Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Unikoulua kotona..kokemuksia??

07.01.2006 |

Heippa!

Kertoisiko joku käytännön vinkkejä unikoulun pitämiseen. Tyttöni on 1v1kk ja ongelmana ei niinkään ole illalla nukahtaminen, vaan yöllä herääminen ja uudelleen nukahtaminen.. Onko joku jolla on kokemusta ja olis halukas jakamaan tietoa ja taitoa??



kiitos!



maryanne

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
07.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun parin viikon päästä iski heti kova flunssa ja siirryttiin takas vanhaan systeemiin. Eka unipätkä mun mielestä piteni pysyvästi n.7-8 tuntiin, joko tämän " unikoulun" tai sitten vaan iän myötä. Tyttö oli jotain 1v4kk, jos en ihan väärin muista(nyt 1v9kk) ja puhuin vaan, että yöllä sitten nukutaan ja aamulla saa tissiä jne. Yöllä selitin samaa ja pidin tyttöä kädestä kiinni tai silittelin. Aika helpolla suostui jatkamaan uniaan ilman tissiä, mutta heräili kyllä vielä jonkun aikaa. Meillä " aamu" oli siinä 04 maissa, joten ihan täyttä yötä en edes yrittänyt saada aikaiseksi.



Lukaisin vinkiksi jutun Jay Gordonin unikoulusta, jota en kyllä kovin kirjaimellisesti noudattanut. http://perheklubi.net/artikkelit.php?itemid=1261

Vierailija
2/2 |
08.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei!



Meillä nukkuu 1-v.poika omassa huoneessa ja unikoulutusta on pidetty jo muutamaankin otteeseen. Johdonmukaisesti ollaan luovuttu yösyötöistä ja nyt unet pikkuisella 21-06/07, joskus pidempäänkin.



Meillä unikoulu tarkoitti sitä, että aina mentiin paikalle, jos poika itki, mutta omasta sängystä häntä ei koskaan nostettu pois. Maidosta luovuttaessa tarjottiin alkuun vettä korvikkeeksi, mutta heräily veden takia loppui kyllä pian. Yöheräilijää silitettiin selästä tai jaloista, hyssyteltiin vähän ja tarjottiin tuttia. Huutoa tuli jonkun verran, mutta tulostakin syntyi joka kerralla enemmän. Kun unikoulun aloittaa, on tärkeintä päättää mitä on tekemässä. On pakko varautua siihen, että lapsi joutuu kokemaan pettymyksen ja huutaa siksi, mutta se ei ole vaarallista ja menee kyllä ohi. Joka kerta oli pari sellaista yötä, että poika huusi jonkin aikaa, mutta se väheni nopeasti kunnes loppui. Muutamia minuutteja annoin pahimmassa vaiheessa vaan raivota itsekseen, kun mikään silitys ei auttanut. Ei siinä muutakaan voinut.



Tsemppiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla