Pehmeä yövieroitus?
Meillä on vähän yli vuoden ikäinen tyttö joka vielä heräilee öisin ehkä 2-4 krt yössä ja on tottunut saamaan unen päästä kiinni imemällä rintaa(nukkuu vieressä), nyt kuitenkin alan olla vähitellen väsynyt tähän ja hampaistakin olen kuullut varoituksia.. Olen kokeillut tuttia/tuttipulloa tai silittelyä, jotka eivät ole auttaneet ja huudattamista haluaisin välttää jos mahdollista (epäilen kylläkin..) Onko kukaan kokeillut esim. Jay Gordonin ohjeita yövieroituksesta? Muita vinkkejä miten yövieroitus onnistunut? Kiitos etukäteen!
Kommentit (31)
Elizabeth Pantley: The no-cry sleep solution (esim. Akateemisesta), on ihan ok, vaikken ole sitä oikein käytännössä saanutkaan kokeiltua.
Täältä löysin suomennetut ohjeet.
http://www.babyidea.fi/phorum/read.php?f=26&i=4&t=4
Millainen tuo mainitsemasi Jay Gordon on?
[/quote]
Eli haluatko, että lapsi ei itke, vai että pääsette kaikki mahdollisimman helpolla...?
Yksivuotiaalla on jo muistia niin paljon, että kun hänet on opetettu nukahtamaan tissille, niin on vaikea oppia mitään toista tapaa. Mahdotonta se ei tietenkään ole, mutta ei helppoa.
Itse olin lapsentahtisen imetyksen kannattaja, esim. Dr. Searsin kirjaa luin. Mutta sit väsyin kun 7kk ikäinen halusi 2-3 kertaa yössä naukkailla, että nukahti uudestaan. 8kk iässä alkoi tytön nukahtamaan opettaminen ilman tissiä. Sen ikäinen ei myöskään tarvi maitoa enää ravinnon takia, se on siis vain tapa ja tottumus.
Luin Tracy Hoggs:in (vauvakuiskaaja) kirjan englanniksi, ja hänellä on erinomaisia neuvoja siihen, miten opettaa lapsi nukkumaan ilman huudattamista yksin. EN kirjoita tähän yksityiskohtaisesti, koska menisi pitkäksi, mutta jos haluat, voin kertoa neuvoja.
Pääasia on, että päätät itse lopettaa yöimetyksen, koska lapsi ei sitä kuitenkaan halua ja osaa lopettaa.
Sit muistat, etä et ole kiduttamassa lasta, etkä hylkäämässä läheisyyttä, olet vain opettamassa nukahtamaan ilman tissiä. ELi oma syyllisyys nurkkaan ja jämäkästi uuden opettamiseen.
Parasta olisi, jos opetat lapsen samalla omaan sänkyyn nukkumaan (mitä lapsi ei myöskään osaa kun on tottunut vanhempien kanssa nukkumaan), koska silloin on helpompi jättää imetys...lapsellekin helpompaa kun ei ole äiti siinä vieressä tuoksumassa maidolle :)
ELi jos yhtään englantia osaat, niin Tracyn kirjaa lukeman (suomeksi ilmetynyt yksi kirja, mikä on Suomalaisessa loppuunmyyty, mutta voi löytyä muualta), tai voin kirjoittaa neuvoja tänne. Ne nimittäin toimii!
Faith_:
Eli haluatko, että lapsi ei itke, vai että pääsette kaikki mahdollisimman helpolla...?Kiitos vastauksesta!
Jotta päästäisiin helpolla kaikki niin pitäisi jatkaa tavallaan nykyistä tapaa, koska olen kuitenkin suht. hyvin saanut nukuttua kun en ole joutunut kokonaan heräämään, muttei se oikein enää tunnu hyvältä tavalta. Tai en haluaisi jatkaa sitä viisivuotiaaksi asti:) Ja hirveetä itkettämistä haluaisin välttää kuten kirjoitinkin.ELi jos yhtään englantia osaat, niin Tracyn kirjaa lukeman (suomeksi ilmetynyt yksi kirja, mikä on Suomalaisessa loppuunmyyty, mutta voi löytyä muualta), tai voin kirjoittaa neuvoja tänne. Ne nimittäin toimii!
Mielelläni otan vastaan neuvoja, jos vaan jaksat kirjoitella!
Meillä on toiminut ns. tassuttelu. Pari yötä ollaan tassuteltu ja viime yönä poika söi ekan kerran vasta klo 5.30. Aikaisemmin on ollut varsinainen yösyöppö. Tosi vähillä huudoilla selvittiin. Minäkin vierastan lapsen huudatusta. Niin helpolla päästiin, että oikein harmittaa, etten aikaisemmin kokeillut. Meilläkin poika on nuukkunut suurimman osan yötä perhepedissä. Illalla siirrän kuitenkin hänet turvallisuussyista pinnasänkyyn iltatissin jälkeen. Nyt tassuttelun myötä hän on sitten siellä nukkunut koko yön. Sänky on aivan kiinni meidän sängyssämme.
menna:
. Minäkin vierastan lapsen huudatusta. Niin helpolla päästiin, että oikein harmittaa, etten aikaisemmin kokeillut.Meilläkin esikoisen yövieroitus 8kk:n iässä sujui todella helposti, mutta nyt ei samat keinot tepsi.. Suurempi ikäköhän syynä vai erilainen luonteenlaatu, ettei anna niin helposti periksi..
Sisareni poika oli aikanaan tosi voimakastahtoinen tyyppi. Häneen eivät purreet mitkään unikouluopit. Oli sairaalassakin unikoulussa, kun äiti oli aivan uupunut. Vähän yli vuoden vanhana tapahtui sitten jotain. Poika vaan päätti lopettaa yösyömiset ja alkoi nukkumaan yönsä hyvin. Tutustu kuitenkin siihen tassutteluun, jos et ole vielä tutustunut. Googlaamalla tassuttelu, löydät linkkejä. Hirmu lempeä unikoulu, verrattuna noihin perinteisiin huudatus unikouluihin. VOIMIA!
Olen itse noudattanut näitä vauvakuiskaajan ohjeita, ja hänen " oppinsa" ovat niin hyviä ja lapsiystävällisiä, että mielellään kerron myös muille.
Tracyn metodi on nimeltään Pick Up/Put Down. Se on metodi, jolla opetetaan lapsi nukahtamaan itse, ilman tissiä, keikuttelua, sylittelyä, lauluja... Se vaatii kovaa työtä, ja parasta on, jos molemmat vanhemmat tietää miten sen tehdä ja tukee toisiaan tässä lapsen nukkumaan opettelussa. Nyt kun yritätte saada lasta nukkumaan ilman tissiä, niin vastustelua varmasti kuuluu. Riippuu lapsen luonteesta, kuinka kovaa, jotkut tyyntyvät pian ja nukahtavat uudestaan, jotkut huutavat kovaa ja korkealta :) Varmaan osaat jo oman lapsen kohdalla aavistella millaista palautetta tulee :)
Teidän tyttö on jo yli vuoden, joten tuosta Pick Up(syliin otto)/Put Down (sänkyyn laitto):sta jätetään se Pick Up pois. ELi siis sanon uudestaan, että nyt olisi hyvä sauma opettaa samalla omaan sänkyyn. Sänky voi kai olla teidän huoneessa, mutta miksei myös lapsen omassa. Tässä kuulostaa nyt siltä, että on tulossa monta muutosta; oma sänky, oma huone....Teistähän se riippuu mitä haluatte. Itse suosittelen omaan sänkyyn laittoa, koska se ei ainakaan helpommaksi muutu kun lapsi kasvaa. Voin sanoa omasta kokemuksesta, että aloitimme 8 kk iässä pinnasängyn ollessa meidän huoneessa ja 11kk iässä siirtyi omaan huoneeseen. Me kaikki nukuttiin paremmin kun tyttö siirtyi omaan huoneesen! Ei edes herännyt pelkäämään uutta huonetta!
No, asiaan :)
Iltarituaalien jälkeen laita lapsi nukkumaan omaan sänkyyn. Kun tyttö herää yöllä, niin menet vuoteen viereen. Hän on voinut nousta seisomaan. ÄLÄ OTA SYLIIN. Laita kätesi polvien kohdalle, toinen selän taakse, ja laske hänet vuoteeseen makamaan, poispäin sinusta. Jos hän nousee takaisin ylös (odota, että hän nousee täysin seisomaan), laske hänet taas makuulle. Puhele rauhoittavalla äänellä, pidä kättä selän päällä " älä itke, äiti on tässä, sinä laitat nyt nukkumaan" tms. Äänen käyttö on tärkeää, rauhoita häntä, monotonisesti selitä, että nyt ollaan laittamassa nukkumaan. Kerro, että olet vieressä, et jätä häntä yksin, selitä lapselle hänen tunteitaan: olet väsynyt/kiukkuinen, nyt laitetaan nukkumaan, nyt on yö. Tyttö voi nousta ylös monta kertaa, ja voit joutua laskemaan hänet makuulle kymmeniä kertoja.
Vähitellen hän väsyy. Ehkä hän nousee vain istumaan. Joka kerta aseta hänet hellästi makuulle. Onko tytöllänne omaa unilelua, riepua tms? Nyt on hyvä käyttää unimaskottia, jonka voi jättää " turvaksi" . Meidän tytöllä tutista ja rätistä tuli tosi tärkeitä kun hän opetteli nukahtamaan itse omaan sänkyyn.
Vihdoin kun hän asettuu makuulle, seiso vielä sängyn vieressä. Voit sitten laskeutua kyykkyyn, pois näkyvistä. Joka tapauksessa, älä puhu, äläkä ole katsekontaktissa. Pysy siinä kunnes hän nukkuu syvää unta.
Seuraavana yönä sama homma, mutta voit vähitellen siirtyä kauemmaksi lapsen sängystä, kohti ovea ja vähitellen suoraan pois lapsen huoneesta (jos siis on omassa huoneessa).
Tämä voi kestää monta yötä, ja voit joutua tekemään makuulle laittoa kymmeniä kertoja. Siksi on hyvä, jos isä voi auttaa. Oikeastaan olisi parempi, jos isä tekee kaksi ekaa yötä, koska häneltä tyttö ei ainakaan odota maitoa! Jos et kestä olla samassa talossa (älä ole samassa huoneessa), mene kaverille yökylään.
Muista, että metodista ei ole mitään hyötyä, jos laitat tyttöä makuulle pari kertaa, sitten luovutat ja annat tissia. Olet huudattanut lasta ihan turhaan, ja hän vain oppii, että kyllä sitä maitoa tulee kun tarpeeksi kauan huutaa. Eli tsemppaa ensin itsesi valmiiksi olemaan " kovana" !
Omaan sänkyyn nukuttamista voi alkaa opettelemaan päiväunien aikana ja jatkaa sit illalla. Ja kannattaa aloittaa viikonloppuna, koska unet voi jäädä vähiin. Jos et missään nimessä halua lasta omaan sänkyyn, niin ehkä sitten lapsi nukkuu isän kanssa ekat yöt, kunnes tissittelystä on päästy eroon, ja sitten te kaikki taas yhdessä. Mutta se omaan sänkyyn laitto on kuitenkin joskus edessä, ja mitä nuorempana, sen helpompaa! Meidän tyttö ei saanut " traumoja" vaikkei vieressä enää nukkunutkaan, ei tullut riippuvaisemmaksi eikä näkynyt muitakaan läheisyyden puutteen merkkejä. Mutta olihan se kovaa työtä. Nyt olen tosi iloinen, että sen teimme, tyttö nukkuu 12 h yössä omassa huoneessa, eikä ole ongelmia nukahtamisessa.
tää metodi toimii myös nukuttamisessa yleensä ja päiväunille laitossa.
Tässä lyhyesti, heh heh...kerro mihin ratkaisuun päädyitte ja miten meni!
lempeä vieroitus. Lapsi nukkuu omassa sängyssä ja vielä omassa huoneessaankin ( tosin ihan meidän vieressä), kun itse heräsin joka ääneen ja olin tosi väsynyt. Ajattelin siirtää roukavaraston kauemmaksi, ettei haise nenään koko jana...Mutta onnistu ihan hyvin sitten ensin tuttipullolla ja siihen myöhemmin vettä ja nyt sitten silittely, tutti ( joo, pitäis vierottaa, en ole saanut aikaiseksi, pelottaa jo ajatuskin...). Täytyy tunnustaa, että pirskottelin ämmää unileun päälle ja olikin oikein ihana lapsen mielestä..
Välillä kun on oikein rauhaton nukahtaessa, otan syliin ja pidän niin pitkään tiukasti sylissä että rauhoittuu ja sitten lasken omaan sänkyyn. " Ikinä" en puhu yöllä enkä ala seurustelemaan hänen kanssaan. Meillä herättiin aikoinaan 1-2 välein tissille ,mutta nykyään nukutaan pääsääntöisesti koko yö, paitsi jos on jotain vaivaa, kuten flunssa. Välillä oli kauhea eroahdistus ja ikävä äitiä yölläkin... TOIVOA on =)
selostamilla ohjeilla.
Meillä poika täyttää kohta vuoden ja nukkuminen on ollut aika huonoa.
Olen yrittänyt lopettaa yösyömistä ja kokeillut kaikenlaista keinoa, mutta mikään ei oikein ole tepsinyt. Poika herää yleensä viimeistään neljän aikaan itkemään, joskus, hyvin harvoin, ollaan saatu jatkamaan unia, mutta viime aikoina tilanne on mennyt vain huonompaan suuntaan. Herää aina vain aikaisemmin ja aikaisemmin huutamaan.
Viime yönä sitten pääti kokeilla noita Faithin antamia ohjeita. Klo 03:47 poika känisi sängyssään ja menin huoneeseen ja laitoin makuulle. Taputtelein ja silittelin hetken ja puhuin rauhallisesti ja yritin pitää itseni rahallisena. Siihen muuten auttaa ihan hirveästi se, että laittaa korvatulpat korviin huutoa jaksaa paremmin kuunnella, kun varsinkin väsyneenä kovat äänet tuntuvat entistä kovemmilta. Aina kun olin saanut pojan sängyn pohjalle menin itse metrin päähän esikoisen sänkyyn pitkäkseni. tätä jatkui ja jatkui välillä huuto vaimeni ehkä pariksi sekunniksi, mutta yltyi aina uudelleen. Aika kului ja kului. Olin jo illallla päättänyt, että klo 06:00 otan pojan tissille. Kello läheni jo uhkaavasti puolta kuutta ja aloin pelkäämään jos poika jatkaakin huutamista siihen asti niin mitäs sitten? No onneksi huuto ja pystyyn nousu lakkasi tasan puoli kuusi. Menin omaan sänkyyn nukkumaan ja puolen tunnin kuluttua eli kuudelta kuului taas käninää, mutta nyt otin pojan syömään. Söi siinä tunnin verran ja oli pirteä ja iloinen. Itse olin todella väsynyt. Olin yksin lasten kanssa, kun lasten isällä on ollut paljon viikonlopputöitä, siis reissuja, mutta ajattelin kuitenkin yrittää koska on kuitenkin viikonloppu ja esikoisen (5v) kanssa sovittiin, että jos joudun yöllä valvomaan saan päivällä ottaa nokoset kun vauva on päikkäreillä.
Päivä meni ihan mukavasti. Poika nukkui kyllä tavallista pitemmät päiväunet ja itse sain ne luvatut torkut.
Nyt odotan jännittyneenä mitä tulee ensi yönä. Itse olen menossa kanssa pikapuolin nukkumaan, että saisin muutaman tunnin yhtenäisen unijakson ennenkuin rumba mahdollisesti alkaa.
Alkuyö menee siis ihan mukavasti ja kaikki nukahtamiset ja muut. Tänään sain illalla syötettyä puuroakin ihan reilun satsin. On nimittäin tuon kiinteitten syömisen kanssa ollut aika takkuista, mutta pääsääntöisesti nykyään syödään ihan mukavasti.
Olen siis tehnyt sen virheen tähän asti, että olen huudattanut turhaan, kun olen yleensä viimeistään tunnin huudon jälkeen antanut tissin suuhun. Tai jos on nukahtanut ja herännyt kymmenen minuutin päästä uudelleen huutamaan niin silloin, mutta nuo faithin ohjeet saivat mut vakuuttumaan , ettei kannata antaa periksi.
No niin, varmaan sekavaa tekstiä, ja nyt täytyykin mennä nukkumaan, että jaksaa taas pysyä päätöksessään.
Raportoin tässä nyt viime yön tapahtumat eli toinen yö takana Faithin ohjeita noudattaen.
Illalla nukahtaminen sujui taas ihan hyvin, eikä siinä olekaan ollut mitään ongelmaa. Iltaisin nukutan laulamalla ja pitämällä kättä selän päällä. Tämä on minusta mukava tapa ja haluan nimenomaan laulaa ja " nukuttaa" lapsen. Varmaan nukahtaisi itsekseenkin, mutta haluan laulaa. Niin tein esikoisenkin kohdalla, joka tulee usein kanssani laulamaan, mikä on ihanaa!
Taas nukuttiin mukavasti, kunnes puoli neljältä alkoi häkkisängystä kuulua käninää. Laitoin tulpat korviin ja menin pojan huoneeseen, jossa tämä jo seisoskeli sängyn laidalla. Laitoin pojan makuulle ja puhelin hiljakseen nyt nukutaan nyt on yö jne. silittelin vähän ja menin esikoisen sänkyyn, joka siis oli tyhjänä, kun esikoinen nukkui vieressäni, koska isä oli matkalla.
Jo heti alussa tuntui, että pojan itku oli jotenkin ponnettomampaa kuin edellisenä yönä. Ei noussut ihan niin nopeasti ylös ja huomasin, että torkahtelin silloin tällöin muutamaksi sekunniksi kun pääsin hetkeksi peiton alle. No tätä jatkui taas 1,5h, kunnes poika nukahti klo 05.
Heräsi sitten puol kuudelta uudelleen, mutta sitten otinkin jo tissille, vaikka olin päättänyt että anna vasta kuudelta, mutta kun oli olemassa se vaara, että huutaa vaivattomasti siihen kuuteen asti niin sitten pitäisi jo antaa niin päätin antaa jo puolelta. Ja olihan poika ollut jo syömättäkin yli 10tuntia, joten oli varmaan nälkäinenkin.
nukahti vielä joksikin aikaa tissillekin ja jatkoi sitten taas syömistä. Ylös noustiin vartin yli 7 eli varsin inhimilliseen aikaan.
Päivällä nukkui taas mukavat 2,5h, jonka aikana otin taas itse pienet unet.
Saas nähdä miten ensi yö sitten menee. tänään alkoi nenä vuotamaan. Toivottavasti ei ole tulossa kipeäksi. Ollaankin oltu harvinaisen terveitä, vaikka molemmat lapset ovat päiväkodissa.
Kiva kun kerrot täällä miten sujuu yövieroitus! Nuo korvatulpat on kyllä hyvä keino hermojen menetystä kohtaan, kun sitä nukahtamista saa pikkutunneilla joskus odotella kaaauuuan :)
Toivottavasti siellä nyt olette terveitä, sairaudet aina aiheuttaa enemmän yöheräämisiä. Me kävimme rauhoittelemassa jos tyttö yöllä heräsi kipeänä, ehkä annoin lääkettä jos tarvis oli, mutta aina omaan sänkyyn jätettiin eikä ollut enää paluuta tissille yöaikaan. Tää on nimittäin semmoinen paikka (kun lapsi on kipeä), milloin tulee sitä takapakkia...tulee annettua tisua tai otettua viereen omaan sänkyyn. Mutta meillä kyllä toimi ihan hyvin, etä jätettiin tyttö sinne pinnasänkyyn nukkumaan, ja ihan hyvin sielläkin nukkui kun oli käyty rauhoittamassa.
Me tähdättiin aina klo 7.00 aamulla, mutta se riippuu perheestä mihin aikaan kaikki nousee. Nyt tyttömme (1v.8kk) nukkuu jo yleensä 7.30 tai jopa 8 asti, mutta silloin kun oli " opetusvaihe" päällä, pidin tosi tarkasti kii siitä klo 7.00. No, ehkä jos kymmentä vaille heräsi niin annoin jo aamumaidon, mutta en kyllä usein :)
Tracy Hoggs mainitsi kirjassaan, että ensimmäiset kolme-neljä yötä on yleensä ne vaikeimmat, kun aletaan opettelemaan, mutta hän oli tavannut niinkin sitkeitä tapauksia, että meni viikko jos toinenkin, ja PutDownia eli makuulle laittoa kesti 1,5 tuntia yössä! Mutta kyllä ne kaikki lapset oppivat, kun vanhemmat vain sitkeästi jaksoivat olla johdonmukaisia.
Meinaan muuten tuloillaan olevan pikkukakkosen kanssa kokeilla Tracyn päivärutiiniohjeita alusta asti, että näen miten pikkuvauvan kanssa toimii...löysimme nimittäin Tracyn kirjan vasta kun esikoinen oli jo 7kk.
menna:
Sisareni poika oli aikanaan tosi voimakastahtoinen tyyppi. Häneen eivät purreet mitkään unikouluopit. Oli sairaalassakin unikoulussa, kun äiti oli aivan uupunut. Vähän yli vuoden vanhana tapahtui sitten jotain. Poika vaan päätti lopettaa yösyömiset ja alkoi nukkumaan yönsä hyvin. Tutustu kuitenkin siihen tassutteluun, jos et ole vielä tutustunut. Googlaamalla tassuttelu, löydät linkkejä. Hirmu lempeä unikoulu, verrattuna noihin perinteisiin huudatus unikouluihin. VOIMIA!
Olemme kokeilleet nyt tällaista tassuttelutyyppistä unikoulua, jonka mies aloitti viikonloppuna, ja sillä saimmekin vähän siirrettyä myöhäisemmäksi eka syöttöä muttei vielä kokonaan pois. Harmi vain että miehen piti lähtee töihin, väitti olleensa ihan puhki parin yön heräämisten ja valvoskelujen jälkeen:) Ajattelin että tulisi liikaa muutoksia jos olisi vielä omaan sänkyyn opettelu, mutta jos tää nyt ei ota onnistuakseen niin pitää toki vielä sitäkin kokeilla. Kiitos neuvoista!
ja aina vain parempaan päin ollaan menossa. Taas sama juttu kymmentä vaille neljä alkoi kuulua itkua ja menin laittamaan pojan makuulleen ja jäin taas esikoisen sänkyyn. Itku oli alusta asti jo paaaaljon laimeampaa kuin edellisenä yönä. Kolmannella laittokerralla hiljeni jo ainakin viideksi minuutiksi ja ehdin jo ajatella, että näinkö helposti se tänään nukahti, mutta luulo oli väärä. Tunnin verran jatkettiin taas rumbaa, mutta nousi seisomaan paljon harvemmin kuin aiempina öinä ja joskus nousi vain istumaan tai kontalleen ja kuukahti itse takaisin makuuasentoon. Aamulla sitten taas heräsi vähän ennen kuutta syömään ja 06:40 nuostiin ylös.
Mekin haluttais pyrkiä tuohon, että kello seitsemän tai myöhemmin vasta antaisin maitoa, mutta tämä nyt on tällainen ratkaisu, että päästään ensin tästä yösyömisestä ja sitten aletaan myöhemmin opettelemaan vähän pitempään nukkumista. Muistaakseni se oli esikoisenkin kohdalla juuri tämä vuoden ikä sellaista aamuvirkkuaikaa. Ei mekään mielellään noin aikaisin herättäis varsinkaan kun tyä ei kummallakaan ole sellaista, että täytyisi lähteä aamulla aikaisin.
Jännittyneenä taas odotan miten ensi yö menee.
Eka yö siis huutoa ja makaamaan laittoa 1h 45min,
toka yö 1h30 min,
kolmas yö 1h, tuon mukaanhan odotettavissa olisi nyt 45min.
4. yönä tuli sitten vähän takapakkia. Nuha vähän vaivaa, heräili pari kertaa ennen tuota maagista puoli neljää, mutta rauhoittui ihan helposti yhdellä " alaslaitolla" . No joskus vähän ennen neljää heräsi sitten taas huutamaan. Sama juttu kuin edellisenä yönä, eli rauhoittui pitemmiksi ajoiksi ja nukahtikin varmaan välillä, ainakin itse torkahtelin. Kokonaisuudessaan rumbaa kesti taas tuon puolitoista tuntia.
5. yö oli vähän parempi, vieläkin nuha vaivaa ja pari kertaa heräili taas ennen neljää, mutta nukahti taas helposti uudelleen. Tasan neljä alkoi taas ylös - alas-vaihe. Taas nukahteli jopa kahdeksikymmeneksi minuutiksi, kunnes taas nousi pystyyn huutamaan. Kävin laittamassa alas ja tätä jatkui ehkä johonkin vartin yli viiteen. En tiedä koska katsoin kelloa viimeisen kerran viidltä, jonka jälkeen kävin vielä pari kertaa makuuttamassa, mutta sitten heräsinkin seuraavan kerran 06:10 ja otin pojan syömään.
Eli on aika sitkeä sissi tuo meidän poikamme, mutta uskon itse tähän juttuun ja aion viedä sen läpi vaikka siihen menisi kuinka monta viikkoa. Olen kuitenkin levänneempi kun siinä esikoisen sängyssä torkun kuin, että ottaisin tissille ja en saisi nukuttua.
Miehen kanssa on sellainen sopimus, että minä hoidan yöllä tämän rumban ja hän herää aamulla leikkimään. Itse ehdotin tällaista järjestelyä, koska en pystyisi kuitenkaan nukkumaan jos kuulisin viereisestä huoneesta tulppienkin läpi itkua, ja jos saan aamulla puolikin tuntia nukkua rauhassa pysyn tyytyväisenä ja jaksan päivällä paremmin.
ja hyvin meni. Poika heräsi taas klo 04 ja menin laittamaan makuuasentoon. Roudattiin esikoinen meidän sänkyyn, jotta saisin lepopaikan. Laitoin pojan vielä uudelleen makuulteen ja kävin lepäämään. Seuraavan kerran heräsinkin sitten 04:40, poika oli sikeässä unessa ja itse menin takaisin omaan sänkyyni. Esikoisen sänky kun on vähän lyhyt minulle.
Poika heräsi sitten kaksytvaille kuusi ja otin tissille.
Toivottavasti ei tule takapakkia ensi yönä. Nyt on ongelmana tuo aikainen herääminen. Olin siis päättänyt, että ottaisin pojan syömään aikaisintaan klo 6, mutta otin jo ennen parinakin aamuna, koska uskon, ettei kahdessakymmenessä minuutissa enää nukahda uudelleen ja jos sen jälkeen annan tissin suuhun olen huudattanut turhaan. Toisaalta illalla poika nukahtaa jo klo 19-20 välillä, joten on jo varmaan nälkäinenekin.
Onko vinkkejä miten tuota heräämistä saisi myöhäistettyä? Illalla poika on tosi väsynyt jo seitsemän aikaan, joten iltaa ei oikein pysty venyttämään. Toisaalta uskon kyllä siihen, että aamuheräämiset siirtyvät itsestään pikkuhiljaa myöhemmäksi, niin kävi ainakin esikoisen kohdalla.
Aikaiset aamut ovat kuitenkin pienempi paha kuin yöheräily.
Mulla on itselläni nyt tosi pirteä olo, kun sain nukuttua viime yönä itsekin hyvät unet. Kävin kymmeneltä nukkumaan, nukahdin heti heräsin neljältä hetkeksi ja syötin puoliunessa poikaa klo 05:40-06:20, jatkoin nukkumista puoleen kahdeksaan. Eli tulihan tuossa aika pitkät unet otettuakin.
Kyllä Babywhisperer kirjassa oli vinkkejä myös aamuheräilyn siirtämiseen. Se on siitä hyvä kirja, että ei tuijoteta vain yhteen asiaan, vaan katsotaan lasta kokonaisuutena ja pienenä omana persoonallisuutena. Nukkuminen, syöminen ja leikit ovat kaikki yhteydessä toisiinsa ja jos yksi ei suju, muissakin on ongelmia.
Monet päiväunet teidän poika nukkuu? Monelta nukahtaa ensimmäisille päikkärille? On tärkeää myös katsoa päiväunia, sillä lapsi, joka nukkuu hyvin päiväunilla, nukkuu paremmin myös yöllä. Ja hyvien päiväunien opettaminen auttaa monesti myös yöuniin. Siinä yhden vuoden jälkeen voi alkaa katsomaan, jaksaisiko lapsi vain yksillä unilla. Monet nukkuvat aamusella ehkä n. 45 min ja iltapäivällä pitempään. Yliväsynyt lapsi heräilee 40 min jälkeen, ja on kuitenkin väsynyt ja kärttyinen. Meillä alkoi yksillä unilla pärjääminen n. 1v 2kk iässä...sitä ennen joskus oli kahdet, joskus yhdet...
Ei kannata yrittää pitää lasta ylhäällä illalla. Hän on väsynyt, ja silloin pitää päästä nukkumaan. Yliväsyneenä lapset nukahtaa huonommin. Me teimme niin, että teimme tuota Pick Up/Put DOwn uskollisesti aamuseitsemään asti. Ihan alussa, kun orjallisesti noudatimme ohjeita ihan opettamisen vuoksi, nousimme kaikki seitsemältä vaikka lapsi olisi vielä nukkunut. Se on ihan sen takia, että nyt opetellaan uutta rutiinia. Päivisin oli ruoat ja päiväunet samoihin aikoihin, illalla kylvyt ja nukkumaanmeno samoihin aikoihin. Rutiinit auttoivat sitten myös yöunille oppimisessa. Eli vaikka heräili kuudelta tai puoli seitsemältä, takaisin nukkumaan vaan, ja aamumaidolle sitten seitsemältä. Sitten aloitimmekin päivän, eli yömaito oli selvästi poisjäänyttä elämää ja aamumaito ja aamupala uutta rutiinia. Kyllä yli yksivuotias jaksaa odottaa fyysisesti, ja onhan se hyvä yöuni tuon ikäisillä se 10-12 tuntia, eli ei kukaan nälkään kuole tuossa ajassa :)
Olin myös yöllä alkanut ensin kuuntelemaan itkun laatua ennenkuin menin lapsen luo. Joskus tyttö itki vain ihan hetken, muutaman rääkäisyn, ja nukahti sitten itsekseen. Tai hän äkisi, tuhisteli ja kääntyili vuoteessaan, ja rauhoittui sitten taas nukkumaan. Se on tavoite. Mutta kyllä sen itkusta kuulee, että nyt ollaan liian hereillä eikä osata nukahtaa itse. Odota siis kuitenkin hetki ennenkuin ryntäät huoneesen, muuten lapsi oppii, että äiti tulee juosten kun vain pihahdankin. MUTTA ÄLÄ JÄTÄ YKSIN ITKEMÄÄN: se on lapselle todella traumaattista ja rikkoo luottamuksen. Mutta siis jos lapsi vain huutaa ää-ää, ja nukahtaa sitten uudestaan, se on ok.
Jos lapsenne herää joka aamu samaan aikaan, siitä on tullut tapa. Tracylla oli vinkki tätäkin varten: mene lapsen huoneeseen tuntia aiemmin kun hän normaalisti herää. Herätä pikkuisen, vaihda vaippa, sano: nyt on vielä liian aikaista nousta ylös, aletaan nukkumaan uudestaan. Lapsi ei todennäköisesti herää täysin, ja nukahtaa uudestaan, ehkä vähän kärttyisenä. Tämä auttaa rikkomaan lapsen aikaisen heräämisrutiinin, ja tavoite on, että hän nousee sitten seitsemältä.
Monet vanhemmat kun kuulevat tämän ehdotuksen eivät millään usko, että herättäminen voi auttaa lasta nukkumaan pitempään, mutta se rikkoo lapsen unisyklin, ja niinpä lapsi ei sitten herääkään totuttuun aikaansa. Vaan toivottavasti myöhemmin.
Aikaahan tässä menee, mutta uuden tavan ja rutiinin kanssa täytyy olla yhtä johdonmukainen kuin entisenkin kanssa. Lapsi protestoi muutoksia, ja silloin vanhemman täytyy vain olla varma siitä, että nyt toimitaan tällä uudella tavalla. Lapsi vaistoaa herkästi, jos vanhempi epäröi eikä oikein tiedä mitä tekisi. Mutta jos olet täynnä itseluottamusta ja varmuutta, niin eipä lapsen auta muuta kuin uskoa :)
Viime yö eli 7. yö meni jo tosi hyvin.
Poika heräsi nyt vasta puoli viiden aikoihin. Nukahti helposti ja heräsi sitten puolen seitsemän aikaan, jolloin otin syömään.
Meillä on tuo päiväunirytmi nyt siirtymässä pikkuhiljaa yksiin uniin.
Poika nukkuu päivällä noin 2tuntia.
Siirryttiin näihin yksiin uniin, kun toiset päikkärit alkoi siirtymään aina vain myöhemmiksi ja myöhemmiksi ja silti illalla tuntui, että yöunille pitää päästä jo tuossa seitsemän jälkeen. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että päikkäreiltä heräiltiin joskus kuuden maissa.
Olemme yrittäneet tuota päivärytmiä pitää säännöllisenä. Vähän kärsin huonoa omaatuntoa, kun jouduimme laittamaan pojan jo alle 1-vuotiaana päiväkotiin. Siellä on kuitenkin mennyt hyvin ja nukuttivat siellä aluksi vaunuissa oman unirytmin mukaan. Nyt on parin viikon ajan nukkunut samaan aikaan muiden kanssa, kun aamu-unet alkoivat siirtymään myöhäisemmiksi. Kokeiltiin sitten jaksaako hyvin siihen, että syö aamupäiväruuan ja sitten vasta nukkuu. Homma onnistui hyvin ja ajateltiin, että totutellaan siihen rytmiin ja voi tarpeen tullen ottaa sitten toiset unet iltapäiväulkoilun yhteydessä rattaissa.
Alankin jatkossa venyttämään tuota aamua, nyt kun tuo yö on alkanut sujumaan ja tästä metodista oon saanut hyvät kokemukset.
Nyt ollaan kyllä jo ihan voiton puolella öiden suhteen.
...sillä olin juuri kirjoittamassa melkein samasta aiheesta! Meillä ei tissiä nautita enää kuin aamuyöstä, mutta se on korvaantunut äidin naaman nypräämisellä ja tutin syömisellä, joiden takia joudun heräämään edelleen monta kertaa yössä. Vauva on nyt 11 kk. Eli onko lempeitä unikouluohjeita? Vauva nukkuu alkuyön omassa sängyssä ja loppuyön äidin vieressä leveällä patjalla.
Millainen tuo mainitsemasi Jay Gordon on?