Myydäkö vai antaa siskolle vanhat vauvatavarat?
Olemme kolmilapsinen perhe, joka kevään korvalla on muuttamassa omaan valmistuvaan omakotitaloon. Meille ei enää ole tulossa vauvoja (?), joten ajattelin muuton yhteydessä myydä kaikki pieniksi käyneet lastenvaatteet ym. vauvatavarat. Olemme ihan hyvin toimeentuleva perhe, mutta kyllä meillekin nuo tavarat ovat aikoinaan maksaneet sievoisen summan rahaa, josta nyt olisi ihan kiva saada pieni määrä takaisin.
Siskoni odottaa neljännellä kuulla esikoistaan ja kyseli em. tavaroita, mutta ei puhunut hinnoista mitään. Koska hän pärjää miehensä kanssa taloudellisesti meitä huonommin, ajattelen hänen toivovan saada kaiken ilmaiseksi tai ainakin melkein. Välimme eivät siskon kanssa ole huonot, mutta eivät niin läheisetkään, että heti riemumielin antaisin tavarat hänelle. Mitä siis tehdä? Kaipaan jonkun ajatuksia asiasta. Kiitos.
Kommentit (42)
Siskoa minulla ei ole, mutta miehelläni on yksi, ja hänen kanssaan on vauvan/lastentavaroita vaihdeltu ja kierrätelty tarpeen mukaan aika paljonkin. Meillä on mm. sellainen tapa että jos kirppiksellä tulee vastaan jotain mikä on toisen lapsille juuri nappiostos, niin tietenkin ostamme emmekä maksele niitä toisillemme.
Anna pois vaan! Tietenkin kannattaa tehdä niin, että katsotte tavarat läpi ja mietitte yhdessä mitä tämä siskosi tarvitsee ja mitä ei. Sitten ne joita hän ei tarvitse/halua myyt kirppiksellä. Ajattele vaikka niin, että tämä on tavallaan lähtölaukaus teidän keskinäiselle yhteistyöllenne lapsiperheinä. Kyllä yhteistyö ja kierrätys kannattaa, tulet varmasti saamaan palveluksia takaisinpäinkin jos et aloita tätä juttua niin että rahastat siskoltasi vanhoista kamppeista. Jos teillä on kolme lasta ollut, niin eiköhän ne kamat ole teille olleet jo hintansa arvoisia.
ja ANNAN heille kyllä kaiken mitä meiltä irtoaa. Enkä todellakaan odottais mitään maksua. Se on mun veli sentään!!!
sitterit ym. Vaatteita voisin antaakin. Meillä kolmella sisaruksella tavarat kiertävät tarvitsevilla, näin kaikkien ei tarvitse ostaa kaikkea. Kukaan ei tosin ole vielä lopettanut lasten " hankkimista" .
että vaikka meillä on neljäs lapsi, kaikille on kyllä ostettu omat vaatteet, olen muutenkin ollut hätäinen pääsemään eroon tavaroista, joten kolmatta syöttötuolia olen juuri ostamassa, turvakaukalot on ollett jokaisella omat, samoin rattaat jne...joten ei se aina tarkoita, että kun on kolme lasta, kaikki on kolmella kierrätetyt.
Hitto sukulaisuus ole mikään velvoite lahjoitukselle! Tai sitten myyt muuta kautta ne, jos ei sisko halua maksaa.
esim. ystävilleni en antaisin hienoimpia juttuja, vaikka ovat kuinka läheisiä. Anna siis lainaan vain, saat takaisin sitten kun eivät tarvitse ja voit itse myydä eteenpäin.
Musta tuntuisi tosi kurjalta antaa kalliit kamat ilmaiseksi jollekin, jotka sitten myisivät ne käytön jälkeen ja saisivat hyvät rahat.
Itse ostin siskoltani lähes kaiken ja yhdessä katottiin, mitä otan ja sisko määritt könttihinnan (vaunut, turvakaukalo, ratasistuin ja jotain vaatteita)
että lainaaminen on musta hyvä juttu. Silloin voi todellakin sen jälkeen myydä tavarat ja vaatteet pois. Itse en ole ollut koskaan saava osapuoli, vaikka lapsia mulla on suvussamme eniten, olen ollut se antava osapuoli. sitten muut myyvät ne mun antamat jutut eteenpäin.
Kavereiden kesken ollaan lainailtu tai annettu vauvakamppeita.
jos et huonommin toimeentulevalle omalle siskollesi anna itsellesi tarpeetonta tavaraa ilmaiseksi!
toivottavasti mieltäsi lämmittää uudessa talossa, kun saat parikymmentä euroa voittoa myydessäsi roinat vieraille.
Ainakin vaatteet antaisin ilmaiseksi.
Rattaista ja kaukaloista yms. on vaikea sanoa. Jos ne on kaikki olleet jo kolmella lapsella, niin en ehkä kehtaisi pyytää niistä mitään.
molemmilla parempi taloudellinen tilanne kuin minulla, mutta toisen kanssa ollaan paljon läheisempiä. Molemmat saivat vauvat samaan aikaan ja tälle läheisemmälle siskolle annoin kaikki meiltä liikenevät tavarat ja vaatteet, toiselle annoin vaan muutaman vaatteen lainaan.
Siskoni on hyvin toimeentuleva, ja käsittääkseni antaa mielellään vanhat tavarat pois hyötykäyttöön. Tiedän, että siskoni ei viitsisi lähteä vaatteita kirppikselle myymään, joten niiden lahjoittaminen eteenpäin on ollut kaikkein vaivattominta. Välillä minua kieltämättä nolottaa, un saan sieltä niin paljon, mutta ajattelen, että olen aikonani tehnyt vastapalveluksia esim. olemalla lastenvahtina.
Onko sinun siskosi ikinä vahtinut lapsianne?
Mietin myös kuinka hyväkuntoisia vaatteet ja tavarat ovat jos ne ovat kolmen lasen käyttämiä. Eli yritä katsoa asiaa ulkopuolisen silmin, vaikka tavarat olisivat käyttökelpoisia, varsinainen myyntiarvo kirppikselle ei kuitenkaan ole kummoinen. Lisäksi säästät myymisen vaivan.
Meillä tosin niin, että ollaan saatu isosiskon kanssa muksuja " vuorotellen" . Minä annoin kaikki esikoisen vaatteet, turvakaukalon, sitterin, vauva-ammeen, rintarepun yms siskolle, kun hän sai esikoisensa. Tytöillä on vaan vuosi ikäeroa, joten rattaat esim olivat vielä käytössä meillä. Sitten sain oman esikoiseni ja taas vastaavasti siskon esikoisen vaatteet takaisin, kun aloin itse odottamaan. Ja nyt taas kuskataan tavaroita siskolle, joka on raskaana.. =) Ja aion säilyttää tavaroita myös sitä varten, että voin antaa pikkusiskollemme, kun hän vuorostaan saa lapsia..
Mutta siis itselläni on niin läheiset välit siskoihini, että antaisin iloisena siitä että voin auttaa!
Mutta kyllä se oikeesti on niinkin, että uusia vaatteita joutuu silti ostamaan, koska monella lapsella olleet vaatteet on tosi kulahtaneita. Ja osa yhdellä lapsella olleistakin, koska siellä ei ilmeisesti olla kovin tarkkoja pyykin lajittelussa. Aina olen kysynyt, mitä maksaa, mutta eivät oo rahaa huolineet. Eikun joo, turvaistuimesta maksettiin. Ja toiselle veljelle, kun toivat isomman erän kaikenlaista kalliimpaa tavaraa. Maksoin puolet uuden arvosta.
Nyt toiselle lapselle täytyy jo ostaa uudet vaunut ja turvakaukalo, koska vanhat ei enää pelitä. Eli sillä tavalla sitä päädytään kuitenkin ostamaan kaikki uutena, vain eri aikataulussa. Ja tietysti meillä on nyt paljon kotivaatteita, joten pyykinpesun ajoitus ei ole niin pilkun tarkkaa.
Mutta, jos ap todella tahdot tavaroistasi myös rahallista korvausta, niin aina voit ajatelle, että siskosi saa ne silti edullisemmin kuin uutena ostaen. Ja lisäksi hän saa ne tutut tavarat käyttöönsä, eli ei ole tarvetta etsiä kirppikseltä eikä tarvi ottaa vieraiden ihmisten vanhoja käyttöön. Jos se nyt jotenkin lohduttaa.
sisävaatteet on katsottu sopivalla hinnalla. Tietysti kirpparilta saisin paremman hinnan muuta sisko on tyytyväinen kun saa meiltä hyväkuntoisia lastenvaatteita sopuhintaan ja itse taas saan ostaa uutta vaatetta niillä rahoilla omalle lapselleni.. Ja meillä olleet vain yhdellä lapsella käytössä joten hyväkuntoisia. En itsekään kyllä ilmaiseksi keneltäkään ota, tarjoan rahaa tai ostan jotain kivaa vaatteiden antajalle. Ja ollaan siskon kanssa kyllä hyvissä väleissä, nähdään lähes joka päivä.
Itse ajattelin juuri myydä kirpparilla kaikki tai kun en kuitenkaan saa samaa hintaa häneltä
ne parhaimmat ja muistorikkaimmat, mitkä säästäisin lapsenlapsille. Ainoastaan merkki-ulkoilupuvuista pyytäisin jonkun nimellisen hinnan, koska ne on olleet hintavia. Sitäpaitsi useimmat vaatteet on tulleet meille halvalla, lahjoina/kirppikseltä/aleista. Sisko on sentään sisko!
Itse on saatu lainata kantokoppaa ja pinnasänky on enon lasten vanha, ei oo rahoja kyselleet....Meidän suvussa tavarat on aina kiertäneet, useimmiten ilmaiseksi.
myydä hänen uutena ostamiaan kamoja. Meillä on molemmilla esikoisina tytöt niin että siskon tyttö on mun kakkosen joka on poika kanssa saman ikäinen ja sitten meillä on vielä poikavauvat jotka on smana ikäisiä eli rattaat, turvaistuimet ym. on sisko ostanut itse mutta kaikki mikä on minun esikoiselta ja liian tyttömäistä on mennyt siskon tytölle eli lähinnä vaatteita ja leluja. Sisko taas ostanut mun tytölle esim. synttärilahjaksi hieman arvokkaampia lahjoja kuten kalliimpia ulkopukuja jne. Meillä mulla heikompi taloudellinen tilanne kuin siskolla mutta en kyllä ilkeäisi rahaa pyytää. Miehen siskolle on sitten mennyt mm. lastensänky kun se me saatii aikanaan miehen vanhemmilta. Itse en ole koskaan juuri mitään saanut ilmaiseksi vaikka tarvetta olisi ollut mutta en kyllä omalta siskolta kehtaisi rahaa vanhoista kamoista pyytää jos ei itse tarjoa. Kivalta on tuntunut nyt kun yksi naapuri on saamassa tytön ja sitten heillä lapsi
luku täynnä niin on antanut meille ilmatteen kahden poikansa vaatetta. Olen sitten puolestani antanut hei8lle tyttömäisempiä juttuja mitä ei siskolle ole mennyt syystä tai toisesta.
jos siskosi olisi selvästi hyvillään saadessaan vaatteet ja tavarat, varmasti antaisin ne, mutta jos hän on jo laskenut sen varaan, saattaisin ärsyyntyä. Mulla on paljonkin kokemuksia vastaavista tilanteista. Olen hyvää hyvyyttäni auttanut monia puolituttuja ja kuljettanut heille toisten tuttujen vanhoista sohvista ja kirjahyllyistä lähtien lähestulkoon koko kodin sisustuksen, mutta lopettanut avunantoni eräille juuri siitä syystä, että pitävät sitä itsestäänselvyytenä ja hetken päästä valittavat kuinka kaikki on huonoa. Nämä henkilöt ovat niitä, jotka odottavat saavansa kaiken ilmaiseksi, ei edes TARJOA muodollista maksua, mikä olisi kohtuullista, bensakin maksaa.....
eräs yksinhuoltaja äiti, jolla monta lasta, soitti mulle ja kysyi olisiko tulevalle vauvalle vaatteita, olisi kova tarve. Tein aikamoiset järjestelyt, että sain kerätyksi hänelle paljon käyttökelpoista vaatetta. Myöhemmin hän kehtasi sanoa, että otti vain muutaman ja loput vei uffin laatikkoon....parista jätesäkillisestä....että olipa kova tarve.
Olen omille lapsilleni ostanut paljon vaatteita uusina ja vuosikausia annoin kaikki pois sekä enoni lapselle, että tätini lapselle. Kyllästyin sitten kerran, kun sain kuulla, että monet vaatteet on jäänyt käyttämättä kun olen antanut niitä niin paljon. Kummassakaan tapauksessa ei mulle ole koskaan edes tarjottu rahaa. Käytännössä vaatetin siis omat serkkunikin. Kyllästyin ja rupesin myymään niitä kirpparilla. Hyvin niistä sainkin, joka kerta on tullut muutama satanen yhden sesongin vaatteista. Olenkin tehnyt nyt niin, että annan pois ne vaatteet, jotka jäävät kirpparilla myymättä.
Tähän totean vielä, että itsekin aikanaan 17-vuotiaana äitinä jouduin maksamaan enolleni kahdella lapsella olleesta syöttötuolista....=)
että se siitä sukulaisuusavusta....