MARRASMASUT - olisiko tämä hyvä nimi;)
Tipisella menossa kp1 :) Kovasti odotan jo ov päiviä kuun lopulla:)
Sitten pupuillaan ja pupuillaan ja pupuillaan...:))) Niin kovin haluaisin antaa miehelleni mieluisan ystävänpäivänlahjan; ) Ja itselleni myös:)
Toivottavasti kierto pysyy 30 pv, niin kuin aina normaalisti... Viimeksi huippu 50 päivä kierto:(
Yritystä takana 5 kk...
Miten muilla?
Kommentit (32)
Siis vastaus kysymykseen, että miten saada mies rakastelemaan joka toinen päivä...
No ei, mutta esikoistakin yritettiin siis joka toinen päivä-taktiikalla ja ekasta kierrosta tärppäsi. Mikäs siinä, tavoite oli molemmilla selvänä ja toive saada vauva alulle mahdollisimman nopsaan. Ei aina välttämättä niin kovaa haluttanut, mutta kun toimeen ryhtyi niin siinähän sitä sitten heräsi ne halut. Mutta meillä siis mies tajusi " homman vakavuuden" ihan yhtä lailla kuin minäkin eikä häntä siis tarvinnut erityisesti saada rakastelmaan, molemmat vaan katsoi kalenteristaan, että " ai, tänään on taas seksipäivä" ;)
Täytyykin kokeilla. Ensi kuun tärppipäivät osuvat viikonlopulle, joten ilmoitin jo miehelle, että se viikonloppu sitten rakastellaan :) No, lohduttaudun sillä, että naisen orgasmi vissiin parantaa siittiöiden liikkumista ja niitä olen saanut, sitten kun vaan on rakasteltu.
Tää toivominen jo sellaisenaan taitaa laittaa kehoon vipinää, kun alavatsaa turvottaa, vaikka menkkoihin on vielä aikaa. Olin ajatellut, että yritetään vaan tietty aika ja jos ei tärppää, niin yritetään sitten joskus myöhemmin lisää. Nyt sitten sovittiin, että ei pistetä mitään aikarajaa, vaan jos se tapahtuu vasta myöhemmin, niin yritän sitten sumplia harjoittelut ym. parhaani mukaan. Ja kyllä tässä voi tosiaan muutama kuukausi vierähtääkin.
Minulla siis kp 17/25-30 menossa ja toivon mukaan eka yrityskierto alkaa sitten seuraavasta kierrosta. Eli täällä odotellaan menkkoja mahdollisimman pian saapuvaksi :) Mies on vielä lopullisesti pehmittämättä, mutta ajattelin sen hoitaa tässä ennen kuin menkat alkaa ;) Ei vaan, on se jo vähän lämmennyt tällä kakkoselle. Tai se, että toinen saa joskus tulla, se on jo sovittu aikoja sitten. Tämä ajoitus vaan on meillä asia, joka on herättänyt...hmmm...keskustelua ;) Esikoinen on jo 2v3kk joten minusta nyt on viimeiset hetket jos meinaa, että lapsista on jotain seuraakin toisilleen!
Esikoinen tärppäsi aikanaan ekasta kierrosta ja vähän on kai minulla liian positiiviset ajatukset, että nytkin käy niin... Yritän ajatella, että todennäköisemmin meille ei sitä marrasvauvaa tule (vaan ehkä joulu tai tammi...) mutta silti on toive korkealla!
marrastoive:
eiköhän se sun miehes siitä varmistu, kun muistelette yhessä esikoisen ihania vauva-aikoja.. vai eikös ne aina ihania ole kaikesta huolimatta?:)
mulla nyt kierto 2/28.. tai toisinsanoen nykyään 2/epämääränen. mut eiköpä se tosta tasaannu!:)
jänskäillään tosiaan sit muutaman viikon päästä tuleeko vaiko eikö..:)
Oletteko te kauan yrittäneet?
miana_:
marrastoive:
eiköhän se sun miehes siitä varmistu, kun muistelette yhessä esikoisen ihania vauva-aikoja.. vai eikös ne aina ihania ole kaikesta huolimatta?:)
marrastoive: jäikö miehellä vauva-ajoista jotain ikävääkin muisteltavaa?:)
----------------
pillerit lopetin niin, että heinäkuussa söin viimesen. siitä asti on siis ollut yrityksen makua matkas:) kierto vaan on ollut tosi epämääränen.. viimeks tulivat normaalisti mut eipä sen jälkeen sitten enää..:| paitsi nämä nyt toisaalta tuli oikeaan aikaan jotka nyt alkoivat, jäi vaan yhet välistä.. jos vaikka sen niin aattelis..:)
Hieno nimi on ja olisi erittäin ihana kuulua porukkaan! =) Eli neljättä meillä yritetään ensimmäistä kuukautta ja kp1/28 täälläkin menossa. Ensimmäinen tärpännyt ekasta kierrosta ja kaksi seuraavaa toisesta, mutta toivotaan, toivotaan...
Meilläkin yritys tässä alkoi.Toista yritetään.Mein ihanaiselle hieman yli 2 vuotiaalle pojalle pitäisi saada sisarus ja nyt olisi sopiva ajankohta.Toivon että tärppäisi pian jotta ikäeroksi tulisi suunnillen tuo 3 vuotta.Hirvittävä vauvakuume on todellakin.Tulee ihan mieleen kun tuota poikaa yritettiin niin miten kovasti sitä raskautta ja vauvaa odottaa.En olisi uskonut että toista näin kovasti kanssa kuumeilee mutta on se näemmä mahdollista.Kauan vauvakuumetta yritin jarruttaa koska oli vahva vakaumus ettei toista enää tehdä,mutta kas kummaa tässä sitä taas ollaan.Kyllähän se yksi sisarus pojalla täytyy olla.
Ja poika siis meilläkin. Hän kuulemma haluaa pikkusiskon, minulle riittäisi ihan vaan vauva, sukupuolella ei niinkään väliä... Ja tosiaan, mullakin ihan älytön vauvakuume ja täpinä päällä vaikka jo toisesta siis haaveilen. Se raskaus ja synnytys oli niin upeita kokemuksia, tahtoo lisää ;)
miana, siitä vauva-ajasta, ei se meillä mitään herkkua ollut. Mutta ei nyt tokikaan pelkkiä huonoja muistoja, mutta esikoinen nukkui niin huonosti koko ekan vuoden, että aika väsynyttä sakkia meillä asui silloin...
joka on jo innoissaan liittynyt vaikka mihin porukoihin :). Kolmosen eka varsinainen yrityskierto vasta alkamassa. Lapset 03 ja 04, joiden jälkeen en ole pillereitä syönyt lainkaan mutta ehkäisty on ei-niin-kovin-tiukkapipoisesti mutta kuitenkin. Jotenkin tuntuu siltä, että kolmas lapsi meille niin kovin hyvin sopisi joukon jatkoksi ja katsotaan nyt, miten käy. Nyt menossa kp 3 eli täti vielä kylässä...
Juu meidän poika on nyt tän kuun lopussa sit sen 2v3kk.Hän on ollut aina tosi helppo lapsi joten tuo vauva aika on ihanaa muisteltavaa ja vieläkin hän on helppo,mutta uhmaa on kyllä kovasti.Minäkin olen ajatellut että 3 vuoden ikäerolla lapset silti voisivat vielä leikkiä yhdessä paljon ja olla läheisiä,mutta hoitaminen olisi helponpaa koska esikoinen olisi jo sillei omatoimisempi vaikka pieni silti.Olen hoitanut häntä kotona koko ajan ja nyt toivon että jos nopeasti tärppäisi niin voisin jäädä kotiin putkeen ja olla sitten toisen syntymästä 3 vuotta eteenpäin vielä kotona ja sit mennä töihin koska enenpää lapsia ei sit enää haluta.Olen niin hirveässä vauvakuumeessa että monesti päivässä tännekkin eksyn.Poikani on aivan ihana ja hän rakastaa vauvoja.Uskon hänen haluavan sisaruksen.Pelkään kyllä synnytystä vaikka viimeksi meni hyvin.Sitten pelkään että kuinka saan huomioitua esikoista tarpeeksi ettei hän tulisi mustasukkaiseksi,mutta teen parhaani ja annan huomiota molemmille niin paljon kun voin.Pillerit lopetin tuossa marraskuunlopussa.Meilläkin eka tärppäs muistaakseni ekasta tai tokasta kierrosta.
Minä olen ollut vajaan vuoden nyt töissä ja tulisi ihan tarpeeseen mammaloma syksyllä.... Tai no ei se nyt mitään lomaa sanan varsinaisessa merkityksessä olisi ;) Johtuen esikoisen melko rankasta vauvavuodesta minun " vauva" kuumeeni on kai etupäässä raskaus- ja synnytyskuumetta! Ne oli niin ihanat kokemukset :) Ja nyt tuo oma taapero on koko ajan vain vallottavampi, että toivoisin sen tulokkaankin pian olevan tuossa iässä, siitä vauvavaiheesta en niin perusta ;) Vaan eipä sitä tiedä, jos kakkonen olisikin sitten ihan erilainen vauva kuin tuo esikoinen... No, se on sitten iloinen yllätys, kun varautuu pahimpaan! Niin ja siis ihan oikeasti toivon lasta, eli en vain halua olla raskaana. Vauva-aika vaan saisi mennä sitten nopsaan.
neljäskö tuossa kuumeili jo neljättä ja Basilika kolmatta, joten näitä muita kuin esikoista kuumeilevia taitaa olla nyt paljon liikkeellä :) Me ainakin tiedetän, mihin ollaan päämme pistämässä ;)
Marrastoive: toinen lapsi voi olla kuitenkin erilainen kuin eka joten hyvinkin voit saada rauhallisen ja helpon vauvan.Tosin voi tulla myös samanlaisia kuin eka.En tiedä pitääkö paikkansa että jos syö paljon suklaata odotus aikana ja imettäessä niin tulee tyytyväinen vauva.Minä kuitenkin söin ja poika olikin aina niin tyytyväinen ja itki harvoin.Kuitenkin toinen vauva olisi sitten vaativa yksilö.No sittenpähän nähdään.Eräällä tutullani on kylläkin kaksi todella rauhallista lasta,joten hänelle on sattunut hyvin.Toivon että saisit yhtä helpon lapsen kun tämä meidän poika koska hän on todella upea ollut hoitaa.Monelle on kateeksi käynyt.Noh....kuitenkin rakkaitahan ne on aina kaikki omat lapset.Olen aika kipuherkkä ja sen takia pelkään synnytystä!Muuten raskaus ja vauvaika ja siitä eespäin on ihanaa.Imetysaika on aika raskasta sinäänsä.Ite kun imetin vuoden ja poika ei pulloa eikä tuttia huolinu enkä halunnu antaakkaan niin välillä kyl sai rinta huvituttina toimia.Toisaalta koska imetys sujui niin hyvin niin on helponpaa kun luottaa itseensä jo toisen kohdalla vaikka eihän se aina onnistukkaan.Odotan myös innolla että kun kerron tutuille ja suvulle että meille tulee toinen niin miten moni yllättyy koska olen aina muille sanonut että yhteen jää.Ihanaa kuitenkin että muutin mieleni ja toivottavasti tulen pian raskaaksi ja saan jäädä kotiin vielä piitkäksi aikaa.
Täällä kolmatta yritellään. Lapset on 5 ja 2 vuotiaat. Tässä tammikuun alussa tuli tod.näköisesti varhainen keskenmeno, mutta yritys on vielä kova. Puolivuotta ollaan yritelty saada vaavi alulle, mutta eiköhän se tässä vielä tärppää, kun jaksais vain olla " ahkerana" .
Meillä esikoinen myöskin poika ja kohta 4-v. Tulisi lasten ikäeroksi 5 vuotta:) Tänään kp2!!! Jippiii:) Ihan kamala täma odottaminen...
Meillä kesti esikoisen tekemisessä huikeat kolme vuotta, ehdittiin käydä jo inseminaatiossakin, loppujen lopuksi tärppäsi luomuna:)
Eli olen valmistunut pitkään raskausodotukseen, mutta kuitenkin toivon että tärppäisi jo tässä kuussa:)
Tsemppiä meille!
Hei " toive" !
Samoin minulla toive olisi kova pikkuisesta kakkosesta. Meillä tyttö nyt 1v8kk ja olisi mielestäni jo aika. Periaatteellisesti mies samaa mieltä että kaksi lasta olisi hyvä määrä (mä tosin haluaisin kolme, mutta se taitaa olla haave..) ja kohta (?) voisi ajatella. Mutta minäkun haluan heti ja kaikki... No lapsiahan ei tunnetusti ihan tosta noin vain tehdä, muttakun pääsisi edes yrittämään...
kp 15/29 meneillään, että silleen.... no vielä on kaksi kk aikaa jos ajattelísi tälle vuodelle ja kaikki menisi nappiin... :)
alisa
no, sitten ymmärrän jos miestä ei kannata niistä ajoista ihan heti muistutella..:)
kivasti tännekin on porukkaa tullut!:) lisää vain kuumeilijoita niin hyvä tulee:D
miehet ei tosiaan ehkä osaa ajatella miltä meistä naisista tää vauvahuuma ja kuume tuntuu! ja hirmu vaikeaa on selittääkin...
Tällä palstailulla kyllä on positiivinen vaikutus, ainakin omalle mielelle " kun kotona ei ymmärretä..." .
Mä yritän tässä karistella kiloja kuumeilun ohessa, että voisi sitten kasailla " vauvakiloja" . Viimeksi tuli n 18kg ja ajattelin että jos lähtöpaino olisi tällä kertaa pienempi olisi loppuraskaus helpompi, kun viimeksi alkoi selkätiltata kahdella viimeisellä yliaik. viikolla.
alisa
että mitenkö saa miehen rakastelemaan joka toinen päivä...?
hmm.. vaikea sanoa, kun meillä mies olisi kyllä puuhissa jatkuvasti, mutta miten saisi itsensä innostumaan joka toinen päivä?:/
mä oon itse ottanut koko asiasta suorituspaineita, että tuntuu ihan liian pakonomaiselta se touhu välillä.. onneksi sitä kuitenkin noinkin tärkeön asian puolesta saa itsensä innostumaan lähes joka kerta, miehen avustuksella tietenkin;)
mut en tosiaan osaa neuvoa miten miestä auttas, kun meillä se ongelma ei tosiaan ole noin päin.. eiköpä se siitä, auttaisiko jos painottaisit miehellesi sitä, että ei tarvitse ottaa paineita, lapsi tulee jos on tullakseen eikä se ole maailman loppu jos ei heti tärppää...?
me olemme yrittäneet jo n. puoli vuotta, eikä vieläkään ole osunut...:( mutta mie son aina lohdutellut sillä että kyllä se vielä tärppää ja ei kummassakaan ole vikaa.. ja että tämä viive johtuu vain siitä, että söin pillereitä niin kauan eikä oma kireto ole vielä tasaantunut. ja nyt alan itsekin jo uskomaan noihin järkeviin mahdollisuuksiin, enkä löydä itseäni jokavälissä lapsettomuussivuja tutkimasta..:)
kyllä ne paineet helpottaa, kun vain juttelette asiasta, uskoisin:)
onnea yrittämiseen!