pika-apua! Mikä on opistoasteen tuntinto? amis vai amk??

Sekä tähän ketjuun kirjoittaneilla maistereilla (tai siksi tähtäävillä) että ammattikorkean käyneillä.



Eikös sitä opiskella alaa, joka tuntuu itselleen mielekkäältä?



Jos haluaa vaikkapa kätilöksi, niin miksi ihmeessä sitä yliopistolle pyrkisi? Ja miksi ihmeessä jollain yliopisto-opiskelijalla on niin hirveä tarve polkea arvokkaita aloja ja niiden koulutuksia? Miksi on niin kova tarve korjata ja ojentaa, jos joku AMK:n käynyt puhuu korkeakoulusta, että: " AMMATTIkorkeakoulu, kultaseni, AMMATTIkorkeakoulu!"



Olettepa lapsellisia.



Jotta tulette oman alanne ammattilaisiksi, kehotan petraamaan tuon ammattiylpeyden kanssa.



T. Ihmisystävä titteliin katsomatta

ja osa ammattikorkeakouluissa.

eli laurean tuntiopettaja ja kyllä tuo stadian kollega on aivan oikeassa, eikä tämä tässä ketjussa vallalla ollut amk:sta valmistuneiden ilkeämielinen hähättely ole ainakaan hyvää tehnyt amk:laisten maineelle. Hävettää puolestanne...

Jonkun pitää ihan kirjaimellisesti pyörittää pyöriä tällä Suomen kamaralla.



t:ammattiylpeä tradenomi, joka kohta saanee myös sen ylemmän kk-tutkinnon

toi ylempi on mun. poika lähetti sen. mun piti vaan sanoa että, ei se yliopisto nyt yleisesti ottaen mitään kovin tieteellistä ole. esim. okl, lääkis jne. ovat ihan puhtaita ammattikouluja. niistä valmistuu siis putkitutkinnolla johonkin ammattiin. samoin monilla luonnontieteellisillä ja humanistisilla aloilla voi suorittaa nopeasti aineopettajatutkinnon. mitä ihmeen tieteellistä on esim. käsityön tai liikunnanopettajan työssä.

Muutenkin näihin reagoivat ihmiset ovat hieman hukassa. Kuten tuossa joku kirjoitti, on heillä ammatillinen itsetunto aika nollissa. Ja tällä tarkoitan joka " kastiin" kuuluvia vähättelijöitä ja hähättelijöitä.

T. Kätilö, AMK

Vierailija:

eli laurean tuntiopettaja ja kyllä tuo stadian kollega on aivan oikeassa, eikä tämä tässä ketjussa vallalla ollut amk:sta valmistuneiden ilkeämielinen hähättely ole ainakaan hyvää tehnyt amk:laisten maineelle. Hävettää puolestanne...

Jos ihan tarkkoja ollaan. Johan ne nytkin ilmastaan insinööri, amk.

...Halosesta nyt puhumattakaan!

Yliopisto ja ammattikorkeakoulututkinnot ovat lain mukaan korkeakoulututkintoja. Ja ammatilliset kolmevuotiset ovat ammatillisia tutkintoja. Opistoaste ei ole oikein kumpaakaan, sillä esim. amk-opinnot ovat huomattavasti laajemmat ja pidemmät ja toisaalta usein opistoasteen koulutetut ovat jo ammatillisen tai lukiokoulutuksen suorittaneita, joten ammatillinen koulutus sarake ei tee heille oikeutta. Lisää itse uusi sarake ja kirjoita opistotutkinto, vai mihin tätä tarvitset?

amk:hon voi olla HUOMATTAVASTI vaikeampi päästä kuin yliopistoon. Riippuu ihan linjasta. Se, mistä puhun on esim. tietojenkäsittelyn linja Oulussa. Hakijoita kun on ihan pirusti ja sinne tehdään ne pällitestit, joten kirjan pänttääminenkään ei auta, jos ei ole sitä matemaattista lahjakkuutta.

- naapurin poika haki kolme vuotta amk:hon ja viimein kyllästyi ja meni yliopistoon

- exäni pääsi 7. varasijalta amk:hon, haki yliopistoon ja pääsi 7. parhaana hakijana

(tiedän, Helsingissä on eri juttu, kun hakee kys. linjalle)

- kaverini ei päässyt edes pääsykokeisiin (kauppa ja hallinto) - meni sitten maisteriksi lukemaan tiedotusoppia.



En ota tässä todellakaan mitään kantaa opintojen tasoon tai laajuuteen tai termistoon, totean vaan, että suurten kaupunkien ammattikorkeaan voi olla PALJON vaikeampi päästä.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto



Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon, ja joilla on vähintään kolme vuotta työkokemusta.



Sosiaali- ja terveysalalla ylempi amk-tutkinto on laajuudeltaan 90 opintopistettä ja sen voi suorittaa työn ohessa noin kahdessa vuodessa.



Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle:



1) työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten;



2) syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn;



3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;



4) työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä



5) kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet.

Veit sanat suustani.



T. Opistotason käynyt

olisi moni kommentti jäänyt kirjoittamatta.

Montako ammattikorkealaista tarvitaan vaihtamaan lamppu?

Yksi riittää ja se saa siitä 20 opintoviikkoa.



Hihihi.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja kokeilulain perusteella suoritettu ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että ammattikorkeakoulun lehtorin virkaan voi saavuttaa kelpoisuuden suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.



Ammattikorkeakoulussa suoritettuun ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liitetään ammattikorkeakoululain mukaan asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja lyhenne ylempi AMK. Esimerkiksi tradenomi voi liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suoritettuaan käyttää nimikettä tradenomi (ylempi AMK). Suomenkielisiä nimikkeitä ei voida pitää kovin onnistuneina, mikä vaikeuttaa niiden yleistymistä kielenkäytössä.

Kun ennen ei paikassa ollut vaatimusta juuri tietysti tutkinnosta, siinä luki, että hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa. Nykyisin siinä lukee, että vaaditaan akateemista tutkintoa tai sitten pitkä lista mahdollisia tutkintoja tyyliin DI, KTM, OTK jne.



Muuten kaikki ihan hyvin, pientä sekaannuksen vaaraa vain noissa koulujen englanninkielisissä nimissä. Ja vähän ikävää se, että esimerkiksi tradenomeille lupaillaan kuuta taivaalta, vaikka kaikki tietävät, että käytännössä tradenomit eivät päädy tekemään ekonomien töitä vaan merkonomien. Merkonomeja valmistuu nykyisin niin vähän, että heitä ei riitä tekemään entisiä merkonomien hommia, joten niihin palkataan sitten tradenomeja.

Vierailija:

Muuten kaikki ihan hyvin, pientä sekaannuksen vaaraa vain noissa koulujen englanninkielisissä nimissä. Ja vähän ikävää se, että esimerkiksi tradenomeille lupaillaan kuuta taivaalta, vaikka kaikki tietävät, että käytännössä tradenomit eivät päädy tekemään ekonomien töitä vaan merkonomien. Merkonomeja valmistuu nykyisin niin vähän, että heitä ei riitä tekemään entisiä merkonomien hommia, joten niihin palkataan sitten tradenomeja.

Ei silti, on meilläkin tämän suuren maan kattavan konsernin pääjohtaja merkonomi. Itsestähän se kiinni on, oletko juoksupoika vai johtaja. Vai kuinka?

Tradenomi=viritetty merkonomi.



AMK tutkinto on sosiaali-ja terveysalalla hyvä tutkinto, sairaanhoitajat yms. ovat ihmisiä joiden työtä ja tutkintoa pitää arvostaa. He tekevät vatuullista ja raskasta työtä.



MUTTA voi herregud näitä tradenomeja joille on opinnoissa taottu päähän, te olette tulevia johtajia, koulusta suoraan vaan menette esimiesasemaan. Näitä meille hakee töihin pilvin pimein. Välillä otetaan haastatteluun niin saadaan taas jutusteltavaa kahvihuoneeseen kuinka voivat olla itseään täynnä ja kuitenkin opinnot eivät ole kummoiset.



Että mä sanoisin kyllä tradenomin olevan opistotason tutkinto. Ja voi olla että moniin ammattikorkea kouluihin on vaikea päästä. Mutta niihin yleensä mitataankin lukion koulumenestystä. Ja se ei paljoa ihmisen taidoista kerro. Lähinnä siitä onko lukioaikoina ollut intresseissä koulun käynti vai vapaa-aika. Siiten amk:ssa annetaankin lähes valmis lukujärjestys käteen mitä sitten noudatetaan. Opiskelu ei eroa lukion käynnistä mitenkään. Kurssit on todella helppoja. Tiedän koska itse opiskelin AMK:ssa, mutta ei ollut tarpeeksi motivoivaa niinpä valmistuin kaksi vuotta sitten kauppatieteen maisteriksi Helsingin kauppakorkea koulusta.

Vierailija:

Että mä sanoisin kyllä tradenomin olevan opistotason tutkinto. Ja voi olla että moniin ammattikorkea kouluihin on vaikea päästä. Mutta niihin yleensä mitataankin lukion koulumenestystä. Ja se ei paljoa ihmisen taidoista kerro. Lähinnä siitä onko lukioaikoina ollut intresseissä koulun käynti vai vapaa-aika. Siiten amk:ssa annetaankin lähes valmis lukujärjestys käteen mitä sitten noudatetaan. Opiskelu ei eroa lukion käynnistä mitenkään. Kurssit on todella helppoja. Tiedän koska itse opiskelin AMK:ssa, mutta ei ollut tarpeeksi motivoivaa niinpä valmistuin kaksi vuotta sitten kauppatieteen maisteriksi Helsingin kauppakorkea koulusta.

Yksi KTM:kin tossa lusmuilee, mutta yleisesti tiedossa, että hänen huoneeseensa kaikki asiat jämähtää ja on talon ainoa toimimaton linkki.

mulla on opistotasoinen tutkinto ja ylempi korkeakoulututkinto (FM). Koulu josta opistotasoisen tutkinnon sain on nyt AMK ja opinnot käytännössä samat, yhtä pientä tutkielmaa lukuunottamatta. Yhtään ainoata näistä kursseista ei voi verrata yliopiston vastaaviin vaikka aiheet olivat samat (sosiologian peruskurssi, filosofia jne.). Näin se vaan on, mutta mistäpä ammattikorkealaiset sen voisivat tietää, kun eivät oli yliopiston kursseja suorittaneet. Niissä on eroa ja hyvä niin. Se, jos haluatte nimittää itseänne ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneeksi, niin siitä vaan... ketä kiinnostaa. Kaikki oikeesti tietää eron =)