*****TOUKOTUHISIJAT VKO 20*****

...edelleenkin yhdessä koossa. Rupee ahdistaa oikeen urakalla. Palstakaan ei aamutuimaan toiminnu..



Viime yönä jo toivoin, ettei lähtöä tulekaan, niin pahasti tota hammasta särki. Puolilta päivin pääsen lekuriin, ja ah niin ihanaa, sattuu olemaan se sama lääkäri, joka alunperin hampaan paikkas ja totes jälkikäteen pitkään kestävän vihlonnan olevan normaalia. Kirosin miehellekin jo aamulla, ettei voi huonompaa tuuria olla. Mun asenne koko ihmiseen on viikonlopun kärvistelyn jälkeen todella surkkee.. Niin on nälkä, että näköä kohta haittaa, mutten uskalla juuri syödä mitään, kun jomotus vaan yltyy siitä. No, kaipa toi vauva osaa vaatia silti osansa. Ja lohduttaa, että kohta saa tohon apua..



Toivottavasti SISU pääset lupailulle "ennakkohakureissulle" siis ettei menisi ainakaan kovasti yli. Tuossa kohtaa kun ei oo kiva, jos on kovin lupailtu ja jos joutuukin pettymään..



Onnea Calzalille & koko perheelle pikkuisesta tyttärestä! Samoin Miiulle kovasti onnea suloisesta neidistä (ja kiitos kuvasta, lutuisia noi pienet, vaikkei mun mielestä ;) ihan tuoreina kovin kauniita olekaa) Ihana kuulla vauvauutisia ja varsinkin lukaista edes lyhyttä kerrontaa synnytyksen kulusta!



Noora: koita kestää noita "vääriä hälyytyksiä" paremmin ku meikäläinen. Oikeesti tsemppiä, että pää kestää tän viimeisen etapin. On se luonto kumma..



Oikeasti, vaikka tosi ikävää onkin lueskella muiden(kin) turhautumisesta, helpottaa tää vertaistuki. Tietää, ettei oo ihan ainoo, jolla viikot on jo liian pitkällä ja mitään ei tapahdu ja että ei enää jaksais ja ja ja...



Eilen rykäisin, imuroin ja pesin lattiat. En oikeastaan _koskaan_ joudu imuroimaan (inhokkikotityölistalla nro 1) vaan mies hoitaa ton huristelun. Nyt ajattelin, että siitä ois jotain apua, olis ainakin puhdas koti, minne vauvan vois tuoda. Vaan taitaa olla niin, että täällä joutuu joku vielä ainakin kerran siivoomaan ennen ku vauva saapuu, sen verran nopsaan meidän huushollissa suttaantuu lattiat (karvaa ja hiekkaa vaikka muille jakaa)

Äitee kettuili taas eilen. Oltiin kyläilemässä.. No, on sillä "oikeuskin", kaikki 4 menny yli LA:n joten tietää mun fiilikset.



Nyt noustava taas ylös, vihloo sen verta. Mutta eiköhän sitä tuu tänne taas kohta kurkittua. Ilmoitelkaahan itestänne!

Tsemppiä sekä synnytyksiin että arjen käynnistymisiin!



JN+ masukaveri 41+1 (ottaiskohan ne jo torstaina jorviin, jos oikeen kauniisti pyytää?)

Onnee kovasti kaikille vauvansa saaneille ja tsemppiä jokaiselle h-hetkeä vielä odottavalle. Jokainen meistä on päässy mahastaan eroon viimestään juhannuksen korvilla.. Vaikka paljonpa tuo just nyt lohduttaa.



Palsta on reistaillu, eikä oo päässy viestejä lukemaan. Siinä sitä on huomannu, et kuinka tärkeeks tää on tullu. Vaikka mäkin kirjottelen harvakseltaan kuulumisiani, on muiden viestien lueskelusta tullu päivieni harrastus ja monta itelleni outoo oiretta ja tunnetta on muuttunu "normaaliks", kun oon voinu lukee et toisilla on samanlaista. Esikoista oottaessa uutta on tullu niin paljon viime kuukausina, eikä se tähän lopu. Eli kiitokset jokaiselle toukomammalle, ootte tehny tästä ootuksesta kivempaa!



Omaan mahaan ei uutta. Alapaine on pysyny alle 90 koko viikonlopun ja pissa miinuksella. Perjantaina lähin tansseihin kavereiden houkuttelemana. Eipä tanssimisesta mitään tullu, istuin vaan, kattelin ihmisiä ja siemailin limpparia. Kivaa oli silti ja vauva piti ainakin mahassa melkosen tanssi-illan. Lauantai olikin sitten kauhee päivää, ei supistellu, mut ihan kun ois rapulaa potenu: paikkoja särki, väsytti ja itketti. Ei valvominen tainnu oikeen sopia. Nyt ollaan tavallisessa arjessa taas ja seuraava tanssireissu saa oottaa aikaa sopivampaa. Lauantai-iltana olli olo, et toivottavasti ei tarvi lähtee synnyttään, vaan saan nukkua koko yön.



Huomenna on neuvolareissu taasen. Ja loppuviikko pitäs laitella isännän kolmekymppisiä, joita juhlitaan lauantaina. Kutsuttaessa ollaan kyl lisätty varaus, et jos ollaan synnärillä, kakku on jääkaapissa ja kahvia voi keittää:)



Pärjäilkää ja voimia tositoimissa oleville ja vauva-arkea alotteleville!

Norpanpoikanen, rv 38+1, viimestään 4 viikon päästä mullakin on nyytti..

heräsin isännän kanssa aamulla 6 ja oikein mukavan tuntuisia supistuksia oli...ei mitään järjettömän kipeitä sellaista kovaa menkka-jomotusta joka sätii kipua myös jalkoihin ja alaselkään. Noh niitä kesti sinne puoli 9 saakka, lepäilin siinä samalla ja nyt ei sitten enää mitään!!!

Uutena asiana multa alkoi samantien aamulla tulla sellaista punaista vuotoa, pikkuhiljaa tiputtelee, ei kirkkaanpunaista vaan enemmänkin ruskea-punaista, ei limaista eikä hyytymiä...onkohan tämä nyt sitä limatulppaa???

Koko ajan mahassa viiltelee ja jomottaa mutta ei mitään kovaa supistuskipua laisinkaan...voi pitäkäähän nyt peukkuja että se tästä lähtisi etenemään...



SISU rv39+3

Ensin alkuun onnittelut kaikille vauvansa jo saaneille! Miiu oli laittanut söpöläisestä ihanan kuvankin! Tympii tää palsta vaan, kun en ole moneen päivään päässyt lukemaan ja sit jos on lukeen päässy ni ei kirjoittaan. Ihme apinasuyodatin käytössä *murisee*



Voi Noora, siekin kärvistelet siellä edelleen ihan niinko minäkin. Samanlailla mullakin lupailee aina muutaman tunnin ja sitten lopahtaa koko lysti ja se siitä. Kuluttavaa on, se on pakko myöntää!



Ja Sisullakin nuita menkkajomotuksia, millä ihmeellä ne saiskin muuttumaan "niiksi oikeiksi", että pääsis jo noutamaan nyytin kotiin.



Jettaneidolle tsemppiä! Toivottavasti pääsisit torstaina tositoimiin. Viimistään.



Mulla oli tänään neuvola ja terkka lupas perjantaina (laskettuaika siis silloin) laittaa lähetettä yliaikakontrolliin ja pistää siihen pyyntöä, et mahdollisimman pian sais sen ajan. Mutta kyllähän nää Hämeen hitaat tiedetään...varmaan toukokuun lopussa ystävällisesti ottavat kontrolliin ja sittenkin vielä laittavat kotia kypsymään... Sanoin kyllä neuvolantätille että yläpää tässä ensin kypsyy tällä menolla ;)



Koitetaas saako tän lähetettyä vai häviääkö taas jonnekin bittiavaruuteen...

Hönttä 39+3

Tänään olis sit se kuuluisa LASKETTU aika...Eipä taida olla tuloillaan...Mulla torstaina vasta neuvola ja arvelin kyllä vinkua sen verran että heti maanantaina olis yliaikaiskontrolli, jos se siitä kopeloinnista rupeis syntymään.No nyt on vasta maanantai, josko se kerkeis jo tällä viikolla pois tulla.



Viimeyönä jotenki jännitin typerästi tätä laskettua päivää, himona hikoilutti ja mietin vaan koko ajan et mix tää ei synny! Esikoinenki meni sinne vklle 41+4 ennen kun tuli ulos.seuraavana päivänä oliski käynnistetty...



Jaksamista ja kärvisällisyyttä vaan taasen kaikille...



pusutus rv.40+0 :)

Mulla ei ole kerrassaan mitään asiaa. Kunhan nyt jotain näpyttelen.



Suoraan sanottuna oon nyt niin masentunut, että kaikista vit***späivistä tämä on pahin, aallonpohja. Oon jotenkin saanut pidettyä itkut sisällä ja pahimman epätoivon poissa, mutta nyt en enää jaksakaan.



Ensiksi en nuku öisin kuin pari-kolme tuntia, tämä alkoi vissiin perjantaina. Koko ajan supistelee, mutta ei minkään rytmin mukaan. Herään näihin yöllä ja sitten valvotaan, on kuuma ja hiki ja vessa hätä jne. Toiseksi vauvan liikkeet. Aamut ja yö menee niitä miettiessä, koska vauva ei liiku käytännössä katsoen ollenkaan. Nyt kyllä tuntuu pyllyävän, mutta aamulla olin ihan varma, ettei se enää liiku. Mitäs vielä. Tämä yliaikaisuus.



Kun mulle joku sanoo, että vauva tulee ajallaan tai että luonto valmistelee vauvaa paremmin, kun menee yli, niin ehkä seuraava saa turpiin. Ymmärtäisin, jos meidän vauvat olisi olleet jotenkin pieniä ja hinteliä, mutta kun mennään yli neljän kilon ja vauvat kannattelee päätään jo alle viikon ikäisenä, niin minusta ne ei enää valmiimmaksi voi tulla. Ellei joku oleta, että ne puhuu selvästi syntyessään. Kuka sitten puskee sen viisi kiloisen, kun ne neljäkiloisetkin teki tiukkaa??!



Jos minä en ole hullu, niin tämä on se päivä, kun sellaiseksi taidan tulla. Miten tämä vetikin näin tiukille?! Jos tänään vielä yhtään supistaa, marssin polille.



HugoX3, 40+3

Pääsin ekaa kertaa kirjautumaan sisälle uudistuksen jälkeen katsotaan toimiiko tämä.

Onnittelut heti alkuun kaikille käärönsä saaneille :) :)



Sitte omia oloja..

Viime yönä heräsin h*lv*tin moiseen selkäkipuun. En voinu liikkua mihinkään suuntaan. Ilmeisesti nuo on supistuksia, kun maha oli kivikova. Ainut miten pikkusen helpotti oli olla selällä, mutta sitte taas tuli huono olo. Tuli sitte valvottua kolmesta seitsemään selkäkipujen/supistusten(??? )kanssa. Nukkumaani olin menny vasta puoli kahen aikaan, ku piti suomen peli kattoa.



Nyt on sitte pitkin päivää tuntunu pieniä supistuksia Pikkusen kivuliaita ja ei kipeitä. Selkää jomottaa edelleen, muttei todellakaan niin pahasti, kun viime yönä. Itku meinas kyllä tulla.. teki se niin kipeetä.



Ylihuomenna olis neuvola. Jos ei lähtö tuu ennen, niin toivotaan että se on viimenen neuvolakäynti.



Kyllä tätä esikoisen syntymää odottaa kaikki jo kovasti. Ensimäinen, ku on niin mua ei juurikaan haittaa, vaikka kysellään milloin se syntyy tai puhelin soi ja kysytään joko oot jakautunut. Tosin katotaan asiaa uudeman kera, ku lasketunajan yli on menty ;)



Nyt on pakko koittaa ottaa päikkärit. Väsyttää niin pirusti. :_|

Paljon Onnea vauvan saanneille! Mulla vielä puolitoista viikkoa laskettuun aikaan. Synnytys on alkanut tulemaan mieleen ja toivon että tämä vauveli ei olisi kovin iso. Muuten odottelen ainakin vielä ihan rauhassa. Ehkä kun olen alusta lähtien asennoitunut siihen että yliajalle mennään niin ei vielä silleen stressaa. Ja sitten se kun on niin paljon hommia mitkä pitäis saada tehdyksi niin ei kerkii miettiä koko ajan laskettua aikaa ja vauvan syntymää. Varmaan sitten kun päästään lasketun ajan yli muutama päivä niin sitten alkaa pinna viimeistään täälläkin kiristyä niin veikkaan. Tosin kyllä mä toivon että ei mentäis tällä kertaa yliajalle, mutta vauvahan sen asian päättää ;)



rv 38+4

Pikkuinen tyttömme syntyi lauantaina 10.5 klo. 22.16 Naistenklinikalla.

Sairaalaan mentiin "näytille", kun oli supistellut jonkun verran koko lauantaipäivän.

Olimme siellä n klo. 18.00 illalla. Lääkäri tarkisti tilanteen ja sanoi, että puepa tuosta sairaalavaatteet päälle ja siirry synnytyssaliin, olet 3 cm auki!

Saliin päästiin n klo. 19.30.

Tutkimuksen jälkeen supistukset tihenivät ja voimistuivat nopeasti. Sain petidiinipiikin, joka ei aiheuttanut muuta kuin oksettavan, pyörrytävän olon.

Sitten jatkoin ilokaasulla, kunnes kätilö tarkisti tilanteen n klo 21.30 ja olinkin jo 7 cm auki. Kaksi tajuttoman kipeää supistusta ehdin kärsimään ja sitten sainkin spinaalin. Heti spinaalin saamisen jälkeen kalvot puhkesivat itsekseen ja avauduin heti viimeiset 3 cm ja sain alkaa ponnistamaan.

Ponnistusvaihe kesti 11 minuuttia ja tuloksena siro, pieni tytöntyllerö.

2742 g, 48 cm, päänympärys 33 cm.

Raskausviikot olivat 39+1.

Minulla olisi ollut tänään pelkosektioaika Naistenklinikalla, mutta tytöntyllerö päätti tulla maailmaan jo aiemmin....

Ihana tunne, kun edellisen kerran kauhukokemukset eivät uusiutuneet ja tämä lapsi syntyi lähes kivuitta.

6 tikkiä sain alapäähän ja pari peräpukamaa :) mutta muuten olen elämäni kunnossa.

Tänään päästiin jo kotiin!



Onnea kaikille loppuodotukseen!

mutta kun luin Hugon viestin, niin oli pakko tulla edes lähettämään virtuaalihali!! Tässä se tulee )))HALAUS((( ja se on iso oikeen. Sun täytyy olla mun kaksoisolento, kun en voisi tuon paremmin kuvailla omia ajatuksia, kuin mitä kirjoitat:



"Kun mulle joku sanoo, että vauva tulee ajallaan tai että luonto valmistelee vauvaa paremmin, kun menee yli, niin ehkä seuraava saa turpiin. Ymmärtäisin, jos meidän vauvat olisi olleet jotenkin pieniä ja hinteliä, mutta kun mennään yli neljän kilon ja vauvat kannattelee päätään jo alle viikon ikäisenä, niin minusta ne ei enää valmiimmaksi voi tulla. Ellei joku oleta, että ne puhuu selvästi syntyessään. Kuka sitten puskee sen viisi kiloisen, kun ne neljäkiloisetkin teki tiukkaa??!"



Joskus ihmiset voisivat pitää noi fraasinsa ja lentävät lauseensa omassa päässään, kun eivät selvästikään asiaa sen kummemmin ajattele. Ne on kaikki ihan typeriä itsestään selvyyksiä, niin että miks ne pitää ees sanoa...



nimim."Ei sinne kukaan ole vielä jäänyt"... *raastaa hiuksiaan*





Ja miks noi hymiötkään on ees laitettu tänne sivuille, jos ne ei ees toimi...

Mie taidan marssia kanssa synnytysvastaanottoon seuraavasta supistuksesta, näkeepähän edes tuon alapään tilanteen, kun eivät sitä neuvolassa suostu katsomaan...

Ensin en päässyt koneelle pariin viikkoon ja sitten kun pääsin niin olivat tehneet näitä uudistuksia *mur* ja sen takia ei onnistunut.

Nyt tulee sitten aika omanapanen viesti, koittakaa kestää! :D

Pitäkäähän mammat peukkuja, jottei lopu (taas) keksen tää homma! Itku tulee, jollei tää johdakaan mihinkään.. Tultiin mun vanhemmille, kun alko tuntua siltä, että ens yönä sattuu ja tapahtuu. Puol viis alko suppareita tulla, väliä 7-10 min ja kippeetä tekkee. Kävin suihkussakin, kun ajattelin, että ennenkin ovat siihen talttuneet.. Ei auttanu, tai siis joo sillon ei sattunu niin paljoa ;)

Ajomatkaa mun vanhemmille ei oo onneks ku 15 min, joten siinä matkalla sattu sopivasti vaan puoliväliin kerran supistus. Vaati melkoista keskittymistä kyllä ajaa loppuun saakka.. Edelleen supistelee joten toivo herää.

Soitin tunti sitten synnärille, että pitäskö tulla edes näytille niin kehotti vaan kuulostelemaan kotona. Kuulemma vasta sitten, kun ei enää pysty olemaan (ja mä kun ajattelin olla ihan luomuna niin miten mahtaa käydä, syntyykö kotiin?) ja tuntuu että on pakko tulla sairaalaan... No, äidillä kärvistellään. Tuleva tuplaeno leikittää = riehuttaa tota esikoista, joka on ihan innoissaan yökyläreissusta. Isäntä jäi kotiin, käyttää koissut ja lähtee sitten (tai toivottavasti ei tarvii lähteä) töihin.

Joskos lämmittäis kauratyynyä, selkään ottaa sen verta kivasti noi supparit. Hammassärky saatiin onneks ajoissa kuriin, kävin siellä hammaslääkärissä tänään ja juurihoitoonhan se joutu. Kesäkuun ekalla viikolla sitten taas..



Norpanpoikasella oli paineet pysyny kurissa. Hyvä kuulla. Josko se ois vaan neuvolan mittauksissa hetkellistä nousua? Tsemppiä synttäreiden viettoon!



SISUlle vauhtia matkaan!



Hontta: kiitos tsemppauksesta. Toivottavasti pääset ya-kontrolliin ajoissa!



Samoin pusutukselle toivotellaan pääsylupaa kontrolliin. Tai ehkä ois parempi, ettette kumpainenkaan pääsis sinne lainkaan vaan saisitte lunastettua käärönne ennen mitään kontrolleja..



Hugon vit*t*s kuulostaa tutulta.. Kumpa muistais sitten, kun tutut on viimeisillään ettei lauo ääneenä näitä jo niin tutuksi tulleita fraaseja...



Murulle ja perheelle onnittelut "näytillä käynnistä"!



Jäädään jännittämään suomen puolesta.. Matsin vois kattellla täällä äiteellä ja lähteä vasta sitten sinne Jorviin, jos tää touhu jatkuu vielä.. Täytyy tulla kuittaamaan sitten aamusta, jollei tarviikkaan lähteä ;)

Voikaahan hyvin!

JN + masukaveri edelleen 41+1



p.s. supparit tuntuu edelleen, nyt jo 5-8 min välein, mikäli tuota suttupaperille kirjoteltua kellonaikalistaa on uskominen.. jee..

Heti alkuun suuret onnittelut kaikille nyyttinsä saaneille! Paljon oli ihania uutisia :) Tosi kiva kun Miiu ja Muru olivat laittaneet synnytyskertomusta! NIitä on niin mukava lukea. Ei taida vielä tuolla vauva-puolella olla synnytyskertomuksia toukokuisilta? (pitääkin tarkistaa...)



Mie edelleen yhes koos eikä mtn tuntemuksia jakaantumisesta. Alkaa tuo pötsi käydä jo "vähän" raskaaksi, joten vois jo alkaa vauva ulostautumaan. Mutta esikoinen meni 41+2, joten en edes odota pikaista jakautumista :/ Sf-mitta oli viime viikolla 35 (laskenut sentin ed. viikosta) ja paino laskenut 100 g vaikka on kovasti turvotusta. Mutta onhan tuota tullutkin 18 kg raskauden aikana, joten hyvä vaan. Vauva ei edelleenkään ole kiinnittynyt ja on aikasta ylhäällä. Painaa keuhkoja (hengitysvaikeuksia) ja mahalaukkua. Keskiviikkona th tekee sisätutkimuksen. Pitää pyytää sitä ronklaamaan oikein kunnolla.



Eilen vauva piti semmoisen jytäpäivän, että alta pois! Mies katseli mahaa epäuskoisena ja toisteli "tuon on pakko sattua", "hui", "herran jestas" jne.. Mitä lie vauva rymysi koko päivän. Varmaan etsi ovea?



*hui kamaluus kun yhtäkkiä kouraisi mahanpohjasta! Tuli jotenkin sellainen "oivallus", että herranen aika, kohta lähdetään tosiaan synnyttämään ja meille tulee toinen lapsi :O Ai miten niin minä olen hieman hidas... ;) Kohta 40 viikkoa odotettu ja nyt vasta se valkeni ;) *



Onpa ihanaa, että pääsi taas tänne palstalle lukemaan teidän kuulumisia! Olen pari viikkoa ollut ihan vieroitusoiretärinöissä.... ;)



Kielo ja Manu 39+0 sekä tyttö 2v6kk

Toivottavasti pääset pian synnärille lähtemään. Onnea matkaan!

Toivottavasti pääset pian synnärille lähtemään. Onnea matkaan!

Toivottavasti pääset pian synnärille lähtemään. Onnea matkaan!

Jattaneidolle tuli toivotteleen onnea matkaan, toivottavasti ei hyydy supparit ja pääset tositoimiin!!

Mä oon ihan rikki kun tää palstailu ei pelaa! Koska aikaa on, niin ketuttaa kun ei voi tulla lukemaan tai kirjoittamaan mitään!



Ekaksi taas isot onnitteluhalit jakautuneille!!



Tokaksi Hugolle jaksamisia, tää raskaana oleminen tökkii välillä tosi paljon. Minä myös olen laskenut tippalinssissä liikkeitä yms. ja stressannut kaikkea liiankin kanssa. Tää on kohta ohi ja palkinto sylissä!!



Kolmanneksi Jettaneito tsemppiä synnytykseen, johan sun aika alkaa jo olemaankin, viikkojen mukaan meinaan! Toivottavasti ei oo turhaan supistellut pitkin iltaa, vaan saisit sen käärön syliisi!



Niin ja kiitos kaikille ymmärryksestä ikävää neuvolakäyntiäni kohtaan. Mä en lähtenyt polille käymään, vaikka se mielessä kävikin monesti. Eilen suppaili illalla pari tuntia 8-10 min välein ja laitoin sairaalakamatkin eteiseen. Niin ne loppui taas... Sain nukuttua huonosti/ katkonaisesti aamuun ja koko yön suppaili, muttei tarpeeeksi usein. Aamulla lähin ihan niiteissä sinne neuvolaan kuuntelemaan sydänääniä ja ihan hyvältä ne onneksi kuulosti!!! Taas sen täti päivitteli miten alhaalla lapsi voikaan mun masussa olla. Sanoi ettei varmaan perjantaina nähdä. Joopajoo sanon minä. Mä en usko mitään enään!=)



Ja sitten piti vielä kertoa että meikäläisen "kauppakassissa" oli käynyt varkaat yöllä. Kun aamulla lähin sinne neuvolaan, niin ihmettelin miks autonovi ei ollut lukossa. Rosvot oli vieny soittimen ja laittamut oven lukkopesän paskaksi. Jos ois jääny varas rysänpäällä kiinni, niin en voi luvata ettei jotain ikävää ois tapahtunut. Vitutti niin paljon että tuntui kuin olisi saanut härän voimat ja tulin ihan raivohulluksi... miksi joku jaksaa tehdä tollasta kiusaa kellekkään... materiaahan se vaan on, mutta ärsyttää kun ovea ei saa lukkoon enään ja kun vauva syntyy, niin en tosiaankaan uskalla jättää turvaistuinta autoon yöksi, sekin lähtee kuiteski jonkun voron matkaan. Oli meijän parkkiksella käyty useissa muissakin autoissa. Ja tää on olevinaan niin rauhallinen rivi- ja omakotitaloalue.



Siinä taas oli tekstiä kerrakseen, nyt kattomaan suomen matsia ja haaveilemaan kivuliaista supistuksista!



Öitä kaikille!

Toivoopi: Masunasu rv 38+1