Laulu, joka satuttaa
Kuunnelkaapas äidit Tarja Ylitalon Mua kuule äiti..Nyyh
Kommentit (75)
Vierailija:
TyhjääTyhjä vuotees vierelläin muistuttaa näin jälkeenpäin.
Sä mennyt oot, ja tuskin taas sua vierellein mä saan.
Sä menit toiseen vuoteeseen, ja aloit kaiken uudelleen.
Vaikka tiesitkin sen koskevan, ja lopunkin murtavan.Minne kulkisin, nyt tiedä en. Kuinka eteenpäin mä jatkaisin?
Kun tuulinen on päivä tää, ei vieläkään pois sula jää.Sä menit toiseen vuoteeseen, ja aloit kaiken uudelleen.
Vaikka tiesitkin sen koskevan, ja lopunkin murtavan.Minne kulkisin, nyt tiedä en. Kuinka eteenpäin mä jatkaisin?
Kun tuulinen on päivä tää, ei vieläkään pois sula jää.Kuitenkin taas aikanaan omat jalkani mua kannattaa.
Kunpa jaksaisin vain yrittää ja nostaa taas pystyyn pään.
Herkkä olo johtuu nyt siitä, että vein juuri lapset isälleen, meidän entiseen kotiin. Uusi vaimo siellä hääräili emäntänä.
Jostain syystä on ollut itkunen olo siitä lähtien. Minut korvattiin niin helposti uudella.
Itken joka kerta kun sitä lauletaan :(
Mua äiti kuule on muuten vain koskettava. En ole sitä kuullut, kuin erään herttaisen tenavatähtikilpailijan esittämänä, mutta sävel on jäänyt päähän ja suurimman osan sanoistakin muistin.
Lapsena itkin aina Täällä pohjan tähden alla laulussa kohdassa: Mutta tähtein tuolla puolen toisen kodon saamme. En varmaan tahtonut hyväksyä, että emme voi olla täällä ikuisesti.
Minä pelkään etten riitä
Minä pelkään etten tahdo
Että en tahdo mennä kotiin
Voisinko jäädä pidempään
Voisinko jäädä aamuun
Minä lupaan etten koske
Minä lupaan vaikka luulen
Vaikka luulen ette kiellä
Ethän koskaan kieltäisi
Kieltäisi minulta mitään
Anteeksi
En sinua rakasta
Kaiken teeskentelin
Voisitko silti antaa
Anteeksi
Minä pelkään etten riitä
Minä pelkään että tahdon
Että tahdon sinun syliin
Tiedän että sinäkin
Tahdot minun tulevan
Kaikki sinun syytäsi
Sinun syytäsi on tämäkin
Sinun vuoksesi minä pelkään
Ja joudun pyytämään
Taas joudun pyytämään
Anteeksi...
Muukin ko yhtyeen tuotannosta koskettaa, lyyrikat ovat karuja, mutta niin totta.
Vierailija:
Kuunnelkaapas äidit Tarja Ylitalon Mua kuule äiti..Nyyh
Osaatko kerto miten menee sanat ko lauluun?
Mietin vain onko tämä se kauan kadoksissa ollut kappale
Missä kerrotaan lapsista ja siitä, että he ovat vanhemmilleen vain lainaa.
Sen sijaan tuo Tarja Ylitalon laulu on muistaakseni ihan kauhea äitien syyllistämislaulu, viimeisen päälle typerä ja pateettinen. Siinähän lapsi kuolee, kun äiti on niin välinpitämätön. Yhtä paljon inhoan Ylitalon toista laulua Kerrasta poikki, jossa mies saa olla herra talossaan ja käskyttää vaimoaan viimeisen päälle, kunhan vain ei petä. Apua!
mutta mulle tulee pala kurkkuun cherbourgin sateenvarjojen teemasta...
Sattui nimittäin vuosia sitten niin että odotin esikoistani 4.kuun lopulla ja ikävä kyllä se raskaus meni kesken. Jouduin keskellä kesäyötä tilaamaan taksin sairaalaan. Oli ihana ja valoisa alkukesän aamuyö, autio kaupunki ja linnut lauloivat. Taksin kuljettaja kysyi saako radio olla auki. Sanoin että saa, ja saman tien radiosta alkoi kuulua kyseinen kappale ja siitä saakka se on tuntunut jotenkin musertavalta, vaikka nyt onkin jo ihan eläviäkin lapsia.
Ehkä nimenomaan se ensimmäinen raskaus herkisti liikaa, vaikken sinänsä ajattelekaan keskenmennyttä minään enkelinä. Myös Hectorin " jäävalssi" on aika liikuttava.
Eka säkeistö
Lapsi: Isä, kerro minne joutui päivät nuo, kun äidin kanssa kuljimme puron luo? Mä muista kesän retket, äänet, naurumme? Mihin häipyi teidän rakkautenne.
Isä: Olit silloin vielä pieni niin, kun äidin kanssa vieraiksi muututtiin. Vaikka meille uutta me rakensimme, olit ainoa jos välitimme.
Kertosäe: Vielä kerran kaikki muuttu, teoista meidän ilkeys puuttuu. Onnen päivät, jos vain saamme, me iloiset hetket taas yhdessä jaamme.
Tosiamme ymmärämme ja löydämme virheet nuo myös itsestämme. Vielä kerran kaikki muuttuu, vaikeat ajat täytyy ensin vain elää.
Toinen säkeistö
Lapsi: Sä äidin pahoitit, sä poissa olit vain meidät unohdit. Me kumpikin sua aina niin kaipasimme, turhaa isä kotiin odotimme
Isä: Katso kuuluu elämään, että jotain etsii, vaikkei löytäiskään. Sun luokse myös mä tuskaista tietä kuljin, kaivaten iltaisin suljin.
Kertosäe: Vielä kerran ...
Kolmas säkeistö:
Lapsi: Kuinka voisin ymmärtää, että rakkaus noin vain pois häviää.
Isä: Vaik meille kävi, silti tahtoisimme, että koet sen mistä haaveimme.
Kertosäe: Vielä kerran ...
finlandersin hiljaiset sillat, petri laaksosen täällä pohjantähden alla, yön ihmisen poika, evakon laulu ja sitten se jouluaamu (missä lapsi vie äidin haudalle kukkia).
Vierailija:
Sen sijaan tuo Tarja Ylitalon laulu on muistaakseni ihan kauhea äitien syyllistämislaulu, viimeisen päälle typerä ja pateettinen. Siinähän lapsi kuolee, kun äiti on niin välinpitämätön. Yhtä paljon inhoan Ylitalon toista laulua Kerrasta poikki, jossa mies saa olla herra talossaan ja käskyttää vaimoaan viimeisen päälle, kunhan vain ei petä. Apua!
Ja minustakin " Lainaa vain" on paljon koskettavampi ja aidompi laulu. Myös " Ihmisen poika" saa tipan linssiin.
niin on voimas aina, siihen turvaa yhä uudelleen." Ajattelin, että p*skat, ei mulle ainakaan oo voimia annettu yhtä paljon kuin päiviä! Nyt toki jo helpompaa, mutta syksyllä katkeroiduin joka kerta kun tuo laulu tuli mieleen.
Kuule minä olen kohtalotoverisi. Minullakin on ollut aikoja, jolloin
niitä voimia ei ole sitten enää ollutkaan.
Silti ollaan hengissä. Ehkä sitä voimaa tulee jostain silloinkin kun
kaikki on liian raskasta.
tietääkö niitä kukaan?alkaa jotenkin näin
Joulun aamu nyt saa,jo ilta tummuu ja hiljenee maa
kuka yksin nyt kulkevi kalmistoon,kuka yksin näin kylmässä on
pieni lapsonen vain,joka näin kiruhtain valon äitinsä haudalle tuo...
enempää en muista enkä tiedä midtä ne sanat saisi...
takuuvarma mummojen itkettäjä, kun aloittaa kaihoisa katse naamallaan tuon laulun...
" ei enempää, voi yksikään,
menettää, kuin mitä vietiin multa pois..."
on kyllä aika koskettava. sopiva esim hautajaisten hartaaseen tunnelmaan, mutta sitä en ymmärtänyt kun yksillä syntymäpäivillä sitä laulettiin...
Se tarina itkettää aina.
http://www.sirelwood.com/Sanat/Kymmenen_tikkua_laudalla_-_san/kymmenen_…