***Luetelkaa syitä miksi nainen ei halua seksiä oman miehensä kanssa!

Estolääkitys aiheuttaa finnejä ja huonontaa yleiskuntoa :(

ei kuntoile, sohvaperuna, kerää kaljamahaa ja jenkkakahvoja, ei leikkaa varpaankynsiä eikä aja partaa, ei käy parturissa eikä kiinnitä huomiota vaatteisiin.



Kuka sellaista himoitsee?

Vaimo taas ei jaksa/kehtaa kertoa, miten pitäisi toimia....

Vaimolle tulee olo, että nyt pitäisi sitten alkaa vielä tuota miestäkin tuossa hoitamaan, vaikka juuri on ehtinyt asennoitua siihen, ettei hetkeen tarvitsisi hoitaa ketään ja saisi olla vain ihan itsekseen. Seksistä katoaa ilo ja siitä tulee vain mekaanista suorittamista, jolla saadaan miehen jatkuva valitus hetkeksi lakkaamaan. Vähitellen pelkkä seksistä puhuminenkin alkaa aiheuttamaan suurta ahdistusta.



Pari päivää aktin jälkeen kun alkaa aina valitus siitä, ettei mies koskaan saa seksiä. Naisesta koko seksi alkaa tuntua sangen turhalta toiminnolta, kun ei mies edes muista, onko sitä harrastettu vai ei. Tosiasioista riippumatta mies on jatkuvasti sitä mieltä, ettei seksiä harrasteta lainkaan.



Tätä kun jatkuu jonkin aikaa, vaimolle tulee olo, että ilman miestä olisi helpompaa, kun saisi lopultakin sitä omaa aikaa edes joskus eikä tarvitsisi kuunnella alituista nalkutusta seksin puutteesta.

Silloin kun imetin kun tyttöni oli koko ajan rinnalla ja kun illalla sain tytön nukkumaan vihdoin ja viimein, minua alkoi sieppaamaan että vielä mieheni haluaa " tissille" .. Ainakin näin kotona ollen, tarpeeksi rasitusta, se vaatii myös osansa..

Lisäsyynä masennus, joka usein voi jäädä huomaamatta. Masennus ei tarkoita välttämättä sitä, että itkeskelee päivät pitkät. Se voi oireilla hyvin monella tapaa, esim. tunteettomuutena miestä kohtaan.

- Mies on niin paska sängyssä

- Mies on ällöttävä

- Mies ei tiedä missä klitoris sijaitsee

pidemmän päälle naista alkaa yököttää se. Jos miehelle koittaa antaa jotain vinkkejä sänkypuuhiin se suuttuu.

Ei sitä että tehdään yötä myöten töitä ja kun tullaan kotiin, ollaan heti väsymyksestä puolikuolleen vaimon tisseissä kiinni.



Parhaiten vaimon seksihalut varmaan saisi heräämään osallistumalla yhtä paljon kotitöihin ja lapsenhoitoon.

Nainen tarvitsee myös tunteita, ei pelkkää nosto,pisto ja ravistus-meininkiä

Ex-mieheni. Suhteen alussa meillä oli paljon seksiä ja olimme varmasti molemmat tyytyväisiä. Joskus parin yhdessä asutun vuoden jälkeen mies alkoi ehdottaa, että ottaisin ensin häneltä suihin ja sitten sen jälkeen rakasteltaisiin. Mies halusi aina ensin suuseksiä, mutta nyt hän halusi ensin laueta suuseksillä, ja sitten vasta rakastella minua (suudella, koskettaa, hyväillä, antaa suuseksiä, yhtyä). Mies nautti antamastani suuseksistä valtavasti, mutta vaikka pyysin välillä että antaisi tulla jo, hän pidätteli tahallaan tulemistaan niin pitkään, että sain joka kerta leuat kipeäksi. Ja lopulta lauettuaan mies joka kerta sanoikin olevansa väsynyt ja nukahti! Ja minä jäin ilman mitään!



Sanoin seuraavalla kerralla, että jos ensin rakasteltaisiin ja sitten voin ottaa suihin jos hänellä vielä puhtia riittää, niin ei, mies halusi ensin sitä suuseksiä (olen hyvä siinä ja nautin suuseksin antamisesta, mutta en täysin yksipuolisesti, ts. haluan kyllä seksiä itsekin!) Kun näin oli tapahtunut muutaman kuukauden ajan, ja joka kerta sama skenario, huomasin että omat haluni seksiin alkoivat loppua. Ei kertakaikkiaan kiinnostanut antaa toiselle nautintoa saamatta itse mitään! Mies alkoi syyttää kylmäksi ja ilmoitti lopulta, että hänellä on oikeus hakea muualta, jos ei kotoa saa! -- No erohan siitä tuli.



Nykyinen mieheni ei voi mitenkään uskoa, että minua on kutsuttu kylmäksi! Olen erittäin seksuaalinen nainen, ja nautin valtavasti tasa-arvoisesta seksisuhteesta. Nykyinen mieheni haluaa antaa minulle nautintoa, usein saan hellyyshoitoa ilman että hän ottaa vastaan mitään. Sanoisin että meidän seksielämä kukoistaa. Onneksi pääsin siitä itsekkäästä ääliöstä!!

Olen sellainen, joka kiihottuu sekunnissa sataan uudessa jännässä suhteessa. Kun yhteistä elettyä elämää miehen kanssa on jo kohta kymmenen votta, niin ei ole toivoakaan innostuksesta. Mitään rakkausseksiä en ole koskaan käsittänyt. Sellaista kaunista ja kiihkeää kuin elokuvissa. Seksi on sottaista ja arkista, eikä siinä ole vähääkään mitään kaunista. Se on eläimellistä kiimaa tai ei mitään.



Oma itsetunto kehon puolesta ei ole huippu. En ole enää timmi ja kiinteä, vaikka hoikka olenkin. Rinnat ovat hieman epätäydelliset, samoin koko vartalo. Ei kaunis kuten misseillä ja malleilla ja elokuvatähdillä.

Miehen kasvanut maha ja myös epätäydellinen vartalo ei herätä intohimoja. Voin vaan kuvitella, että miltä näyttäisimme vauhdissa. En myöskään pidän hyväilystä ja koskettelusta kun koen, että mies on enemmän hyvä kumppani, kaveri tai meidän isä. Apua.

Mies kyllä ihan kiva tyyppi, hyvinä päivinä (joita valitettavan harvoin tosin) ja hyvä isä.

Tämä on mulla ollut syy pihtaamiseen, joka on edeltänyt suhteen poikki menemistä muutenkin

Musta on alkanu tuntua et tää on ihan vaan biologiaa että ei jaksa kahta vuotta kauempaa sama äijä kiinnostaa.

Aluksi panettaa ihan sikana, ja sit... homma vaan lopahtaa. Aika siis etsiä uusi :/



Onhan se järkeenkäypää toisaalta, jos uskooo evoluutiopsykologiaan. Kahdessa vuodessa on saatu penska tehtyä ja kasvatettua niinkin isoksi ettei tarvi enää kahta huoltajaa. Mitä sillä äijällä sillon tekee? Eiku uutta putkeen vaan.



Tää ihan vastineeksi niille teorioille joiden mukaan miehen biologia pakottaa sen juoksemaan vieraissa..

Uskon, että on kahdentyyppisiä naisia, niitä jotka kaipaavat eniten turvallisuutta, pysyvyyttä ja hellyyttä - heille tietysti ihanteellisin on pitkä parisuhde, jossa lapsia jne.



Toinen naistyyppi on " seikkailijat" , en tarkoita että pettäisivät mutta on joukko naisia, jotka tarvitsevat sen kipinän ja uutuuden viehätyksen, eikä todellakaan mitään helvetin jalkahierontaa...

Ja kun se kipinä loppuu viimeistään muutaman vuoden kuluttua, niin halutkin sammuu. Tätä piirrettä vaan ei ole naisille yleensä suvaittu (miehille kyllä), joten siksi monen on tänä päivänäkin vaikea tunnustaa, että liian tuttu ei ole enää haluttava. Biologiaa tässä on se, että miksipä sitä hankkisi lapset yhden ja saman kumppanin kanssa, kun parhaat tulokset saa varioimalla geeniperimää mahdollisimman paljon...



Itselläni ainakin parhaat seksikokemukset on partnereiden kanssa, joita olen tuntenut vain vähän, eikä kyseessä ole ollut edes varsinainen suhde. Plus lisäksi tietty jokaisen pitkän suhteen alkuhuuma.

Mies kuorsaa vuodesta toiseen sohvalla ja odottaa että hänet vietellään tai mitä lie ja nainen muuttuu hänen mieleisekseen ja käyttäytyy niinkuin hä toivoo. Niin sitten hän ehkä joskus saattaisi innostua.



No vaimo hoitaa pienet lapset ja työnsä, ja toivoo että mies joskus nousisi oma-aloitteisesti sohvalta HALUAMAAN jotakin.



Jos lahnana makaava nainen on vastenmielinen, niin flegmaattinen, haluton, itsesäälissä rypevä mies on oksettava. Siksi.

kun mun miehellä on todella pieni penis, noin kymmenen senttiä paraatikunnossa, tai hieman alle sen:(



Synnytyksen jälkeen mikään ei tunnu missään.

Sattuu nyt olemaan niin, että pieni on pieni. Seksihalut on mennyt, koska mua turhauttaa koko seksi, alkaa vaan ensin himoittaa mutta penis ei sitten anna mitään (pahinta että stondis on alkanut olla " löysä" tai lopahtaa kesken yhdynnän). Eli pienessä ja löysässä ei ole juuri iloa. Mies ei jaksa tyydyttää käsin vaikka vihjaisin asiasta. (suuseksiä en ole saanut koskaan kun mies ei tykkää antaa sitä). Lisäksi miehellä on itsekin seksihalut vähentyneet: lue yhdyntähalut. Ei sitäkään kiinnosta enää koko yhdyntä. Se vaan joka yö tyydyttää itse itsensä. Ei ole itse kiinnostunut saamaan suuseksiä. Ei tykkää siitäkään vaikka estoja ei ole. Kurja tilanne.



Miehelle en ole sanonut mitään, koska eihän hän voi sille mitään. Ja olenhan itsekin löystynyt nyt synnytettyäni (vaikka olenkin pieni sisämitoiltani). Olihan tuo suhteeseen ryhdyttäessä tiedossa tuo pienikokoisuus, mutta silloin seksi oli vielä välttävää ja nautin siitä. Nyt vain tilanne on nolla.



Muuten ihana mies; hellä, rakastava, epäitsekäs, tasa-arvoinen (ihana kokki, siivoaa jne), hyvä isä, tykkää keskustella kaiken maailman asioista, on sivistynyt (erinomainen yleissivistys ja seuraa aikaansa, lukee paljon, tykkää eläimistä ja lapsista, tykkää luonnosta. Osaa veneillä ja on taitava autojen kanssa. Osaa remontoida ja korjata mitä vain. On puhdas ja siisti (tykkää käydä suihkussa parikin kertaa päivässä ja vaihtaa joka päivä puhtaat vaatteet) tykkää pukeutua muodikkaasti ja tyylikkäästi, on perhekeskeinen jne jne



Kaikkea ei voi saada; mun mies on ihana, mutta seksi on P****aa

Ja kylkeä vasten " hinkuttaminen" , se ei jaksa kiihottaa. Korkeintaan saa hermostumaan kunnolla.

Mä tarvitsisin kanssa päivän mittaisen pohjustuksen ja muutenkin päivän pitäisi sujua ongelmitta.

Olen sellainen murehtija ja pohtija...jos päivän aikan on tullut yksikin vastoinkäyminen, on käytännöllisesti koko päivä pilalla, siinä ei sitten huvita oikein mikään.

Mullakaan mies ei aina ymmärrä, että vika ei ole siinä...loukkaantuu jos suoraan sanosin että ei kiinnosta, ottaisi sen itseensä.

Meilläkin uhmaikäsiä muksuja joiden kanssa päivät tuntuu välillä olevan yhtä helvettiä...niitä kun päivästä toiseen kestää niin illalla kun mies tulee töistä, ei tosiaankaan ole seksi päällimäisenä mielessä.

Meilläkin lapset nukkuu vielä samassa huoneessa, joten se latistaa myös tunnelmaa aikalailla...ja ne yöheräämiset.

Eiköhän meit oo enemmänkin, sitä ei vaan oikeesti saa sanoa mut mistä ihmeen muusta tää legendaarinen naisten pihtaustaipumus sit vois johtua ku juuri mainitusta syystä? Että ei vaan kauaa natsaa.



Niihän ne sanoo että hääkakku on ruokalaji joka tappaa parisuhteen seksin..mut eiköhän sitä usein mennä naimisiin just siinä paikkeilla ku alkaa muutenki kyllästyttää.



Sitä paitsi, mä en oo ikinä ymmärtänyt sitä logiikkaa että naiset ei petä, että biologisesti ois tärkeetä olla pettämättä: miks ihmeessä ei pettäsi, sillähän saadaan niitä hyviä geenejä just ku otetaan " elättäjäksi" joku nahjus ja tehdään ne lapset sitte jollekin muulle, jolla on paremmat geenit mut joka ehkä ei oo parisuhdematskua. Mistä se oma mies muka sen ikinä sais tietää? ei mistään, ainakaan ennen ku oli geenitestejä ja elinluovutuksia ja muita toimenpiteitä joissa tutkitaan verisukulaisuus.



Älytöntä ku paasataan aina et miehet ne haluu levittää sitä siementään joka vakoon, ja se pitää vaan hyväksyä kun se on miehen luonto.... ihan ku naiset ois tässä jotenkin pyhiä. Pah, sanon minä. Sekin on tutkittu juttu et 10% avioliitossa syntyneistä lapsista ei oo sen aviomiehen biologisia lapsia! Aika hiton iso määrä!



Totean silti, et en pettäis ikinä miestäni ja haluan ja aion olla uskollinen niin kauan kuin tää suhde jatkuu-sen jatkuvuudesta ei sit nii tiä