Lue keskustelun säännöt.
te, joilla isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan!
11.01.2006 |
millaisia teidän vanhemmat oikein on? Kyselevätkö he jo pieniä lapsia luokseen vai tekö sitä apua pyydätte tai vaaditte? Puhuitteko te asiasta jo ennen lasten syntymää, oletteko muuten läheisiä?
Asia on aina kiinnostanut minua, kun meillä on eletty jo 15 vuotta pikkulapsiperheen elämää ilman minkäänlaista apua. Molempien vanhemmat pitävät lapsia vain hirveänä rasitteena, joita kai ovat itsekin hankkineet kun niin on tapana. Eivät näe mitään muuta syytä olla lasten kanssa, kuin lastenhoitajana, ja ne kerrat kun on pyydetty, ovat loukkaantuneet hirveästi, että kehtaammekin ajatella, että he, meidän omat vanhempamme alkaisivat joksikin lastenhoitajiksi. Nyt jo yrittävät siirtää omaa ajattelumalliaan meillekin, että kun meillä on monta lasta, emme varmaan sitten kyllä tulevaisuudessa enää lapsenlapsia koskaan hoida...
Kommentit (27)
ja välillä mekin kysytään, että käviskö teille vai onko teillä muita suunnitelmia? Viimeksi oltiin itsenäisyyspäivänä kahdestaan, äitini soitti ja haki lapset. Anoppi/appi (eronneet) on myös auttaneet, anoppi muutti lähemmäs meitä ihan sen takia, että voi useammin hoitaa lapsia. Jos on tarvittu hoitajaa työasioiden vuoksi, joku aina pääsee hätiin. Aina anoppia haukutaan, mutta mulle on siunaantunut loistava anoppi, ei sekaannu asioihin ja auttaa. Appikin on välillä ottanut isomman lapsen hoitoon (vaippoja ei sentäs vaihda... :) ihan omasta tahdostaan.
Molemmat mummot ja appi on eläkkeellä ja puuhakkaita, turhautuvat tumput suorina istumiseen ja nauttivat lapsenlapsien seurasta ja lapset heistä. Mä olen itsekin ollut lapsena paljon mummoloissa äitini vuorotyön takia ja mun mummot ja ukki on mulle tosi rakkaita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoi näin koska ei halua hoitaa vaan haluaa vain seurustella kun hänelle sopii.
Sen sijaan anoppi on liiankin osallistuvainen. Yritti esikoisen syntymän jälkeen tulla meille heti pariksi viikoksi hoitamaan vauvaa. Koko ajan pyytää lapsia hoitoon silloinkin kun he ovat olleet aivan liian rinnassa kiinni että hoitoon antaminen ylipäätään onnistuisi. Meillä kun lapset ovat kieltäytyneet pulloruokinnasta.
Mutta hoitoon eivät kyllä kauhean mielellään ota lapsia. Tai ottavat , mutta vain yhden tai kaksi lasta kerrallaan. Ainoastaan ihan pakottaviin menoihin (esim. lääkärireissut) isovanhemmat voivat katsoa kaikkien lasten perään sen ajan kun käyn lääkärissä. En tosin kyllä ole heiltä edes kamalsti lastenhoitoapua kysynyt, ja heillä on muitakin lastenlapsia kuin meidän lapset. Tuntuisi jotenkin kauhean itsekkäältä tuputtaa lapset heille hoitoon.
eikä ole olleet meidänkään lapset. Niinkuin kerroin, nyt äitini yrittää siirtää tämän jo minunkin ajatuksiini. Aika erikoista, että sekä minä että mieheni olemme ainoat molempien perheistä, jotka ajattelemme toisin kuin muut. Harvinaisen huono tuuri käynyt meidän perheellä sukulaisten suhteen. ap
Yleensä vanhempani kutsuvat lapsia kylään, tai kertovat oma-aloitteisesti, koska heille sopisi tulla. Kyllä itsekin joskus pyydän apua, jos mulla on vaikka lääkäri, kampaaja tms. miehen töissä ollessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta molemmilta puolilta ovat yli-innoikaitakin hoitamaan tyttöä.
Esim. anoppi soittelee vähintään joka toinen viikko, että tyttö saisi tulla yökylään, olisiko mulla mitään menoa tai haluaisinko hetken hengähtää...
Myös kaksi kertaa tyttö on ollut anopin/apen kanssa viikonlopun mökillä, kun he niin lujaa haluasvat viettää aikaa tytön kanssa.
Anoppi on mennyt jopa niin " pitkälle" , että on osanut heille mm. vaatteita joka lähtöön, matkasängyn, syöttötuolin, rattaat yms että tyttö voi helposti mennä ex temporekin hoitoon...=)
Todella ihanasti siis osallistuvat hoitoon, joskus ehkä liikaakin...=)
isompina sitten enää edes halua mummolaan. Kyllä ne sitten vanhoina kiikkustuoleissaan valittavat, kun aikuiset lastenlapset ei käy kylässä. Eivätkä taatusti käsitä, että tilanne on itse aiheutettu.