- ENSIKOT Vko 1 -

Voin mää täällä yksiksenikin keskustella :D Hitsiläinen...

Joskos yrittäisin aktivoitua =D Meinaa tämä pino vielä unohtua kun on tuolla toukokuisten puolella vallan tähän asti pyörinyt.



En kyllä edes muista mitä tänne viimeksi kirjoitin... mutta uusi vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä. Oltiin miehen veljen luona iltaa istumassa porukalla. Pari lapsiperhettä oli ja sitten meitä oli jopa kolme raskaana olevaa =) Oma masu mellastaa entiseen malliin. Huomenna pääsee kuuntelemaan sydänääniä pitkästä aikaa kun on neuvola. Ja saanpa sitten jo KELA:n paperitkin!!! Kauhistus kun aika menee nopeasti. Ihan hirvittää... ei voi uskoa, että nyt on jo meidän vauvavuosi!!



Nyt on uutena " vaivana" tullut unettomuus. Tai siis aamusta kyllä unta riittäisi, mutta en saa illalla sitten millään unta. Nytkään en ole varmaan viikkoon nukahtanut kertaakaan ennen kolmea yöllä. Tämä viikko nyt on vielä lomaa niin ei haittaa kun saa nukkua aamusta, mutta ensi viikolla sitten alkaa harjoittelu ja aamuvuoroonkin pitää sitten lähteä jo kuuden bussilla. Kauhistuttaa jo valmiiksi jos ei tämä unen tulo tästä helpotu. Joka ilta kun pitäisi alkaa nukkumaan vauva aloittaa elämöinnin. Vaikka eilenkin yritin huijata ja menin sänkyyn lukemaan jo hyvissä ajoin kun yleensä mylläys alkaa illalla aina kun menee sänkyyn. Mutta eilenpä sitten vauva oli ihan hiljaa koko sen ajan kun luin ja heti kun laitoin kirjan pois ja valot sammuksiin alkoi elämöinti.



Ja laitanpas teillekin kun laitoin toukoisillekin linkin yhden toisen toukokuisen innoittamana... =D Tuolta löytyy mun masuni josko ketään kiinnosta =))) ja kun kuvaa klikkaa niin saa näkyviin muutkin kuvat jos haluaa nähdä minkälainen pärstä siihen masuun on liitettynä.



http://irc-galleria.net/view.php?nick=millipilli&image_id=26138207



Noh, huomenna on tosiaan neuvola. Palailen sitten kertomaan kuulumisia.



[color=red]pikku-milli & paco 23+4[/color]

[color=blue] Vuosi tosiaan vaihtui ihan rauhallisissa merkeissä, nyt on SE VUOSI, kun meidän vauvat syntyy! Jee!



Mulla on ollut vähän samaa vaivaa kun pikku-millillä, eli unettomuutta. Varsinkin tossa joulun tienoilla en nukkunut monenakaan yönä kunnolla. Ja kyllä olin päivisin ihan poikki... Kävin katsomassa pikku-millin kuvat, oli kivoja!



Argh, nyt on ruvennut turvottamaan, nilkat on ihan hirveet pökkelöt! Ja kaikki kengät eivät mahdu kunnolla jalkaan. Sormuksetkin otin pois, täytyykin kokeilla, jos saisin ne takaisin sormiin.



Kesken aamutoimien muistin yhtäkkiä, että näin viime yönä unta, että vauva syntyi. Vauva oli vaan yön aikana tullut ulos, siellä se peiton alla makoili. Mies oli ihan ihmeissään, että mitä se jo nyt... kun eihän meillä ole vauvan huonekaan vielä valmis. Mies oli sitä mieltä, että vauva pitää laittaa takaisin, ja niin se vauva omatoimisesti ryömi takaisin sinne mistä oli tullutkin... Kyllä oli hämmentävä uni=)



NapNap rv31 tasan! [/color]

NapNap, hauska uni =D Mä näin joskus raskauden alkuvaiheilla unta, että meille oli syntynyt poika. Vauva oli unessa sylissä pidettäessä ihan normaalin kokoinen, mutta sitten kuitenkin niin pieni, että mahtui nukkumaan vaarinsa kengässä =D



Tänään kävin neuvolassa aamulla ja siellä oli kaikki hyvin. Tosin tuota nukkumista nyt käskettiin seurailemaan kun ei se uni vaan tule. Sf-mittaa tuo terkka ei taida ollenkaan mittailla =D mutta tunnustellessa kohdun pohja oli kiivennyt jo pari senttiä navan yläpuolelle. Painoakaan ei vielä ole tullut kuin 3,2kg. KELA:n paperit ja sairaalan esitietolomakkeet sain täyteltäväksi. Nyt vaan äkkiä paperit kelaan että saa äitiyspakkauksen pian!!



[color=red]pikku-milli & paco 23+5[/color]

Tässä sitä taas ollaan, pitkien yöunien ja aamupäikkäreiden jäljiltä tosi virkeänä ja motivoituneena päivän hommiin :-/. Ei pitäisi ikinä ottaa mitään koulukirjoja tai monisteita ja mennä sänkyyn niitä aamulla lukemaan... Sehän onnistuu aina tosi hyvin :D



Olo ei ole kyllä kovin hehkeä vieläkään. Päätin siis olla vielä tämänkin päivän kipeänä ja lintsaan töistä, kun on sellainen sopivan tööt-olo, vaikka ei lämpöä tänään ole.



Napnapin uni oli tosi hyvä! :) Olisipa kätevää, kun vauva tulisi maailmaan tuolla tavalla. Aamulla huomaisi, että uusi perheenjäsen köllöttelisi tyytyväisenä sängyssä. Olen tässä lueskellut synnytysjuttuja, ja oikeastaan hämmästynyt, että enää se asia ei ahdistakaan ihan niin paljon kuin ennen raskautta. Synnytyksen sijaan pelottaa aika ennen synnytystä ja sitten tietysti sen jälkeen. No, näin se homma etenee... :)



Mukavaa torstaipäivää!

että pelkäsin synnytystä silloin kun en ollut raskaana. Nyt kun olen, niin ei mua se synnytys pelota oikeestaan ollenkaan, ehkä jännittää enemmänkin. Mulla alkaa synnyttysvalmennus parin viikon päästä, saa nähdä millainen mieli on sen jälkeen.



Se mun uni oli kyllä hassu... sieltä se vauva ryömi jalkopäästä mun päälle, vauva oli ihan puhdas, mistään napanuorista sun muista ei ollut mitään tietoa. Mua harmitti hirveesti, että vauva ryömi takaisin alakautta masuun, olisin halunnut että se olisi jäänyt jo meille.

No voe... Hyvä, että oon sairaslomalla, etten oo töissä sotkemassa muiden kuin itseni kalentereita :D

No tuolta kuumeilupuolelta uskallaudun täälläkin käymään. Vakuuttelivat kovasti, että raskaana ollaan :)



Miun laskujen mukaan nyt rv4+0.



Mua kans jännittää se että millaista on olla raskaana, onko se ahdistavaa, kun viikot kasaantuu ja olo on tukala :/



Kertokaa te, jotka ootte jo pidemmällä tuntemuksia, jos olo tästä helpottas :D

Millaisia raskausoireita sulla on? Joko on pahoinvointia?



Mulla ihan ekat oireet oli palelu ja väsymys, sitten tuli pahoinvointi. Ja se iski pahimmin silloin, kun tuli nälkä. Yhtään ei saanut päästää näläntunentta yllättämään, muuten tuli ihan kamala olo. Ja kun alussa piti vielä asiaa salailla töissä... Käsilaukkuun banaania mukaan!



Mulla kesti pahoinvointi jonnekin rv16 saakka. Sitten onkin tullut muita vaivoja... selkä on kipeä, vatsa ahdistaa jne... mutta paljon oli sellaisia päiviä tossa rv20-30 ettei ollut mitään vaivoja! Olo oli oikein mainio! Mutta nyt on tullut taas jos jonkinlaista vaivaa... eilen oli selkä todella kipeä, pienestäkin hommasta väsyy helposti, hengitystä ahdistaa, hengästyttää, pissattaa koko ajan, turvottaa... varsinkin iltaisin on aika raato olo, mutta kyllä se tästä!

No palellu on ja alaselkää jomottaa.



Kahvi ei ainakaan vielä tee pahaa.. mutta saas nähdä.

Jotku hajut, kuten roskis, työpaikan vessa ja suolakurkut pistää yökkäyttämään. Ei tule paha olo, mutta oksu meinaa lentää ;)



Niinkään en kipuja pelkää niihin tottuneena, mutta ahdistava olo ei ole ystäväni :/ Pelotta sekin ajatus, että vauva on mahassa ja se potkii... on kuulemma kivaa, mutta mua hirvittää, heh on ihan hassu näitten ajatusteni kanssa :D

Mulla oli ihan sama juttu noiden hajujen kanssa, joka kerta kun avasin jääkaapin, rupesin yökkäilemään.



Liikkeiden tunteminen on aika ristiriitainen juttu... välillä ne töytäsyt tuntuu tosi ilkeelle, tekee pahaa välillä kun mahassa möyritään. Mutta kyllä ne muksahdukset on aika hellyyttäviä, välillä kun vauva on ollut pitkään paikoillaan, ja sitten liikahtaa, niin kyllä siinä rupee hymyilyttämään ja käsi vaistomaisesti hakeutuu masun päälle silittämään. Melkein meinaa itku tulla, kun ajattelee, että siellä se mun pikkunen on...

Mieskin on yhtä hymyä kun tuntee liikkeitä masun päältä. Yhtenä iltana vauva työnsi varmaan jalkaansa oikein kunnolla, ja miehen käsi oli juuri sillä kohtaa. Voi sitä ilmettä...=)

Ulla-maij, tervetuloa odotus puolelle ja onnittelut plussasta!!!



Ja sitten niihin alun oireisiin. Meillä tärppäs pillereiden jälkeen jo toisesta kierrosta joten kierron pituudesta mulla ei ollut mitään hajua ja plussasin sitten kp46 jolloin viikkoja oli sitten näin jälkikäteen laskien 4+2. Alku mulla oli ihan täysin oireeton ja ehdinkin siinä jo maalailla piruja seinille, että ei siellä mitään voi olla kun ei mitään oireitakaan ole... mentiin alkuraskauden ultraa kun luultiin viikkoja olevan 8+, mutta ultrassa ei näkynytkään mitään muuta kuin ruskuaispussi. Siitä sitten tuulimunaepäily ja kahden viikon kamala epätietoisuus. Uusintaultrassa sitten onneksi ihana pieni vauvan alku näkyi sydämen sykkeineen ja tuolloin sitten viikkoja oli 8+3. Ennen uutta ultraa ehti sitten pahoinvointikin kyllä alkaa. Mutta mulla oli tosi lievänä pahoinvointi. Alkoi siis 7+ ja koko raskauden aikana olen oksentanut kokonaiset neljä kertaa... pahoinvointi oli mulla vaan kuvotuksena ja yökkäilynä ja lähinnä esiintyi vaan iltaisin. Mitä väsyneempi oli sitä enemmän yökkäili.

Rinnat ei ole aristanut ollenkaan, kokoa on kyllä tullut lisää. Väsymys taisi olla se pahin alkuraskuden oire. Ihan viimeisetkin kuvotukset sitten hävisivät kun viikkoja oli jotain 15-16.



Liikkeet on tuntunut 17+3 lähtien päivittäin ja niinkuin NapNapkin sanoi joskus saattavat tuntua ilkeiltä, mutta yleensä on vaan ihanaa!! Nyt varsinkin on niin hellyyttävää katsella iltaisin sängyssä kun masu oikein hyppii. =)



Muita " vaivoja" tässä vaiheessa raskautta on mulla sitten se unettomuus ja häntäluuta särkee. Viime viikolla oli niitä rytmihäiriöitäkin, mutta ne on nyt pysyneet pois. Kaikenkaikkiaan tähän asti raskaus on ollut pelkästään positiivinen kokemus ja aivan ihanaa aikaa!



Ja synnytys ei oo muakaan jännittänyt ainakaan vielä. Saa nähdä miten käy sitten lähempänä h-hetkeä, mutta nyt ainakin vielä mieli on ihan rauhallinen. =)



[color=red]pikku-milli & paco 23+5[/color]

Niin se piti vielä lisätä, että alussa vaikka pahoinvointia ei juuri ollut niin ruoka ei kuitenkaan maistunut. Mutta hajut ei oo tehnyt missään vaiheessa pahaa. Yhden kerran taisi kahvin haju autossa inhottaa kun mies haki kahvin mukaan =D



Nyt mä terrorisoin sitten näköjään koko palstan kun on aikaa =D Mies lähti työpaikan pikkujouluihin... siis tosiaan pikkujouluihin! =)

Liityn myös tänne ensikoihin, täällä pyöritään enemmän niiden asioiden parissa, mitkä keltanokkaa askarruttaa.

Mahan kokoa olen miettinyt, että milloin se oikein sieltä pulpahtaa kunnolla esiin. Nyt näytän lähinnä todella yltäkylläisen joulun viettäneeltä. Tiedän, että toi mahan kasvu on yksilöllistä, mutta sitä vaan toivois, että vauvamaha näkyis, eikä olis tämmönen muodoton säkki.



Pikku-milli, kirjoitit unettomuudesta. Mua on vaivannu tuo unettomuus lähes koko raskauden ajan ja sen takia oon nyt poissa töistä vähän aikaa. Mulla saattaa olla viikossa 3-4 yötä, joina nukun vain kaksi tuntia per yö ja loput yöstä oon tosi virkeä. Pahemmin ei aina päivälläkään väsytä, mutta keskittymiskyky on nollan luokkaa ja herkkysmittarit punaisen puolella. Onko tää unettomuus kovinkin yleistä? Entä miten te muut unettomat sumplitte arkenne unettomien öiden lomaan? Koko kevät pitäis kuitenkin töissä vielä pystyä olemaan...



vointeja kaikille,



Anna, 16+4

Mä oon jo pienesti hermoillut siitä, kun kahvin tuoksu ei ole alkanut vieläkään ällöttää. Ehkäpä se ei kuulukaan kaikille.. en mä muutenkaan ole mikään kahvinjuoja, joten kai se on sit aina tuoksunut vähemmän hyvältä, eikä eroa nyt ole :D



Tuntuu, että nyt 10. viikolla on oireet kaikki vähentyneet. Nekin vähät mitä on ollut. Mahallaankin kärsii jo ihan hyvin nukkua, tissit on vain vähän nännien kohdalta kipeät. Yyh.. näin viime yönä unta, missä oikeanpuoleisesta tissistä tuli jotain ruskeaa mönjää :/ Aamulla piti syynätä, että eihän sieltä varmasti tullut mitään :D



Johtuukohan se oireiden väheneminen siitä, että se vauvanalku toimii nyt jo jotenkin sen oman istukkansa varassa, eikä kaikki aineet pyöri suoraan mun verenkiertoon? Pitää ehkä opiskella vauvakirjasta tämäkin asia vielä...



Äääh.. 6 päivää vielä neuvolaan... 14 ultraan... *yrittää hengittää ihan rauhassa*

Tuosta unettomuudesta... mulla se on alkanut nyt vasta parin viimeisen viikon aikana eikä ole arkea vielä haitannut kun olen lomalla. Vähän jännittääkin kun ensi viikolla alkaa kolmen viikon harjoittelu. Miten sitä jaksaa jos ei saa nukuttua. Mutta elän siinä toivossa että uni löytää tiensä tänne takaisin... ja tänään juuri neuvolassa terkka sanoi, että täytyy kuulostella sitä unettomuutta nyt ja ottaa sinne yhteyttä jos jatkuu.



Ja masu mulla pullahti esiin ihan parissa päivässä yllättäen =) viikkoja silloin oli juurikin 16+ muistaakseni. Mutta sitten toisilla taas kuulemma ei näy vielä pitkälti 20+ viikoillakaan.

perjantaina alko vähäinen vuoto..kävin lääkäris ja piti ootella maanantaihin asti et pääsen ultraan,ku siel ei selvinny mitään.

vuoto loppu välil ja välil tuli pikkasen viikonlopu aikaan.uusivuosi ei siis menny kovin mukavis merkeis.peläten ja odottaen..



maanantain todettiin tuulimuna-raskaus.eilen olin kaavinnassa.

tää on ihan kauheeta.just tuli sunnuntain 12 viikkoo täytee.miks näin piti käydä??ois voinu tulla ees aikasemmin ilmi.ja just ku olin alkan vähä kertoo ihmisille.



en tiiä mitä tekisin..itkettää ,surettaa..yritän ajatella jotain positiivist. esim.et olihan mun äidinkin eka raskaus menny kesken ja nopeesti alko uus ja sit mä synnyinki..yritän ajatella et täl on joku tarkotus.ja et luonto hoitaa asian jos ei kaikki ole hyvin.on vaan hirveen vaikeeta.



kyl nyt alkaa jo vähä jaksaa paremmin,mut ei silti oo mitenkää hyvä mieli..uutta vaan sit kohta yrittämään.toivottavast kaikki sujuu paremmin ens kerral..ja toivottavast se ens kerta tulis pian,ehkä se auttais tähän suruun..



oon nyt yrittän sitäki ajatella et onneks minust tulee ens viikol kummitäti,ni ehkä siit on iloo.ja et jos vaikka se raskaus alkais suht pian,ni sit vauvaa varten ehtis kerätä paremmin rahaa,koska en ois ehtiny muuten kesätöihin,eikä ois rahaa pahemmin.mä toivon et elämä alkais taas koht hymyilee.mut suru on suuri.



onnea teille muille,toivottavasti kaikki menee teillä hyvin!!



ihanaa raskausaikaa toivottaen Laura

Voi itku!!! Voimia teille! On se aina niin surullista =( ja varsinkin noin kun tuulimunakin selviää vasta viikkoja ollessa jo noin paljon. Voimahaleja!

Käypäs peremmälle vaan U-m, kyllä se totta on!



Hauskaa, kun kyselin tuolla erillisessä pinossa masun pömpöttämisestä alkuraskaudessa, niin melkein pelkät Ensikot oli sinne omia pömppöjään kuvailleet! Ollaan niin innokkaita ;) Meillä on siis Nikin kanssa tosi samanlainen tilanne, ja la:kin on sama.



NapNapilla ainakin oli ollut huonoa oloa rv 16 asti, mutta onko kellään enskarilla ollut pahoinvointia rv 6-7 ja loppunut jo rv 8 ollessa meneillään? Mulla on nyt 7+2 ja jotenkin jo helpottaa. Aamulla tökkii aamupala, mutta pakko se on vaan syödä, ettei oksettaisi niin hirveesti. Sen jälkeen sitten helpottaa ja selviän lounaaseen asti ja taas helpottaa :) Aloitin uudessa työpaikassa maanantaina ja ainakin tähän asti kaikki on pahoinvoinnin suhteen mennyt hyvin. Mutustelen vaan omalla paikallani koko ajan mandariineja tai banaania, niin ei tule tarvetta juosta vessaan... Voi hitsi kun sormet ja varpaat ristissä toivon, että tämä lähes jatkuva etominen ei kehittyisi pahemmaksi, eli oksenteluksi. Tätä vielä jotenkin kestää, on vaan kestokrapula...



Rinnat on kuitenkin edelleen kipeet ja vatsa ja selkä kyllä sen tuntuiset, että en tällä hetkellä osaa edes kamalasti pelätä, että mitä tää yllättävä pahoinvointioireiden aikainen lieventyminen tarkoittaa. Toivottavasti kaikki on ja pysyy hyvin.



Mii oli Elohiirten pinossa pohtinut riippukeinun ostamista vauvalle. Mekin aiotaan ostaa sellanen terassille, kun siinä olis varmaan vaavin kiva kiikkua päikkäreitä pihalla.



Mies kertoi äsken vauvauutisen kaverilleen, jolla on reilun vuoden ikäinen tytär, ja siellä kuulemma otettiin uutinen leikkitoverista innolla vastaan ! ;)



Lopetan romaanini, ei mulla ollut edes mitään asiaa...



-Q- ja -q- 7+2



P.S. Pahoittelut vielä kerran laraleille, vaikka jo tuonne toiseen Enskaripinoon ehdinkin kirjoitella sinulle.

[color=blue] Pahoittelut laraleille, toivottavasti uusi raskaus tärppää pian. Kaikkea hyvää sinulle, koita jaksaa!



Mii: Ei minuakaan kahvin haju yököttänyt missään vaiheessa! Mullakin oireet välillä " hellittivät" , mutta tulivat kyllä takaisin.



quiero: Niin kuin Mii:lekin vastasin, minullakin oireet välillä katosivat, myös pahoinvointi, mutta tuli kyllä takaisin.



Eilen lepäsin koko illan duunipäivän jälkeen, ja kyllä oli ihana olo illalla. Mihinkään ei särkenyt! Mutta unta en meinannut saada, kun rupesin miettimään ja murehtimaan juttuja... Raha-asiat välillä vaivaavat, vaikka tilanne ei mitenkään huono olekaan. Tai siis ei ollenkaan huono. Tuli muutenkin sellanen epävarmuus koko vauva asiasta... Mutta kyllä kai nämä ajatukset ohi menee, taitaa olla ihan luonnollista, että mietityttää ja epäilyttää.



NapNap rv31+1 [/color]