Vanhoillisille taas kyssäri
Teitä tuntuu täällä ainakin jonkinlainen joukko ottavan osaa keskusteluun, joten käytän tässä mahdollisuutta hyväkseni minäkin. Minä olen esikoislestadiolainen ja minua loukkaa, kun joissain ketjuissa on tähän sävyyn " vain tällä uskolla päsee taivaaseen" . Mikä tästä teidän uskosta tekee niin ainutlaatuisen verrattuna esimerkiksi esikoisiin tai ihan kirkkouskovaisiin. Oikeastaan tätä pitäisi miettiä yksilötasolla, koska joka sakista löytyy hyvin erilaisessa sielun tilassa olevia ihmisiä, joten mikä asia SINUN uskonelämässäsi on sellainen, jolla perit taivaspaikan ja joku toinen ei? Minä itse uskon vilpittömästi, että minulla on elävä usko sydämellä ja kerran pääsen taivaaseen, joten todella pahalta tuntuu tällainen arvostelu. Kaikista pahimmalta se kuitenkin tuntuu, kun ajattelen, että puolitutut esim. leikkipuistoissa ym. jotka tuntee taustani, ajattelee mahdollisesti myös näin. Minä itse edustan vain omaa kantaani ja uskon niin , että sitä valittua seurakuntaa ei voi rajata mihinkään lahkoon vaan se on rajattu sillä sydämen uskolla. Siis onhan yksi usko, mutta se usko on se, joka oikein uskovalla on sydämessään. Jatkan vielä aiheesta jso joku uskaltautuu rakentavaan keskusetluun. En halua tästä mitään kiistelyä.
Kommentit (22)
... selittäisit 3-vuotiaalle lapselle, että me emme todella tiedä ketkä pääsevät taivaaseen, mutta uskomme, että tämä meidän uskomme on se oikea, jolla tie taivaaseen kerran aukeaa. Entä jos siihen vielä yrittäisi selittää, että me emme voi tuomita ketään. Helpompi on vaan todetta, että me olemme uskovaisia, jotta pääsisimme taivaaseen. Tästä lapsi ajattelee, että ne jotka eivät ole uskovaisia (niinkuin me asian ymmärrämme) eivät siis pääse taivaaseen.
Ei kyse ole siitä, että ajattelisimme uskomme olevan niin hyvä ja luja etteivät muut moiseen voi yltää :) Emme siis todellakaan pidä itseämme tai uskoamme parempana.
Tämä usko ainoasta oikeasta perustuu kai Raamattuun, missä puhutaan yhdestä lammashuoneesta. Että on vain yksi lauma.
Minä ajattelen noin, että uskon tämän uskon olevan se oikea, se, jolla pääsee Taivaaseen. Muista en tiedä, eikä minun tarvitsekaan, se on Jumalan asia.
ksii:
Tämä usko ainoasta oikeasta perustuu kai Raamattuun, missä puhutaan yhdestä lammashuoneesta. Että on vain yksi lauma.
.
Miksi uskotte, että nimenomaan vanh.lestadiolaisuus muodostaa tämän yhden lauman? " Yhdestä lammashuoneesta" ei kuitenkaan Raamatussa puhuta kovin usein. Sen sijaan puhutaan paljonkin siitä, että uskon kautta Jeesukseen pelastuu. Kukaan kristitty, varmasti vl:kään ei kiistä, etteikö tämä olisi koko uskon ydin. Miksi ette tällä perusteella ajattele, että kaikki Jeesukseen uskovat/turvautuvat ihmiset muodostaisivat tämän yhden lauman, kun kuitenkin Raamattu selväsanaisesti lupaa pelastuksen Jeesukseen uskoville? Esimerkkinä tästä käy tuttu Joh 3:16: " ... ettei YKSIKÄÄN, joka häneen uskoo, hukkuisi..."
Tottakai me (VL, siis olen) uskomme, että meidän uskomme muodostaa sen yhden lammaslauman joka pääsee taivaaseen. Jos ajattelisimme, että esim. muslimit muodostavat sen lauman, mitä virkaa omalla uskollamme olisi.. :)
Mutta minä en halua tuomita ketään. Ajattelen toki, että meidän uskollamme taivaan portit aukeaa, mutta muista en sitten jaksa huolehtia, koska Jumala tuomitsee, ei oo mun homma..
Ja jotenkin jännää on mielestäni se ajattelutapa, että kaikki pääsevät taivaseen. Sellainen ajatus tuo ihmiselle itselleen todella suuren vastuun, että malttaa " elää elämäänsä kunnollisesti" , jos kerta tavalla millä hyvänsä ne taivaan portit aukenee. Ja onko omasta vakaumuksesta silloin mitään hyötyä pitää kiinni, jos siitä palkintona ei olekkaan taivaspaikka, koska se kuuluu kaikille.
No, minä oon pienestä asti tottunut ajattelemaan, että jos säilytän uskon ja hyvän omantunnon, on palkkani taivaassa, ei muuten! :)
Sen sijaan puhutaan paljonkin siitä, että uskon kautta Jeesukseen pelastuu. Kukaan kristitty, varmasti vl:kään ei kiistä, etteikö tämä olisi koko uskon ydin. Miksi ette tällä perusteella ajattele, että kaikki Jeesukseen uskovat/turvautuvat ihmiset muodostaisivat tämän yhden lauman, kun kuitenkin Raamattu selväsanaisesti lupaa pelastuksen Jeesukseen uskoville? Esimerkkinä tästä käy tuttu Joh 3:16: " ... ettei YKSIKÄÄN, joka häneen uskoo, hukkuisi..."
Ainakin yksi mieleentuleva syy on se, että Jumala sanoi, että hänen lapsensa tunnistaa rakkauden siteestä joka yhdistää kaikki lapset. Minä tunnen tämän yhteyden muiden VL-uskovaisten kesken, tuntemattomienkin, mutten kylläkään kristinuskoisten tai Jeesukseen uskovien kesken.
Edelliselle kirjoittajalle: Oletko useastikin keskustellut jonkun muun lahkolaisen kanssa uskon asioista? Ehkä yhteyden tunteminen on helppoa jossain seuroissa, kun kaikki on samoissa fiiliksissä. Tunnetko sen yhteyden, kun joku tulee kaupungilla vastaan, jota et ole aikaisemmin nähnytkään, että hei toi on vanhoillinen.
Minäkin koen näin, vaikka en ole Vl. Ja kyllä ulospäin yleensä näkee, että onko meitsu vaikka ei tuttu olisikaan ja morjestellaan. Tuolla ei siis voi perustella tota lammashuonetta. Ja käsittääkseni siihen ei kuitenkaan riitä, että edustaa sitä taikka tätä yhdistystä vaan pelastua voi yksistään uskomalla. Toinen asia on sitten se, että onko usko elävä vai kuollut. Hedelmistään puu tunnetaan ja kuollut puu kantaa kuolleita hedelmiä ja elävä pyy oikeita hengen hedelmiä. Usko syntyy kuulosta ja siellä missä saarnataan elävää jumalan sanaa. JA olen sitä mieltä, että ihmiset ovat tehneet nämä ryhmät ja pyhä henki vaikuttaa missä sitten ikinä mahtaakaan vaikuttaa.
Vähän sekavaa juttua. No, pääasia, että itsellä on tavattoman hyvä olla.
Näin uskovaisena ihmisenä kehottaisin kaikkia vl-kirjoittajia täällä lukemaan ja tutkimaan rukoillen raamattua. Sieltä totuus löytyy... Ja se lammashuone ja yksi lauma todella tarkoittaa Kaikkia Jeesukseen Uskovia Ihmisiä, lahkoon katsomatta. Pyhä henki todella toimii muuallakin kun vaan vl-porukassa. Kannattais tutustua ihan todella muihinkin uskovien yhteisöihin ennen kuin noin vankan kannan muodostaa tuosta oman lahkon ainoasta oikeellisuudesta. Yksittäisten raamatunkohtien perusteella saa raamatusta vaikka minkälaista oppia, harhaoppiakin. Kokonaisuuden ymmärtäminen on tärkeämpää.
Totta kai sitä yhteyttä tuntee omaan porukkaan kuuluvien kanssa, mutta niin se on muissakin porukoissa kuin vl-yhteisön. Sitä ei voi pitää taaskaan vain teidän yhden porukan juttuna!
Omantunnon äänestä vielä se, että se on todella ohjailtavissa ihan siihen suuntaan mihin se opetetaan. Totta kai omantunnon ääntä on kuunneltava mutta kyllä Jumalan sana on omantunnon ääntäkin tärkeämpi!
Onneksi Taivaassa on muitakin kuin vanskuja! Ihan varmasti!
Siunausta vaan kaikille! Ja taivaassa tavataan toivottavasti mahdollisimman monen kanssa!
Minulle vähän aikaa sitten eräs esikoislestadiolainen sanoi surevansa puolestani (vl:ien puolesta), kun meidän usko on kuulemma niin lähellä teidän, mutta ero on sama kuin elävällä ja kuolleella. Hän sanoi ettei elävää uskoa löydy muualta kuin esikoislestadiolaisten joukosta.
Mutta eikö ole hyvä, ettei meidän ihmisten tarvi päättää kuka pääsee Taivaaseen ja kuka ei?
Minusta on aika jännä piirre ihmisissä, että he loukkaantuvat, suuttuvat ym., kun joku sanoo, että heidän uskollaan ei pääse taivaaseen. MIKSI?? Ettekö luota oman uskonne " oikeellisuuteen" ?? Minua ei ainakaan, suoraan sanottuna, haittaa pätkän vertaa, mitä mieltä muut uskostani ja taivaaseen pääsystäni ovat. Pääasia on, että itse luotan, että näin uskomalla pääsen taivaaseen. Kertokaapa mikä siinä niin satuttaa, jos kerran tosissanne uskotte. Miksi toisten mielipide on niin painava?
En tiedä, et mikä siinä ärsyttää. Tottakai minulle riittää, että sydämessäni tunnen, että olen taivaskelpoinen ja elävää Jumalan sanaa julistetaan siinä seurakunnassa missä olen. Mutta se tuntuu vaan niin pahalta, kun tunnen kuinka toiset ajattelevat, että toi on väärässä uskossa... Itse en halua ketään olla tuomitsemassa, kun en ensinnäkään kenenkään sydämen tilaa tunne. Jotkut esikoisista kai ajattelevat, että vain meillä julisteaan elävää jumalansanaa, mutta minusta itsestä kuitenkin tuntuu, että koska kyse on vain armosta ja siitä että tuntee omat vikansa ja haluaa sydämestään luopua synnistä ja tehdä parannuksen niin mikä on sitten se ero joka riittää meidät jakamaan kahteen kastiin. . Eikös teilläkin kuitenkin ole nämä sama lähtökohdat?Olisi niin ihanaa, kun koko hajaannusta ei olisi koskaan ollutkaan... Jos ei kiinnosta jostain ehkäisystä keskustella niin voisiko tästä saada asiallista keskustelua.
tixis:
Minusta on aika jännä piirre ihmisissä, että he loukkaantuvat, suuttuvat ym., kun joku sanoo, että heidän uskollaan ei pääse taivaaseen. MIKSI?? Ettekö luota oman uskonne " oikeellisuuteen" ?? Minua ei ainakaan, suoraan sanottuna, haittaa pätkän vertaa, mitä mieltä muut uskostani ja taivaaseen pääsystäni ovat. Pääasia on, että itse luotan, että näin uskomalla pääsen taivaaseen. Kertokaapa mikä siinä niin satuttaa, jos kerran tosissanne uskotte. Miksi toisten mielipide on niin painava?
Kyse ei ole siitä, että en uskoisi oman uskoni " oikeellisuuteen" . Minusta tuo asenne vähättelee meitä muita uskovaisia.
Toisaalta, annan vl:ien ajatella mitä ajattelevat. Eiköhän se heille ole pahempi juttu. Rankkaa varmaan ajatella, että vain se pienen pieni joukko maailman kaikista kristityistä pääsee taivaaseen.
vaikka en mahdollisesti vl:ien tai muiden mielestä ole " oikeassa uskossa" . Ihmettelen kyllä jossain määrin tällaista ajattelua, mutta ei se ole minulta mitään pois! Mitä uskoni oikeellisuuteen tulee, turvaudun sen suhteen Jumalaan, en muiden mielipiteisiin. Tässä maailmassahan saisi loukkaantua lähes kaikesta, jos aina vaivaisi päätään sillä mitä muut ajattelevat. :)
Minua uskon arvostelussa loukkaa nimenomaan juuri se uskon arvostelu!!! Ei kellään ihmisellä ole oikeutta mennnä puntaroimaan toisen ihmisen uskon tasoa ja laatua. Kyse on nimittäin niin henkilökohtaisesta, arasta ja haavoittavasta asiasta. Ihminen pelastuu yksin armosta, ei minkään tekojen avulla. Koetetaan olla kaikki hienotunteisia, kun keskustelemme uskon asioista. Itse olen ns. kirkkouskovainen, mutta koen körttiläisyyden lähimmäksi itselleni. Minusta tuntuu vain surulliselta ajatella, että ihmiset itse nostavat itsensä muiden yläpuolelle julistamalla olevansa AINOASSA oikeassa uskossa. Mutta eiköhän sekin ole hyvin inhimillinen piirre tässä raadollisessa maailmassa...tuntuu hyvältä ajatella olevansa jossain muita parempi kenties....joku uskonasioissa, joku työssä, joku superäitinä jne. Voisiko kyse olla vain inhimillisyydestä, siis?
Lähinnä nyt haluaisin tietää, että mitkä ovat ne erot, jotka tekevät teistä parempia kristityitä. Ja muutki saa vastata, jotka pitävää omaa jengiä ainoana oikeana. Kiinnostaa vain tietää, että onko sellaisia eroja oikeasti ollenkaan.
ei luo ainakaan sitä uskovaisten yhteyttä, josta Raamattu niin paljon opettaa... ja ehkä loukkaakin, tai ainakin tuntuu pahalta.
Mutta VL:t ovat kasvatettu ja opetettu uskomaan, että vain heidän seurakuntansa on Jumalan valtakunta (mikä tietysti ei ole totta, se on jopa huvittavaa, jos Raamattua yhtään tuntee).
VL:lle voisi olla suuri synti " kokea" aitoa uskovaisten yhteyttä muiden seurakuntien edustajien kanssa, ja vaikka he todellisuudessa ja sydämessään tätä yhteyttä kokisivat, mutta samalla he tuntisivat tekevänsä syntiä... Ja uskoisivat tuon tunteen olevan vielä omantunnon ääntä...
Eli Vl:t rajaavat Jumalan valtakunnan VL:iin, koska heille on sellainen lapsuudesta asti opetettu, ja aika vähän on ulkopuolelta tulleita VL:iä olemassa. Muut seurakunnat kasvavat enemmän ulkoa päin, ja näin pysyy lähempänä totuutta joissain asioissa, koska " kulttuuria" ei pääse muodostumaan Raamatun totuuksien tilalle.
Jumalan valtakuntahan on näkymätön, näin Raamattu opettaa.
(Olipa epäselvää sepustusta...)
ksii:
Minulle vähän aikaa sitten eräs esikoislestadiolainen sanoi surevansa puolestani (vl:ien puolesta), kun meidän usko on kuulemma niin lähellä teidän, mutta ero on sama kuin elävällä ja kuolleella. Hän sanoi ettei elävää uskoa löydy muualta kuin esikoislestadiolaisten joukosta.Mutta eikö ole hyvä, ettei meidän ihmisten tarvi päättää kuka pääsee Taivaaseen ja kuka ei?
Mutta he ovat vähemmistöä. Seurakunnan virallinen kanta, eikä saarnaajien kanta ole tämä. Jos jonkun onkin, ei kaikkien.
Itse en loukkaannu siitä jos joku ei pidä minua taivaskelpoisena, vaikka ihmettelenkin sitä (minähän olen niin hyvä, heh heh...) ei vaan, vitsi vitsinä. No joka tapauksessa se herättää minussa lähinnä lievää ärtymystä. Olen kuitenkin ajatellut, että muiden tuomitseminen on niiden synti, jotka näin tekevät, ja että heille pitäisi kuitenkin olla anteeksi antavainen. Kaikki me olemme erehtyväisiä. Niin kuin joku mainitsikin edellä, että kyse taitaa olla inhimillisyydestä.
Minäkin olen sitä mieltä, että Jumalan valtakunta ei varmasti rajoitu ihmisten tekemiin rajoihin.
Kerran jollain keskustelupalstalla (olisikohan ollut aihe vapaa) joku vl totesi, että hän ajattelee oman uskonsa olevan se oikea usko, jolla hän pääsee taivaaseen. Muista hän totesi, että ei voi tietää, pääsevätkö he taivaaseen vai eivät, eikä sen tietäminen ole hänen asiansakaan. Hänelle riittää se, että tietää itse olevansa oikeassa uskossa. Eli eivät kaikki vl:t sano, että me muut joudumme helvettiin.
Minua itseäni ei tosin häiritsisi, vaikka minusta näin ajateltaisiinkin. Jokaisella ihmisellä on omanlaisensa suhde Jumalan kanssa, eikä kukaan toinen voi sitä oikeasti arvostella, koska ei voi tietää, millainen se on. Jos joku arvostelemaan alkaa, hänen puheensa voi unohtaa saman tien, koska hän ei tiedä asiasta mitään.
Siiliäiti77:
Kerran jollain keskustelupalstalla (olisikohan ollut aihe vapaa) joku vl totesi, että hän ajattelee oman uskonsa olevan se oikea usko, jolla hän pääsee taivaaseen. Muista hän totesi, että ei voi tietää, pääsevätkö he taivaaseen vai eivät, eikä sen tietäminen ole hänen asiansakaan. Hänelle riittää se, että tietää itse olevansa oikeassa uskossa. Eli eivät kaikki vl:t sano, että me muut joudumme helvettiin.Ja tällaisen ajattelutavan ymmärrän kyllä oikein hyvin. Tavallaan itsellänikin samansuuntainen ajatus - että minulla ei ole tarvetta etsiä mitään muuta seurakuntaa, koska tässä saan sen mitä tarvitsen autuudekseni (eli synnit anteeksi). Se vain, että joka porukasta löytyy niitä, jotka näkevät kaiken mustavalkoisena. Olis kiva saada vl:ien kommentteja. Ihan ystävällisessä mielessä kyselen.
Itse en ole koskaan törmännyt vl aikuiseen, joka sanoisi suoraan päin naamaa, että " joudut helvettiin kun et ole vl" . Lapsiin kylläkin. Viesti oikeasta ja väärästä uskosta on ollut hienovaraisempi. Mielestäni sellainen aikuinen, joka sanoo päin naamaa toisen joutuvan helvettiin, onkin melko lapsen tasolla.
Mielestäni tällaisessa tuomitsemisessa on jotain samaa kuin tilanteessa, jossa lapsi kertoo suureen ääneen toiselle lapselle, mitkä on niitä hyviä ammatteja ja mitkä ei. Lapsi voi lisäksi todeta toiselle, että sinun vanhempasihan ovat niissä huonoissa ammateissa. Ärsyttävää/hämmentävää kummassakin tilanteessa on se, että lapsi puhuu todellisuudessa vanhempiensa suulla. Aikuiset ovat oman perheen kesken keskustelleet vääräuskoisten helvettiin joutumisesta tai niistä huonoista ammateista. Lapsiparka ei vain ymmärrä, että eihän sitä " totuutta" voi ääneen vieraille kertoa.
Joku ketjun kirjoittajista sanoikin hyvin, että ärsyttävää siinä on se itsensä toisen yläpuolelle nostaminen.
tiltu-74:
Siihen liittyen on kai hassua vaatia meitä vanhoillislestadiolaisia tietämään tämä asia. Me uskomme näin, meidän uskomme on tällainen. Eihän kukaan voi varmaksi tietää esim. Jumalan olemassa oloa... Nämähän kun nimenomaan ovat uskon asioita!!