Lue keskustelun säännöt.
Sattuuko mammografia?
Menossa huomenna ekaa kertaa ja jännittää, kun olen aika kipuherkkä.
Kommentit (95)
Huonoja kokemuksia kirjoitti:
Tampereen rintaklinikalla oli kyllä joku sadistinen hoitaja, koska sattui aivan sairaasti ja näki, että käytti liian kovia otteita ja tahallaan laittoi tarpettoman kovat puristukset laitteeseen. Nyt olisi toinen kerta edessä mennä sinne ja mietinkin ajan peruuttamista, koska arvelen, että tekee pahaa rinnoille, voi itsessään aiheuttaa jopa sitä, mitä sillä kuvauksella yritetään ajoissa havaita. Kumpi sitten on riskimpi antautua kovakouraisen runnomisen ja suoranaisen väkivallan kohteeksi, vai olla menemättä kuvaukseen ?
Siis anteeksi mitä? Miten mammografia voi tehdä pahaa jälkeä rinnoille? Mitä kyseinen kirjoittaja hakee takaa. Olen imettänyt ja käynyt mammografiassa ja silti rinnat ovat pienet ja terhakat.
Kannattaisiko mennä sitten jollekin luontaishoitajalle ja juoda aloe vera -mehuja ja meditoida? En todellakaan usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi jumalauta nyt. Elämä sattuu ja terveyden tutkiminen ja ylläpitäminen sattuu. Mammografia sattuu, verikokeiden otto sattuu, papa-kokeen ottaminen sattuu, fysioterapia sattuu, synnyttäminen sattuu. Nää on vaan niitä asioita, joita on pakko tehdä pysyäkseen terveenä ja toteuttaakseen sitä, mihin meidät on luotu. Elämään ja elämän luomiseen.
Mikä saa porukan alapeukuttamaan tätä kommenttia?
Mulla mastopaattiset jättirinnat. Sattuu jo pelkkä oleminen välillä ja mitkään rintsikat ei mahdu, vaan on käytettävä mahdolisimman joustavia ns. urheiluliivejä. Rintani eivät mahdu kahden käteni levitettyyn väliin edes. Olen 168/85.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jumalauta nyt. Elämä sattuu ja terveyden tutkiminen ja ylläpitäminen sattuu. Mammografia sattuu, verikokeiden otto sattuu, papa-kokeen ottaminen sattuu, fysioterapia sattuu, synnyttäminen sattuu. Nää on vaan niitä asioita, joita on pakko tehdä pysyäkseen terveenä ja toteuttaakseen sitä, mihin meidät on luotu. Elämään ja elämän luomiseen.
Mikä saa porukan alapeukuttamaan tätä kommenttia?
Epäilen, että sun negatiivinen neuvominen niin sanotusti vailla mitään empatiaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jumalauta nyt. Elämä sattuu ja terveyden tutkiminen ja ylläpitäminen sattuu. Mammografia sattuu, verikokeiden otto sattuu, papa-kokeen ottaminen sattuu, fysioterapia sattuu, synnyttäminen sattuu. Nää on vaan niitä asioita, joita on pakko tehdä pysyäkseen terveenä ja toteuttaakseen sitä, mihin meidät on luotu. Elämään ja elämän luomiseen.
Mikä saa porukan alapeukuttamaan tätä kommenttia?
Epäilen, että sun negatiivinen neuvominen niin sanotusti vailla mitään empatiaa!
Kommentti ei ollut omani, mutta ihmettelen suuresti eikö oman terveyden vaaliminen kiinnosta?
Ei rintasyövän tutkimiseen ole muita keinoja kuin mammografia ja sen jälkeen vielä lääkärin kanssa kuvien läpikäyminen. Se ei ole negatiivisuutta vaan realiteetteja. Ja kyllä synnyttäminenkin sattui itselläni, mutta silti synnytin. Samoin imettäminen alussa. Olisiko lapsi pitänyt jättää nälkää huutamaan tai antaaa korvikkeita? Miten elämän voi kulkea tuntematta kipua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen käynyt pari kertaa yksityisellä itsemaksavana, kun suvussa on rintasyöpää. Nyt olen päässyt seulonnan piiriin. Ystävältä löytyi mammografiassa äkäinen rintasyöpä, mutta alkuvaiheessa olevana syöpä saatiin kokonaan pois. Mitään oireita hänellä ei ollut, joten ilman mammografiaa se olisi päässyt leviämään.
Minuu sattuu ainakin ihan älyttömästi. E-kupin mastopaattiset eli kyhmyiset (sellaiset perunapellon tuntuiset) ja arat rinnat on muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni otettiin kerran mammografian jälkeen ultraäänikuvaus. IImeisesti haluttiin nähdä tarkemmin. Se oli helppo. Voisiko se olla vaihtoehto, varsinkin jos maksaisi itse?
Vierailija kirjoitti:
Mulla mastopaattiset jättirinnat. Sattuu jo pelkkä oleminen välillä ja mitkään rintsikat ei mahdu, vaan on käytettävä mahdolisimman joustavia ns. urheiluliivejä. Rintani eivät mahdu kahden käteni levitettyyn väliin edes. Olen 168/85.
Auttaisiko tähän laihduttaminen? Tuosta tulee nimittäin painoindeksiksi yli 30, joka ylittää merkittävän lihavuuden rajan. Enkä sano ilkeyttäni, mutta tulee vastaisuudessa muitakin ongelmia jos asiaan ei puutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla mastopaattiset jättirinnat. Sattuu jo pelkkä oleminen välillä ja mitkään rintsikat ei mahdu, vaan on käytettävä mahdolisimman joustavia ns. urheiluliivejä. Rintani eivät mahdu kahden käteni levitettyyn väliin edes. Olen 168/85.
Auttaisiko tähän laihduttaminen? Tuosta tulee nimittäin painoindeksiksi yli 30, joka ylittää merkittävän lihavuuden rajan. Enkä sano ilkeyttäni, mutta tulee vastaisuudessa muitakin ongelmia jos asiaan ei puutu.
Laihduttaminen ei kyllä mastopatiaan auta, se on rintarauhaskudoksen ominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Pääsekö tilanteesta pois jos ei kestä kipua?
Itse en olisi päässyt pois kun kone puristaa rintaa. Mutta siinä vaiheessa toiminta on jo melkein ohi eli kestää vain sen sekunnin kuvauksen.
Hoitajan kanssa voi varmaan sopia, että laittamisvaiheessa homma keskeytetään. Ja kuvat voi ottaa hyvin tai huonosti. Hyvin tungetaan kone hyvin tiukkaan rintalihakseen. Ekalla kerralla voi pyytää mahdollisimman hellävaraisen. Eli silloin huonompi kuva löysästi. Kai sekin auttaa. Tilanne on lähinnä erittäin tukala ja jonkun verran kivulias. Nopeasti ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni otettiin kerran mammografian jälkeen ultraäänikuvaus. IImeisesti haluttiin nähdä tarkemmin. Se oli helppo. Voisiko se olla vaihtoehto, varsinkin jos maksaisi itse?
Ultraäänikuvaus on vain täydentävä samoin kuin paksuneulanäyte. Varmistetaan, mitä mammografiassa on jo pitkälti saatu selville.
Haa, täällä onkin kohtalotovereita. Minullakin on mastopaattiset 70J-kokoiset rinnat, ja mammografia sattui ihan hemmetisti. Kuvia otettiin useampia. Onneksi ei kestä kuin ihan hetken per kuva, joten kyllä sitä hammasta purren sietää. Mieluummin hetken kipu kuin syöpä.
Jälkeenpäin särki vielä, mutta Panadol auttoi siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Summa summarum: pieniin ja varsinkin isoihin rintoihin, jotka ovat mastopaattiset (kiinteät/kovat) mammografia sattuu. Itse kuvan otto ei kestä kuitenkaan kuin hetken, joten mammografia kannattaa.
Turhaan kärsitte:
http://time.com/7117/do-mammograms-save-lives-hardly-a-new-study-finds/
Mammografia aiheuttaa syöpää sekä säteilyn että mekaanisen trauman kautta. Magneettikuva ja ultraääni olisi parempi, mutta kun se maksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Voi jumalauta nyt. Elämä sattuu ja terveyden tutkiminen ja ylläpitäminen sattuu. Mammografia sattuu, verikokeiden otto sattuu, papa-kokeen ottaminen sattuu, fysioterapia sattuu, synnyttäminen sattuu. Nää on vaan niitä asioita, joita on pakko tehdä pysyäkseen terveenä ja toteuttaakseen sitä, mihin meidät on luotu. Elämään ja elämän luomiseen.
Kuitenkaan miesten kiveksiä ei tutkittaessa puristeta minkään väliin, vaan tutkitaan ultraäänellä, koska se on tarkempi. Miksei naisten rintoja tutkita ultraäänellä?
Vierailija kirjoitti:
Itselläni otettiin kerran mammografian jälkeen ultraäänikuvaus. IImeisesti haluttiin nähdä tarkemmin. Se oli helppo. Voisiko se olla vaihtoehto, varsinkin jos maksaisi itse?
Mielestäni on outoa, ettei samantien vaan tutkita tarkemmin, vaan ensin otetaan jotain sinnepäin kuvia ja päätellään niistä. Jos kerralla tutkitaan kunnolla, niin uusia kuvia ei tarttis ottaa.
En ole vielä käynyt, ikä 37, mutta luulen kun on isot löysät tissit niin on helppoa. Toisin kuin papa sattuu niin saatanasti.
Kaverilla toinen implantti poksahti mammografiassa. Olivat Siluetissa laitettu, kalliit ja laadukkaat. Hän sai niveloireita puolen vuoden kuluttua mammografiasta, kun silikoni lähti verenkiertoon ja joutui uuteen leikkaukseen. Siluetti ei korvannut tai tunnustanut mitään.
Itsellä jos ois silarit niin en menisi mammografiaan vaan kävisin ultraäänessä.
Mulla löytyi mammografiassa joku poikkeama ja kutsuttiin seuraavana päivänä ultraääneen, oli vain kysta..
Eli maksat ensin käynnistä mammografiassa ja sitten et menekään? Anteeksi, mutta koen tämän ristiriitaisena. Tuskin syöpäpotilas pohtii, että mitä jos koskee. Siinä vaiheessa jos onkin syöpä etkä jaksa nousta sängystä kun sattuu niin paljon niin ajattelet ehkä toisin. Kipu on siis suhteellista ja ne mammografialäpykät ei paljoa rintoja paina.