Lapsivesipunktio - mennäkö vai ei...
Kovasti pohdituttaa vielä punktioon meneminen. Olisin kiitollinen, jos kertoisitte kokemuksistanne tässä asiassa! Tuolla kuuskytlukulaisten ketjussa jo vähän mietin asiaa, mutta halusin näin yleisemminkin kysyä.
Np-ultrassa eilen oli siis " toukalla" kaikki kohdallaan. Tutkimuksen tehnyt kätilö tarjosi lapsivesipunktiota ikäni takia (joka on la:na 39 vuotta) ja totesi, että nämä kaksi tutkimusta eivät ole tekemisissä toistensa kanssa. Tämä oli minulle oikeasti yllätys, sillä olin kuvitellut saavani np-tuloksesta sen perustan, jolla teen päätöksen jatkoselvitysten suhteen.
Nyt en sitten pystykään relaamaan hyvän np-ultranäkymän jälkeen, niin kuin olin luullut. Tuskailen sen sijaan koko huolestuvaisen luonteeni kapasiteetilla päätöksen vaikeuden kanssa: aiheuttaako pikkuiselle punktiolla edes se puolen prosentin lisäriski vai jäädäkö syntymään saakka epävarmuuteen siitä, onko lapsella asiat hyvin kromosomien puolesta?
Kertokaa ihmeessä, millaisilla perusteilla olette tätä asiaa miettineet / miettimässä ja onko teillä ollut ehkä joku lisätietotaho, joka on pohdinnoissa mahdollisesti auttanut?
terv. Juulia rv 12+0
Kommentit (36)
Juulia66:
Pahoittelut Milla-Magialle vielä, että nostin kysymyksilläni tuskallisen muiston heti uudestaan pintaan.
Ei mitään ongelmaa. Onhan tämä punktio sellainen asia mitä kukin varmasti osaltaan miettii ja myös haluaa ehkä kuulla muiden mielipiteitä ja kokemuksia asiasta. Asia on meilläkin niin tuore ja väistämättä koko ajan mielessä, joten ei tämä kysymyksesi tuottanut mitään lisätuskaa yhtään =), päin vastoin, puhun myös itse tästä " mielelläni" koska eihän tälläistä saisi missään nimessä tapahtua.
Muisto elää, eikä sille mahda mitään.
Voimia sinulle odotukseen, toivotaan että kaikki sujuu hyvin.
Miksi sitten aletaan vanhemmiksi? Toinen asia joka ihmetyttää on se, että ollaan valmiita riskeeraamaan lapsen terveys sen takia, että jokunen harva kromosomimuutos voidaan nähdä. Suurin osa mahdollisista kromosomimuutoksista kuitenkin jää näkemättä. Eikö se ole vähän niinkuin pään pensaaseen pistämistä? Uskottelemista, että lapsi on nyt varmasti ainakin kromosomeiltaan terve. Minua ei ainakaan lohduttaisi pätkääkään se, että lapsella ei olisi downia, mutta voisi olla joku paljon pahempi juttu. Tänään viimeksi olen jutellut niin fiksun down miehen kanssa, että ihan suututtaa ajatus näiden ihmisten tuhoamisesta jo ennen syntymää. Rajua tekstiä tuli taas, myönnän. Mutta kun en vaan jaksa ymmärtää ihmisten kovuutta.
Hän suositteli heti lapsivesipunktioa, johon emme kuitenkaan halunneet mennä. Suurimpana syynä juuri tuo keskenmenon pelko.
Jotenkin noilla viikoilla minulla pyöri mielessä mitä kummallisimpia pelkoja lapsen terveyteen liittyen ja kaipasin jotain vahvistusta. Aborttia emme down-tapauksessa olisi tehneet, emmekä muutenkaan jos lapsella ylipäätänsä jonkinlaiset hengissä selviämismahdollisuudet olisi. Lähinnä siis toiveenamme oli saada varmistus lapsen terveydestä. mahdollisuus henkisesti varautua erilaiseen vanhemmuuteen.
Niskapoimu-ultraan menimme, koska ajattelin saavani siitä jonkin " merkin" tai ohjeen jatkoa varten. Mikäli todella suurta turvotusta olisi havaittavissa olisi punktio mennyt uudelleen harkintaan, mutta onneksi niin ei käynyt. Nähtyäni vauvan kuvaruudulla, tiesin heti etten voisi millään vaarantaa tätä olentoa. Np-ultran tulos pienensi riskimme lukuihin 1:316 ja noilla arvoilla jatkamme sitten odotusta huojentunein mielin. Aika sitten näyttää kuinka terveen tai sairaan lapsen saamme.
Siinä mielessä olemme tietty etuoikeutettuja että tiedämme että meistä olevan todellakin vammaisen lapsen vanhemmiksi, jopa hyviksi sellaisiksi =) Ja että tulisimme rakastamaan erityislasta koko sydämestämme. Itseasiassa pelko lapsen vammasta on hälvennyt viimeisten viikkojen aikana, välillä jopa huomaan haaveilevani pienestä down-tytöstä... <3
tummetott rv18+6
..on turhaa mennä punktioon/muihin seulontoihin jos ei missään tapauksessa aio keskeyttää raskautta. Varsinkin kun monet pelkäävät niin kovasti keskenmenoa.
Minä menin ja aion mennä jos seuraavalla kerralla mahdollisuutta tarjotaan.
Rianna80:
..on turhaa mennä punktioon/muihin seulontoihin jos ei missään tapauksessa aio keskeyttää raskautta. Varsinkin kun monet pelkäävät niin kovasti keskenmenoa.Minä menin ja aion mennä jos seuraavalla kerralla mahdollisuutta tarjotaan.
Meille punktio olisi ollut lähinnä vastaus uteliaisuuteemme. Ja tuon uteliaisuuden vuoksi emme halua lastamme vaarantaa. Siksi emme punktioon menneet, emmekä mene seuraavillakaan kerroilla.
vaikuttaa se että vaikuttaako tutkimuksen tulokset lapsen pitämiseen..
... käsitykset lapsivesipunktion aiheuttaman keskenmenon suuruudesta vaihtelevat siitä syystä, että riskiluvutkin vaihtelevat. Riskin suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi punktion tekijän kokemus ja se, kuinka tiheästi hän työssään tekee punktioita. Myös välineiden/ sairaalan teknologian ajanmukaisuus vaihtelee, kuten myös esimerkiksi lapsiveden määrä.
Istukkanäytetutkimukseen liittyy keskimäärin hieman suurempi keskenmenon riski.
Itse en ottaisi tutkimusten aiheuttamia riskejä, sillä todennäköisyys tutkimusten aiheuttamaan keskenmenoon on etenkin 35 v tai nuoremmalla äidillä suurempi kuin lapsen kehityshäiriön todennäköisyys.
Meillä punktio otettiin siis keskiraskauden aikana, josta olisi selvinnyt MYÖS mahdolliset rakeenteelliset viat, koska tulevalla vauvallamme on rakennepoikkeama. Samalla tarkistettiin kromosomit tietenkin. On olemassa esim. sellainen vakava munuaisvika, joka selviää kromosomitestissä. Tällöin lapsen ennuste on huono. Halusimme tietää, mihin meidän täytyy varautua jo nyt odotusaikana.
Oma punktioreikä parani erittäin hyvin. Nyt vatsassa on vain muistona " täplä" , joka haalenee päivä päivältä. On erittäin harvinaista, että punktion komplikaatiosta johtuu keskenmeno. Kyllä jokainen lääkäri, jok punktio odottavia äitejä, tekee parhaansa. Ei kukaan lääkäri tahallaan halua aiheuttaa tulevalle äidille keskenmenoa!
alkuraskaden aikana ollut luonnostaan kaikilla vielä aika suuri, joten tutkimuksen aiheuttama lisäriski on mielestäni mitätön, jos tosiaan on huolissaan vauvan terveydestä - ei sitä liikaa kannata miettiä. Meille ainakin tutkimuksen teki varsin kokenut lääkäri, joka tekee tutkimuksia päivittäin ja olemme olleeet tyytyväisiä ratkaisuumme.
Harva meistä varmaan haluaa kehitysvammaista lasta, mutta ei se mielestäni tarkoita sitä, ettei sitten kannata ryhtyä koko lapsentekohommaan, kuten joku tuolla aiemmin viisasteli.
En menisi mihinkään jatkotutkimuksiin, jos np-ultrassa kaikki näyttää hyvältä. Jouduin puolitoista vuotta sitten keskeyttämään todella toivotun raskauden 18-trisomian vuoksi. Np-ultrassa näkyi valtava turvotus, mikä oli tietysti hirveä shokki, koska kaksi aiempaa raskautta sujuivat normaalisti, enkä osannut ollenkaan pelätä minkään olevan vialla. Minulta otettiin istukkanäyte. Näytteenottotilanne oli aivan hirveä! Tärisin ja tutisin ja pelkäsin ja se sattuikin. Pelkään muutenkin neuloja, joten kuvitelkaa, miltä tuntuu jo pelkkä ajatus valtavasta neulasta, joka työnnetään mahan läpi!
Nyt olen vihdoinkin uudelleen raskaana. Viikkoja on vasta 6 ja risat ja pelkään jo etukäteen np-ultraan menoa. Ensin ajattelin, etten mene tällä kertaa edes siihen, koska pelkään liikaa, mitä sieltä löytyy, mutta luultavasti kerään rohkeutta ja menen kuitenkin. Kuulun ikäni puolesta riskiryhmään, mutten sen vuoksi halua kuitenkaan tutkimuksia. En halua olla uudestaan päättämässä, mitä teen raskauden suhteen. 18-trisomiassa päätös oli helppo, mutta entäpä esim. Down, joka ei ole hengenvaarallinen... Toisaalta tutkimukset ovat hyviä, mutta äitinä joutuu valtavan päätöksen eteen, jos ongelmia paljastuu.
vaavitoive-77:
alkuraskaden aikana ollut luonnostaan kaikilla vielä aika suuri, joten tutkimuksen aiheuttama lisäriski on mielestäni mitätön, jos tosiaan on huolissaan vauvan terveydestä - ei sitä liikaa kannata miettiä. Meille ainakin tutkimuksen teki varsin kokenut lääkäri, joka tekee tutkimuksia päivittäin ja olemme olleeet tyytyväisiä ratkaisuumme.Harva meistä varmaan haluaa kehitysvammaista lasta, mutta ei se mielestäni tarkoita sitä, ettei sitten kannata ryhtyä koko lapsentekohommaan, kuten joku tuolla aiemmin viisasteli.
Itse en vaan halua olla suurentamassa tuota riskiä.
Harva varmaan haluaa kehitysvammaista lasta, olen ehkä niitä harvoja jotka välillä huomaavat pienestä downista haaveilevansa. Mutta jos saisin valita nyt haluanko lapseni olevan terve vai kehitysvammainen, niin luulisin terveeseen päätyväni. Mutta vaikka ei lapselleen vammaa halua, eriasia on sitten mitä tapahtuu jos näin käy. Vaikka olisi kaikki testit tehty, silti emme silti varmuudella tiedä onko tuleva lapsemme terve vai ei.
Omasta puolestani voin sanoa että jos tietäisin ettei minusta olisi kehitysvammaisen lapsen vanhemmaksi, jäisi lapsenteko varmasti väliin. Liian paljon jäisi kysymysmerkkejä ilmaan; mitä tekisin jos kromosomeiltaan terve lapseni vammautuisi synnytyksessä? Luopuminen vastasyntyneestä lapsesta ei olisi helppoa. Ja jos tietäisin voimani niin rajallisiksi, mistä tiedän olisiko minusta edes terveen lapsen vanhemmaksi? Sekään ei aina ole ruusuilla tanssimista...
No, jokainen tekee omat päätöksensä ja varmasti on lapselle parempi ettei päädy vanhemmilleen ei-toivotuksi. Eli abortti lienee silloin se inhimillisin ratkaisu.
Meillä on neljä lasta, joitten raskausaikana olen käynyt pelkästään vain np- ja rakenneultrassa. Neuvolassa on kyllä kysytty, haluanko seulontoihin, mutta en ole oikein nähnyt tarpeelliseksi, kun np-ultrassakin turvotus on aina ollut sallitun rajoissa. Neljä tervettä lasta ollaan Luojan kiitos saatu.
Näiden neljän onnistuneen raskauden jälkeen minulla on ollut kaksi keskeytynyttä km:a ja kaksi tuulimunaraskautta eli pikkuviitosta ollaan yritetty jo yli 2 vuotta. Nyt olen raskaana rv8+1 ja elävä sikiö kohdusta löytyi. Ikää minulla on 36 v. Edelleenkin olen miettinyt, että meille riittää np- ja rakenneultra, jos tämä raskaus tällä kertaa etenisi hyvin eikä menisi kesken. Keskenmenoriskiä en halua yhtään lisätä ja muutenkin hirvittää ajatus, että kohtuun työnnettäisiin neula.
Jos noissa ultrissa todettaisiin jotain hälyttävää, niin sitten joutuisin miettimään uudestaan. Luulisi, että jos vauvalla on joku vakava kehityshäiriö, niin se näkyisi viimeistään rakenneultrassa. Voi tietty olla, että luuloni on väärä. Downin syndrooman takia en keskeyttäisi raskautta.
neronja rv8+1
En ole itse ollut lapsivesipunktiossa, vaikka meille sitä mahdollisuutta tarjottiinkin rakenneultran perusteella.
Jos np-ultrassa oli kaikki vauvalla ihan ok, niin mielestäni voisit aivan hyvällä mielellä jatkaa odotusta :) Uskoakseni sinullakin on mahdollisuus siellä rv 20 tienoilla tehtävään rakenneultraan, jossa myös voidaan nähdä vauvan kromosomihäiriöihin liittyviä merkkejä. Vielä tuon rakenneultrankin jälkeen on mahdollista päästä lapsivesipunktioon, ja tehdä sen perusteella omia ratkaisuja. Jos vauvalla on jotakin pahasti vialla, voidaan raskaus keskeyttää rv 24 asti...
Meillä todettiin oman vauvan rakenneultrassa rakennepoikkeama, josta ei np-ultrassa ollut tietenkään vielä mitään hajuakaan. Me teimme omalla kohdallamme päätöksen, että ultraseuranta saa riittää. Emme siis halunneet punktiota ja tarkempia kromosomitutkimuksia.
Jokainen päättää nämä omalla kohdallaan tilanteen tullessa eteen. mielestäni sinun ei ehkä kuitenkaan kannattaisi hirveästi huolehtia kunnossa olleen np-ultrauksen jälkeen tuosta punktioasiaa. Ehdit punktioon kyllä myöhemminkin, jos tarvetta tulee.
Tsemppiä!
Magnhild rv 27+2
mutta olen myöskin sitä mieltä, että jos np-ultrassa ei ollut mitään häikkää, jättäisin väliin.
Meille tarjottiin lapsivesipunktiota, koska esikoinen on erityislapsi. Tämä selvisi vasta syntymän jälkeen, raskaus oli mennyt normaalisti, ultrissa ei huomattu mitään, vaikka hänen aivojen rakennepoikkeavuus olisi näkynyt rakenneultrassa, jos ultraaja olisi osannut katsoa (on niin harvinainen poikkeavuus, että kätilöitä ei ole koulutettu sitä näkemään).
No, pojan ongelmat ei olisi lapsivesipunktiossa näkyneet, joten kieltäydyimme tutkimuksista. Lapsivesipunktiossahan tutkitaan vain peruskromosomit, on tuhansia sairauksia jotka ei ko tutkimuksessa tule ilmi.
En halua pelotella tällä, jokainen tekee omat päätöksensä ja asiasta saa helposti väännettyä ison riidan.
Käy lukemassa www.verneri.net-sivuilta sikiötutkimuksista, jos kiinnostaa.
Meillä on pikkukakkosen la ensi viikolla. Vähän jännittää, onko hän terve, mutta toisaalta, enpä olisi aborttiin kyennyt vaikka hänestä jotain vikaa olisi löytynyt.
Tästä ei varmaan ole sinulle valitettavasti juurikaan apua, mutta olen täällä samassa tilanteessa pohdiskelen mennäkkö vai eikö mennä. Jos meinaisi mennä pitäisi mennä 2 viikon päästä... Eilen oli minullakin np-ultra eikä ainakaan siellä vielä havaittu mitään erityistä. Ajattelin että luultavasti menen viikolla 15 otettavaan veriseulaan, ja jos siellä sattuisi hälyttämään niin sitten voisin mennä myös punktioon. Mulla kävi nimittäin niin että kävin jo istukkanäytteessä joka otettiin pari viikkoa sitten. Näyte ei onnistunut takaseinäistukan vuoksi, mutta sain näytteenoton seurauksena kauhean verenvuodon ja supistelut, ja pelästyin tietty niin kamalasti että kun siitä kuitenkin selvittiin niin päätin silloin etten taida uskaltaa ottaa enää riskejä tässä raskaudessa. Eilinen ultratäti kylläkin sanoi että km lapsivesipunktion seurauksena on kuitenkin tosi harvinainen...
Hannele + vaavi 13+1
Meille suositeltiin myös rakenneultran rv 22+1 yhteydessä lapsivesipunktiota ja me suostuttiin siihen....ihan vaan oman mielenrauhamme takia. Meidän tulevalla vauvalla löytyi rakennepoikkeavuus, joka mahdollisesti liittyisi kromosomihäiriöön. Tuloksen saimme ensin pikana kahdessa vuorokaudessa, koska keskeytyksenhän saa viikolle 24 asti, jos niin on tarvetta...esim. vaikean trisomian takia.
Meillä ei löytynyt tavallisimpia kromosomipoikkeavuuksia vauvalla, ja nyt olemme ultratarkkailussa kuukauden välein. Np-tutkimuksessa ei olisi tätä poikkeamaa havaittu, näin on kertonut lääkäri ja muutama kätilö, joiden kanssa on keskustellut. Jokainen saa tehdä itse omat päätöksensä, mutta me valitsimme punktion.
Kolme aikaisempaa kertaa olen käynyt vain rakenneultrassa -en siis edes np-ultrassa ja tuo sopii minulle/meille. Aborttiin en kuitenkaan päätyisi ja down ei ole mulle mikaan mörkö, vaikka suvussa ei down-ihmisiä olekaan.
Nyt sitten nelosen rakenneultrassa todettiin vauvalla kontrolloitavaa ja punktiomahdollisuutta väläytettiin. Ikää mulla on " vasta " 29v. Sanoin heti, että en halua punktiota, koska siihen kuitenkin liittyy se keskenmenon riski ja meidän paikkakunnalla on yks terve vauva menetetty punktion takia... No, nyt käydään kontrolleissa kuukausittain.
Sanonta tieto lisää tuskaa pätee varmaan melko monen kohdalla, toki on myös niin, että jos jotain poikkeavuutta löydetään niin aikaa valmistautua on. Mutta ehtii sitä synnytyksen jälkeenkin tietoa etsiä ja shokki tulee joka tapauksessa, tiesi asiasta (poikkeavuudesta) etukäteen tai ei.
Mun oma kanta on se, että koska en aborttia missään tilanteessa tekisi niin turha riskeerata. Terveeksi todettu vauva voi vammautua vaikka kuinka pahasti synnytyksessä tai sen jälkeen missä elämänvaiheessa tahansa.
Mutta kuten kaikki muutkin ovat sanoneet, päätös on sinun/teidän ja sen mukaan menette eteenpäin!
T: Vuokko rv28, lapset -99, -01 ja -04
seerumiseula (verikoe aidilta, ei riskeja lapselle) engl. Triple test, yhdistettyna NP-ultran tulokseen ja aidin ikaan perustuvaan riskikertoimeen antaisi enemman osviittaa kuin pelkka NP-ultra. Seula pitaa kuitenkin toteuttaa tietyilla viikoilla, en muista mihin mennessa, otathan yhteytta laakariin pikapikaa jos haluat sen. Itse olen 35 kun vauva syntyy ja pelkan ikani perusteella riskitekijani oli korkeampi kuin seerumiseulan ja NP-ultran yhdistetty tulos; ts. seula ja ultra yhdessa madalsivat ikani tuomaan riskia. Siksi emme edes harkinneet punktiota. Mulla on kuitenkin vahan toinen nakokulma tahan kuin aikaisemmin vastanneilla eli on sellaisia kromosomihairioita (mm. kaikki muut trisomiat kuin down) joiden seuraukset on lapselle niin vakavia, elinian odote on niin lyhyt, ja odotettavissa oleva karsimyksen maara lapselle niin suuri, etta tekisin kylla abortin jos se tieto olisi olemassa. Jokainen tehkoon kuitenkin omat paatoksensa.
Lilli80:
Hei,
olisin kiinnostunut tietämään että menikö tuttavillasi raskaus kesken punktiosta aiheutuneen keskenmeno riskin vuoksi vai liittyikö tähän mahdollisesti mitään tulehdusta tai vastaavaa? Sairastuiko äiti?
Meillähän kyse ei ollut juuri tästä punktion aiheuttamasta keskenmeno riskistä vaan nimenomaan tämä bakteeri joka kohtuun neulan mukana pääsi käynnisti synnytyksen vaikka tulehduksen havaittua lääkitykset aloitettiinkin. Meillä lääkäri sanoi että aina kun kohtuun pääsee jokin tulehdus (ja mitä rajumpi bakteeri niin seuraamukset aina pahimmat) niin kohtu rupeaa supistelemaan ja yrittää tyhjentää kohdun mahdollisimman nopeasti jotta lähtisi parantumaan.
Meillä tämä tapahtui Vaasassa (muistelin että olet Vaasasta ja jonkin aikaa mukana tuolla toukokuisisssa 06, meillä la piti olla toukokuun alussa). Voimia odotukseesi!
Kerrothan terveiset myös tuttavillesi, he ovat ajatuksissani =)
Kiitos vastauksestasi!