedän sitten, kauanko tätä pelleilyä uskaltaa kattella kotosalla..



Soitin sitten aamulla Jorviin äippäpolille kun piti se yliaikaiskontrolli varata. Kysyin sitten samalla, että kauankos uskallan näitä suppareita katella, kun oli siellä synn.tapa-arviossa lääkäri oli vähän sillä asenteella, ettei uskalla katella mitään pelleilyä.. Käski sitten lähteä puolen päivän aikaan uudestaan synnärille, jollei supparit rauhoitu. Joo, käytiin ihmettelemässä äyrää, taas. Ei mitään edistystä. Kätilö pyys palaamaan neljän aikaan, oli tilanne mikä tahansa.. Ja taas kyläilty Jorvissa. Nyt jätin miehen kotiin, turha sitä olis ollu sinne raahata, sai viettää pojan kanssa hetken kaksin.



Mitään ei tapahdu. Siellä se köllii nuppi alas päin, kohdunsuu ihan raaka.. Sain ajan yliaikaiskontrolliin perjantaille. Kuulemma, jos kaikki on vauvalla hyvin, käynnistystä mietitään vasta viikon päästä. :_|



Mulla prakaa pää... Oikeesti ketuttaa, kun sattuu ihan riittävästi (siis siihen nähden, ettei MITÄÄN saa aikaan). Tosiaan nukuttu ehkä se 2 h, päivällä ei saanu unta enää. Vit*n reilu meininki



Nyt syömään. Eikös sitä sanota, että hyvä ruoka parempi mieli??



JN + toi ei täällä hetkellä "niin kiva" masukaveri 41+2

Täällä on kanssa supistellut 10 minuutin välein ja sen verran kipeästikin, että toivo jo *taas* nosti päätään, mutta niinhän ne vaan alkoi harventua ja laimentua eikä sitten taas mitään. Varmaan taas yöllä alkaa uudelleen ettei vaan saa nukuttua.



Jettaneidolle ja kaikille muillekin vastaavassa tilanteessa oleville halaukset.



Ärsytyskynnys alkaa olla jo niin alhaalla, että alan kohta karjumaan niinko tenavat automatkoilla, että "äiti-toi-kattoo-mua"....



Hönttä 39+4

JN, nyt ei tule enää sanoja. Tuo sun tilanne on ihan hanurista (heh). Mä en enää oikeasti ymmärrä, minkä vuoksi ei esim. tuossa sun tilanteessa oteta vaan sisälle ja aloiteta antamaan apua suppareissa vaikka sillä tipalla.



Onko tässä nyt tarkoitus, että äidit ajetaan loppuun niin, ettei enää jaksa hevon paskaakaan, kun tulee se oikea hetki? Mä ymmärtäisin, että lääkärit ovat nihkeitä, jos puhutaan viikoista 38 tai 39, mutta kun selkeästi mennään 40:n yli, niin mitä siinä nyt vielä pitää odottaa? Mun ystävä synnytti 42+3 tässä jokunen viikko sitten. Että jos tämä tämän hetken julkinen keskustelu haluaa ravistella ihmisiä luomumpaan suuntaan, niin eikö näillä käynnistyksillä ym. keksinnöillä ole kuitenkin alunperin joku lasta ja äitiä säästävä tarkoitus? Mä ymmärrän, että esim. jotkut sektiot on täysin turhia päivämääräsuunnitelmineen, mutta että jos saisi pienen avituksen jo selkeästi valmiin vauvan syntymän käynnistykseen, niin miksi ei??!



Nyt tuli höyryä päästä... Oisko tää kirjoitus pitäny sittenkin osoittaa jonnekin hesarin lukijat-palstalle... Ottaa vaan niin kupoliin.



Hönttä, kiva kuulla sinustakin :) Mun piti vallan sanoa sullekin jotain, mutta ehdin jo unohtaa, kun tuo tunteenpalo vei mukanaan.



Terveisin supistelematon Hugo

JN, nyt ei tule enää sanoja. Tuo sun tilanne on ihan hanurista (heh). Mä en enää oikeasti ymmärrä, minkä vuoksi ei esim. tuossa sun tilanteessa oteta vaan sisälle ja aloiteta antamaan apua suppareissa vaikka sillä tipalla.

Onko tässä nyt tarkoitus, että äidit ajetaan loppuun niin, ettei enää jaksa hevon paskaakaan, kun tulee se oikea hetki? Mä ymmärtäisin, että lääkärit ovat nihkeitä, jos puhutaan viikoista 38 tai 39, mutta kun selkeästi mennään 40:n yli, niin mitä siinä nyt vielä pitää odottaa? Mun ystävä synnytti 42+3 tässä jokunen viikko sitten. Että jos tämä tämän hetken julkinen keskustelu haluaa ravistella ihmisiä luomumpaan suuntaan, niin eikö näillä käynnistyksillä ym. keksinnöillä ole kuitenkin alunperin joku lasta ja äitiä säästävä tarkoitus? Mä ymmärrän, että esim. jotkut sektiot on täysin turhia päivämääräsuunnitelmineen, mutta että jos saisi pienen avituksen jo selkeästi valmiin vauvan syntymän käynnistykseen, niin miksi ei??!

Nyt tuli höyryä päästä... Oisko tää kirjoitus pitäny sittenkin osoittaa jonnekin hesarin lukijat-palstalle... Ottaa vaan niin kupoliin.

Hönttä, kiva kuulla sinustakin :) Mun piti vallan sanoa sullekin jotain, mutta ehdin jo unohtaa, kun tuo tunteenpalo vei mukanaan.

Terveisin supistelematon Hugo

Katotaan kauan pystyy istumaan... :P

Tänks!

Ei niillä kuulemma ole mitään ihmelääkettä!??! Näin sano kätilö tänään.. Jaa ei vai? Mä kun luulin, että just tolla tipalla vois avitta, mut ei sitte.. Ja minä kun oon höyrynny kaikille, että luomuna mennään ja mielellään loppuun asti. No, nyt ottaisin vaikka sen sektion, kunhan jotain edes tapahtuis! Tää on kirjaimellisesti sieltä, minne aurinko ei paista.

Enää ei huvita lähteä jorviin vaan kääntymään, joten kai tää sitten vedetään TOSI luomuna tohon eteisen kynnykselle. Ei osaa enää sanoa, että sattuuko enempi vaiko vähempi, on paikat sen verta hellinäkin jo koko rääkistä. Sellaset melkein 30h jo tätä "tehotonta" käynnistelyä takana. Jee.. Mikähän ennätystehdas mun kroppa kuvittelee olevansa.

Ja taas mennään..

Toivotaan parempaa matkaa teille muille!

JN ja se joku...

JN, ei sulla kyllä hääviä oo tällä hetkellä..



Täälä myös yksi tilanteeseensa tympääntynyt. Odottavan aika on PITKÄ!



Pari päivää on supistellut ja nyt illasta muutaman tunnin 10 minuutin välein. Tuskin tilanne tästä mihinkään kehittyy. Lakkaavat kohta kuitenkin. Toissa yönä otti selkään aivan sikana, ku supisteli, mutta viime yön sai sen osalta olla rauhassa. Pitääkö tällasia "turhanpäiväsiä" supistuksia tulla, ku sitä turhaan toivoo jos h-hetki lähestyis;) Kyllä sitä vaan odottaa jo, että sais sen käärön syyliin.



Ei mulla nyt mitään tämän ihmeempää ollu. Kunhan kävin marisemassa joukon jatkeena. Nyt saunaan..



Burmilla 39+3

alkaa toden teolla ottamaan päähän, mä en jaksais millää enää ja kun MITÄÄN EI TAPAHDU!! Ei ees kunnon supistuksia. En saa kunnolla enää nukuttua, tuntuu niinku vähä masentuis jo.. aamu alkaa vollottamisella ja vitutus käyrä nousee kun tajuaa et taas meni yö eikä mitää...



Eilen lähdin neuvolasta itkien kun otti niin paljo päähän. Painoa taas tullu 1400g, turvotus vaan lisääntyny ja sf-mitta noussu taas sentillä. Nyt jo 37. Se on tehny tota nousua jo viimeset kolme viikkoa. Th soitti äittipolille ja yritti saada mua sinne painoarvioon jne. kun oon niin huolissani/peloissani painosta jne mut ei ne ottanu. Th sano laittavas sellasen lähetteen että ne OTTAA mut sinne mahd. pian. No tänään sieltä sit jo soitettiinki ja huomenna olis kontrolliaika klo8.



Tultiin saunasta vähä aika sit ja se puskee niin vietävästi tonne alas, välillä tuntuu et se tulee läpi kohta. Sattuu niin H**vetis*i!!



Katsotaan mitä huomenna sanovat, kai siä joku 4kg pötköttelee... Huomasin muuten et tosi monella on menny jo yli, mä tiedän miltä tuntuu, Yritetään jaksaa, ei enää kauan, vaikka tällä hetkellä tuo ei lohduta tippaakaa...



Niin ja Onnittelut taasen vauvelinsa saaneille !! :)



Mussun Rv 40+6

olen himpun verran kesäkuisissa, joten lueskelen välillä teidänkin juttuja kun viikkoja lähes samat loppukuulaiset kanssa.



Kovin on kärvistelyn meininki täällä ; ) tiedän tunteen kun minulla on kaksi synnytystä takana ja molemmissa jouduttiin turvautumaan käynnistämiseen, kun eivät osanneet itse tulla ajallaan ulos - eli TUTTU TUNNE ; )



Haluan kuitenkin oikaista käsitystä, että äitejä kiusataan tahallaan ja ajetaan loppuun eikä käynnistetä synnytystä.



Tosiasia kuitenkin on, että synnytyksen käynnistäminen vaatii kohtuun tietyn luonnollisen valmiuden ennen kuin käynnistyminen edes on mahdollista (eli jos käynnistys aloitettaan liian aikaisin, niin siinä voi mennä USEAMPI PÄIVÄ ja se se vasta kuluttavaa onkin! Synnytyksen käynnistämisessä käytettävät lääkkeet eivät ole siis mitään "ihmelääkkeitä", joilla synnytys saadaan varmasti käynnistettyä. Sitä paitsi kahden käynnistyksen kokeneena (toista käynnistettiin kahtena päivänä) "nukun" TODELLA mielummin kotisängyssä kuin sairaalassa...



Tutkimuksissa on lisäksi todettu, että käynnistettyyn synnytykseen liittyy jonkin verran enemmän sikiön sykekäyrän muutoksia ja tarvetta imukupin käyttöön sekä keisarileikkauksiin kuin luonnollisesti ja spontaanisti käynnistyneessä synnytyksessä.



Mutta tosiaankin koittakaa kestää, tiedän että itselläni samat piinaviikot edessä, mutta kahden käynnistyksen kokeneena toivon NIIN paljon että lähtisi itse tulemaan vaikka sitten rv42!



eart rv37+1

Eli tässä vielä linkkinä tuo teksti kokonaan josta referoin tuohon omaan juttuuni... [http://www.helistin.fi/?id=9316061&page=8611333]

Erityisesti Jettaneidon tilanne vaikuttaa tuskastuttavalta...



Itselläni ei vielä ole tullut suurta ahdistusta tähän tilanteeseen. Supisteluja ei ole liiemmin ollutkaan. Järjetöntä vihlontaa vain iltaisin vauvan möyriessä. Mutta toistaiseksi lähes ainoa tekijä, mikä ärsyttää, on raskausarvet! Jos olisin viikko sitten synnyttänyt, niin niitä ei olisi ehtinyt tulla... mutta muutama päivä sitten alkoi ilmestyä pieniä viivoja navan ympärille. Höh :( Esikoisesta ei tullut ollenkaan (silloin synnytys käynnistettiinkin muutaman päivän etuajassa), ja luulin jo välttyneeni kokonaan.



Toivon vain, että synnytys lähtisi luonnollisesti käynnistymään jossain vaiheessa, olisi ihan jännää sekin kokea. Ja tietty senkin takia, ettei menisi yli sen 42 viikon...

Nyt on siis suht ok fiilikset, mutta saas nähdä miten on viikon päästä :D

(villi veikkaukseni on, että mitään ei tapahdu vielä tällä viikolla)



-alma rv 40+2 ja esikoinen 3,5v

Tosiasia kuitenkin on, että synnytyksen käynnistäminen vaatii kohtuun tietyn luonnollisen valmiuden ennen kuin käynnistyminen edes on mahdollista (eli jos käynnistys aloitettaan liian aikaisin, niin siinä voi mennä USEAMPI PÄIVÄ ja se se vasta kuluttavaa onkin! Synnytyksen käynnistämisessä käytettävät lääkkeet eivät ole siis mitään "ihmelääkkeitä", joilla synnytys saadaan varmasti käynnistettyä. Sitä paitsi kahden käynnistyksen kokeneena (toista käynnistettiin kahtena päivänä) "nukun" TODELLA mielummin kotisängyssä kuin sairaalassa...

Tutkimuksissa on lisäksi todettu, että käynnistettyyn synnytykseen liittyy jonkin verran enemmän sikiön sykekäyrän muutoksia ja tarvetta imukupin käyttöön sekä keisarileikkauksiin kuin luonnollisesti ja spontaanisti käynnistyneessä synnytyksessä.

Eli tosiasia on myös se, että vaikka supistus koskee tarpeeksi paljon ja silti sitä ei sairaalassa katsota synnytyssupistukseksi, niin siihen ei tarvitse antaa lääkettä? Äidin omat tuntemukset ovat pelkkää huuhaata, koska käyrät koneella ja tilanteen edistyminen kertovat muuta?

Omalta kohdaltani mietin, miten riskaabelia on yrittää käynnistystä, jos vertaan vaikka tilannettani tähän ystävääni, joka synnytti käynnistettynä 42+. Eli heidän vauva oli syntyessään 3,5kg, meillä nyt rv 40+ ja paino 4kg. Ystävälläni ei tullut ainuttakaan supistusta ennen käynnistystä, kun taas minulla on niitä tullut jo muutamia viikkoja. Tiedän, se alapään tilanne: ystävälläni aloitustilanne oli täysin epäkypsä, kun taas minun on sanottu olevan täysin avautumista vaille valmis.

En jaksa enää miettiä lisää syitä, mutta kelailen sitä, miten minun tilanteeni voisi nyt viikolla 40+ olla niin paljon huonompi, kuin tuon ystäväni tilanne viikoilla 42+? Esikoiseni meni 13 päivää yli, jolloin hän syntyi ihan omaan aikaan ilman käynnistyksiä. Istukka oli lakannut toimimasta jo kahdesta kohtaa. Kenen etu se on? Painoa oli yli 4kg ja ponnistusvaihe 46min. Ajaako tämä lapsen vai äidin hyvinvointia? Mua ommeltiin synnytyksen jälkeen kasaan tunnin verran. Siitä puuttui enää se, ettei vauva olisi mahtunutkaan, mitäs sitten? Pääasia ettei yritetty käynnistää, näyttäisihän se tilastoissa huonolta.

Yleisellä tasolla asiat ovat varmasti juuri näin, niinkuin eart/art kirjoitti, mutta eikö yksilöitä enää huomioida?

Kello on jo sen verran, etten enää saa ajatuksenjuoksua järkevämmäksi, joten kiitos kannatuksesta ja hyvää yötä.

Hugo

Ihana yö takana. Kipeitä suppareita ja vatsakramppeja sekä veret seisauttava kusihätä herättelivät mua tuon tuosta. Mä juoduin syömään rennieitä kuin purkkaa ja mies nukku huonosti, kun heräili mun marhailuun. Tuntuu kuin ois joku työntänyt keilapallon mun pimppiin, vauvan pää painaa niin paljon. Mua väsyttää ihan helvetisti, mutta voin unohtaa nukkumiset tai selkä sprakaa... Mä meen kohta sairaalan kanttiiniin venaa synnytystä, vituttaa tää käkkiminen täällä himassa sen verran=)



Ei oon kyllä jettaneidollakaan juhlimista. Mua söis kanssa rotanlailla, jos ne käännyttelis sairaalasta kotio, vaikka supistukset ja väsymys alkaisi olemaan helvettiä. Mä en ees uskalla soittaa, saati mennä näytille sairaalaan ennenkuin olen ihan satavarma että se tulee ulos sillä reissulla. Mutta näköjään sitä varmuutta ei pysty sanomaan. Kiva lähteä tomerana synnyttämään, kuin ekaluokkalainen ekaa päivää kouluun ja ovella sanotaan että "meeppä nyt viel kotiis"...



Ymmärrän hyvin hugon mielipiteen käynnistyksestä! Jos viikot ovat jo hyvät,paikat kypsät ja äiti ihan finaalissa, niin miksei muka voi sairaalassa antaa vähän lisäpotkua? Nykyään vauvat ovat syntyessään isompia kuin ennen ja se aiheuttaa ongelmia myös. Tiedän että vauvojen koon kasvuun vaikuttaa äidin ravinto ja ylipaino yms. ja yhteiskunta ylipäätään. Toivon että kaikki saavat terveen lapsen ja omavointi pysyy siedettävänä, ilman lääketieteelistä apua tai sen kanssa.



Mua oksettaa jotenkin, siis maha krampeista varmaan johtuu. Taidan mennä sohvalle istuu ja juomaan vettä. Anteeksi tää aamuinen ulina ja valitus, eiköhän tääkin päivä vielä starttaa käytiin!



Terkuin: Possu minä 38+3

E tuu kesää. Tonnikalaleivät ja kaakaot+ vedet tuli sitten pihalle. Yhtä huono olo kuin alkuraskaudesta. Tiedä sitten mistä johtuu. palaillaan....



T: sama akka kuin äsken

Masunasulle sympatiat täältä!



Eilisestä iltakuudesta asti supistellu 10 minuutin välein. Yöstä kahen jälkeen supistukset niin voimakkaita,ettei mitenkään päin pysty olla. Vessassa on saanu ravata miljuunaan kertaan. Nyt väsyttää niin perkeleesti ja pitäs neuvolaan lähteä. Saa nähdä mitä matkasta tulee, ku supistuksia tulee. Oloa ei ainakaan helpota se, että toinen korva on myös helvetin kipeä, liekö tulehtunu.. se tästä vielä puuttuis.



Ei auta,ku mennä pukemaan ja laittaan tää pörröpää kuntoon.



Burmilla 39+4

Masunasulle sympatiat täältä!



Eilisestä iltakuudesta asti supistellu 10 minuutin välein. Yöstä kahen jälkeen supistukset niin voimakkaita,ettei mitenkään päin pysty olla. Vessassa on saanu ravata miljuunaan kertaan. Nyt väsyttää niin perkeleesti ja pitäs neuvolaan lähteä. Saa nähdä mitä matkasta tulee, ku supistuksia tulee. Oloa ei ainakaan helpota se, että toinen korva on myös helvetin kipeä, liekö tulehtunu.. se tästä vielä puuttuis.



Ei auta,ku mennä pukemaan ja laittaan tää pörröpää kuntoon.



Burmilla 39+4

Pitihän se sitte arvata. Tulin yliaikaiskontrollista sain painoarvion joka oli sitten sen 4.3kg. Ihan kivan kokonen poitsu tulossa et silleen. Paikat oli sormelle auki ja kanavaa 1cm jäljellä. Jos jotain toivoa olis. Ja se ällötys limatulppa jäi tänään veskipaperiin. Lääkäri silti sano et nyt perjantaina käynnistetään jos mitään sitä ennen ei tapahdu. Jää nähtäväksi... Ihmettelen kyllä miks ei käynnistetä jos kuitenki supistelee jne.... Kun mullekki luvattin käynnistys. HIrvittää vähä kyl toi paino mut kai se jotenki sieltä sitte pihalle saadaan... Nyt on supistellu vähän väliä mut ei tarpeeksi eikä tarpeeksi kipeesti.....Rv41+0

Ihana oli aamulla pikalukea teidän viestejä. Kiitos kannustuksista & osanotoista! :)Mussunmussulle tsemppiä, iso kaveri sieltä ois arvion mukaan tulossa. Sori tää omanapaisuus, mutta--- yö meni miten meni, mieskään ei nukkunu kunnolla, kun minä huokailin ja höngin vieressä. Vähän väliä mikrotin kaurapussia ja loppuyöstä olikin jo pakko nousta aina supparin tullessa ylös. Sen verran ne sattuu jo.. Unta sai aina välillä onneks, eli ei menny ihan valvomiseks.Aamusta homma onkin ollu vissiin jossain määrin tehokasta, pikkasen sellasta rusehtavaa tuhrua tullu, ihan saman tapasta kuin juuri ennen menkkoja. Olettasin että kohdunsuulla tapahtuu siis _edes jotain_!Artille sellaisia terveisiä, että juu, tiedän itsekin ettei käynnistys oo hyvä vaihtoehto, mutta nyt kyllä tuntuu, että ois kiva saada vähän jotain ylimäärästä potkua.. Vaikka se tietäiskin sitä, että kun lääketieteellä sotketaan, tarvitaan sitä tod.näk. muutoinkin synnytyksen kulussa. Ja hei, on tässä mennyt jo aika lailla USEAMPI PÄIVÄ, joten se siitä (reilu 4h vajaa 2vrk nyt täynnä!)Hiukka hidasta tää kirjottelu, kun pitää nousta välillä seisaalleen. Meen kauppareissukin oli aamulla koominen.. Miehellä ei oo korttia, joten ajettiin pikkuteitä pitkin 8 km:n kauppareissu kellon avulla, jotta ties, mille bussipysäkille stopataan odottaa, että suppari menee ohi. Se oli jo jokseenkin humoristista.. Kaupassa muutama asiakas varmaan ajatteli, että tää yks syntyy just nyt siihen niitten kärrien eteen, kun supistuksen aikana kulkivat ohi.. No, saivatpahan ihmeteltävää.Suihku ja toi kaurapussi oikeesti muuten auttaa, eli jos tekee jollakulla kipeetä, niin suosittelen. Hugo: noista käyristä sen verran, ettei esim. eilen kone niitä piirtänyt, vaikka selkeä supistus tulikin. Oli jotenkin huonosti se anturi, yöllä toimi ihan ok (mut olikin vähän eri kohdassa)Masunasu: mä en oo tänään kans uskaltanu soittaa jorviin, kun jotenkin sellanen olo että mahtavatkohan ajatella mun kuvittelevan kaiken.. Ja mikä ilo siitä on, että kuulen, ettei tartte vielä tulla? Eli vielä en oo luuriin tarttunu. Odotellaan, että nää tästä vielä pahenis (kuinkakohan paljon ne sitten koskee?) Koitahan muuten saada sapuskaa alas, vaikka huono olo oiksin, jottei tuu vielä pahempi!Burmilalla oireilee kans kivasti. Koita jaksaa!Mennääs taas ihmettelemään elämää...JN + masukaveri 41+3 (kauheeta laskee enää näitä päiviä, tunnitki on jo niiiin pitkiä)

Jattaneidolle tsemppiä - täällä Jorvissa odotellaan!Kaikille muille jaksamista odotukseen - synnytys saattaa käynnistyä silloin kuin sitä viimeiseksi odottaa (kuten meillä ;-)T: Aivilo + kurttuinen poikavauva joka syntyi 40+5

Suuren suuret onnittelut poitsusta koko perheelle! Tuskin ootte enää paikalla, mutta perästä tullaan, joskus.. ;)JN